Kulttuuri

Otto Mannisen tien varrella Anni Swanin puistossa
Vuonna 1997 kangasniemeläissyntyisen runoilijan syntymästä tuli kuluneeksi 125 vuotta. Kangasniemen kunnan järjestämän kutsukilpailun tuloksena valittu Ukri Merikannon ”Kaukomieli” paljastettiin Otto Mannisen syntymäpäivänä 13.8.2000.

Kuvanveistäjä Veikko Haukkavaaran teos “Sotkalintu” on valmistunut vuonna 1985. Kangasniemen kunta tilasi teoksen Kalevalan juhlavuonna Reinhold von Beckerin (1788-1858) kunniaksi. “Sotkalintu” sijaitsee vanhan uimalan levähdysalueella Wiljam Sarjalan tien varressa.

Lapaskankaan kiertoliittymään syksyllä 2018 pystytetyn maisemataideteoksen suunnitteli ja lahjoitti kunnalle kansainvälisesti tunnettu kuvanveistäjä Lucien den Arend. Teoksen nimi Quisnam Vertitur tarkoittaa kääntymistä tai muuttumista, ja teos näyttääkin erilaiselta joka suunnasta.
Kuva: Lucien den Arend.

Rasikankaalla Hokantien varressa, Hokantie 1085
Runoilija ja professori Otto Mannisen syntymäkodin muistomerkki paljastettiin v. 1955 Kangasniemen historia- ja museoyhdistyksen toimesta.
Manninen kirjoitti suuren osan tuotannostaan Kangasniemen maisemissa. Myös hänen puolisonsa Anni Swan vietti paljon aikaa heidän kesäpaikassaan Puulan saaressa.

Kaikkien tunteman lauluntekijän (mm. Lännen Lokari sekä Iitin Tiltu) Hiski Salomaan syntymäkodin muistomerkki sijaitsee Luusniementien varressa, Tiplammentie 17. Hiski Salomaa (oikealta nimeltään Hiskias Möttö) syntyi Luusniemellä Tipsalon torpassa 17.5.1891 äitinsä, kyläräätäli Anna-Leena Mötön aviottomana lapsena. Äitinsä kuoltua Hiski muutti jo 17-vuotiaana tuttujen kangasniemeläisten joukossa Amerikkaan, missä suomalaisten huumorintajua kutkuttavat kupletit, imitointi ja valloittava lavaesiintyminen tekivät Hiskistä uuden mantereen suosituimman suomalaisesiintyjän.

Kuplettimestari Hiski Salomaan muistomerkki paljastettiin kesällä 2009. Aloitteen muistomerkistä teki Harrastajateatteri Ilona. Muistomerkin tekijä on kuvanveistäjä Juhani Saksa ja se sijaitsee Pirtin Perinnepuiston niemessä Rantatorin vierellä.
Muotokuva: hiekkapuhallus Heikki Räsänen

Kotiseutumuseon edessä
Teksti :
”Suurten katovuosien nälkään ja puutteeseen menehtyneiden muistolle. Kangasniemen talonpoikaiskulttuurisäätiö 1970” Kiveen on hakattu Kangasniemen kunnan rajat.

Kunnantalon aulassa
Suomalainen urakoitsija löysi laatan v. 1998 Venäjän puolelta Suistamon läheltä Jänisjärveltä
Siirretty v. 1999 Kangasniemelle.
Kivilaattaan hakattu teksti: ”34.PionK 23.10.-39”

Vanhalla hautausmaalla
Teksti: ”1918 vakaumuksensa puolesta kaatuneiden muistolle, Kangasniemen työväenjärjestöt”
Marraskuussa 2017 on haudalle pystytetty myös muualla surmansa saaneiden kangasniemeläisten muistokivi.

Vanhalla hautausmaalla. Muualla surmansa saaneiden kangasniemeläisten muistokivi. Pystytetty marraskuussa 2017 Vakaumuksensa puolesta kaatuneiden haudalle.

Kirkon vieressä
Muistomerkki Kuoleva sotilas: Lauri Leppänen v. 1956
Sankarihautoja 312 kpl

Kirkkoniementien varrella Kirkon ja Kunnantalon välissä
Talvi- ja jatkosodassa kaatuneille kangasniemeläisille sankarivainajille pystytettiin muistomerkki 30.11.2017 osana Suomi 100 -juhlavuoden tapahtumia.

Vanhalla hautausmaalla
Teksti: ” 1918 Suomen Vapaussodassa kaatuneitten poikiensa muistolle pystytti Kangasniemen seurakunta”
Hautapaikat kahdeksalle sotilaalle.

Vanhalla hautausmaalla
Teksti: ”Karjalaan jääneiden vainajien muistolle, Kangasniemen karjalaiset”
Pystytetty v. 1954

Kirkkoniementien varrella Kirkon ja Kunnantalon välissä.
Muistomerkin kivet ovat entisen harlulaisen Alvi Patrikaisen puretun navetan perustuksista.

Muistomerkki paljastettiin Harlu-seuran toimesta 13.8.2023.

Kirkkoniementien varrella Kirkon ja Kunnantalon välissä.
Kuvanveistäjä Juhani Saksan tekemä patsas paljastettiin 26.3.2025.
Patsas on veistetty kangasniemeläisestä kivestä syeniitistä. Päällä on pronssinen välitti eli aura.

Vanhalla hautausmaalla
Nykyinen muistokivi on vuodelta 2011: Juhani Saksa

Muistomerkki on pystytetty v. 1988 työväenyhdistyksen toimesta.
Teksti: ”Tällä kyseisellä paikalla teloitettiin 19.4.1918 läheisellä Leppäniemen tilalla olleelta vankileiriltä karanneet punavangit Armas Hytönen (s. 1901 Kotkassa) ja Werner Anttoninpoika Wiiala (s. Mustasalossa). Heidän ruumiinsa siirrettiin myöhemmin Kangasniemen vanhalle hautausmaalle.”

Kirkkoniementien varrella Kirkon ja Kunnantalon välissä
Teksti: ”Ison vihan aikana 25.1.1714 tällä paikalla kapt. R. Långströmin 120 miehinen sissiosasto yllätti 80-miehisen venäläisjoukon. Heistä sai surmansa 31 miestä ja 19 joutui vangiksi. Suomalaisista kaatui 9 miestä. Kotiseutuyhdistys 1974”

Vanhalla hautausmaalla
Suunnittelija taiteilija Ilmari Virkkala.
Kivenveisto- ja kaiverrustyöt kangasniemeläinen Holmin kiviveistämö.
Pystytetty v. 1958 Kangasniemen seurakunnan toimesta.
Teksti: “Tällä paikalla on ollut Kangasniemen ensimmäinen kirkko, jonka rakensi 1650-luvulla Nisu Fränti sekä toinen kirkko, jonka rakensi 1748 August Sorsa ja joka paloi 1808.
Katso Herran sijaa ihmisten keskellä”
Paikalla sijainneen toisen kirkon ristinmuotoinen pohjakuvio on näkyvissä matalana reunakiveyksenä.
Puiset enkelit ovat Reijo Höylän veistämät.

Uurnahauta-alueen on suunnitellut hortonomi Seija Kotilainen ja muistomerkki “Katsokaa taivaan lintuja” on kuvanveistäjä Juhani Saksan teos.

Liekki: Juhani Saksa
Pirtin Perinnepuistossa
Paljastettu Veteraanipäivänä 1993
Teksti: ”Tämä muistomerkki on kunnianosoitus v. 1939-44 sotiin osallistuneille kangasniemeläisille”
Kangasniemen kunnan lahjoittama

Pirtin Perinnepuistossa
Emil Cedercreutzin säätiö lahjoitti veistoksen Kangasniemen kunnalle v. 2012

Kangasniemi 150 v juhlavuoden veistos Rantatorilla / satamassa.

Kerikannantien varrella
Pystytetty 27.9.2008
Teksti:TIEN RAIVAAJAT JA RAKENTAJAT 23.-27.9.2012
PionK/RUK kurssi 128
Kerikannan talot
Tietä 3,4 km ja kolmen aukon puusilta
PUUSILTA KORVATTU RUMMULLA
Tiehoitokunta 1981
TIEN PERUSKUNNOSTAJAT
25.5. – 2.10.2007
Murskari Oy
Maanrakennus Janne Seppänen

Kuupelontien varressa, lähellä Joutsanmaantietä
Suuri luonnonkivi, joka on muinaismuistolain nojalla suojeltu.
Vieressä opastaulu.
Tietä rakennettiin vuosina 1868-1880 hätäaputöinä nälkävuosien aikana. Tie oli käytössä 100 vuotta.