18–29-vuotiaiden Webropol-kyselyn tärkeimmät tulokset
Tässä tulee blogimainen, rennolla otteella kirjoitettu kooste kyselystämme, johon 18–29-vuotiaat kangasniemeläiset nuoret aikuiset vastasivat marraskuussa 2025. Ja hei – iso kiitos jokaiselle, joka jaksoi käyttää pari minuuttia vastatakseen. 73 vastausta on oikeasti tosi kova määrä meidän kokoisessamme kunnassa, ja jokainen niistä auttaa näkemään, miltä teidän arkenne ja ajatukset oikeasti näyttävät.
- Miltä tulevaisuus Kangasniemellä tuntuu?
- Raha-asiat – missä mennään ja mitä tukea kaivataan?
- Mitä nuoret tekevät – ja missä ovat ne, joita emme tavoittaneet?
- Itsenäistymisen askelia – ja sitä tukea, jota joskus oikeasti tarvitaan
- Nuoret haluavat myös tilaa olla – ja siihen me voimme vaikuttaa
- Harrastukset – mitä te oikeasti haluaisitte?
- Yksinäisyys – aihe, josta pitäisi puhua useammin
- Psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi – missä mennään?
- Päihteiden käyttö – miten te itse koette tilanteen?
- Vaikuttaminen – tapahtuuko sitä?
- Äänestäminen – miten saada kaikki mukaan?
- Tulevaisuus – optimistinen vai pessimistinen?
Miltä tulevaisuus Kangasniemellä tuntuu?
Kun nuorilta kysyttiin, millä ehdoilla he voisivat kuvitella rakentavansa tulevaisuutensa Kangasniemelle, vastauksista piirtyy aika selkeä kokonaisuus. Kyse ei ole yhdestä yksittäisestä ratkaisusta, vaan monen tekijän summasta – arjen toimivuudesta, yhteisöstä ja siitä, että nuori kokee olevansa tärkeä osa kuntaa.
1. Ihmiset – tärkein syy jäädä
65,7 % nuorista sanoi, että perhe, ystävät ja oma tuttu porukka ovat se syy, jonka vuoksi Kangasniemelle voisi jäädä. Nuoret haluavat ympärilleen paikan, jossa he tuntevat kuuluvansa joukkoon.
2. Pysyvä työ ja toimeentulo
61,4 % odottaa pysyvää työtä ja näkee sen ehdottomana edellytyksenä tulevaisuuden rakentamiselle kotipaikkakunnalla.
3. Kohtuuhintainen ja viihtyisä asuminen
45,7 % nosti esiin asumisen tärkeyden: nuoret haluavat kohtuullisia vuokria, hyväkuntoisia asuntoja ja paikkoja, joissa viihtyy.
4. Hyvät liikenneyhteydet
24,3 % pitää liikenneyhteyksiä tärkeinä – nuoret haluavat rauhaa, mutta myös mahdollisuuden liikkua joustavasti työn, opiskelun ja vapaa-ajan perässä.
5. Kunnan panostukset nuoriin
22,9 % kokee tärkeäksi sen, että kunta panostaa näkyvästi nuoriin: palveluihin, tiloihin, harrastuksiin ja osallisuuteen.
6. Toimiva terveys- ja hyvinvointipalveluverkosto
Terveys- ja hyvinvointipalveluiden toimivuus nousi useissa vastauksissa esiin – se luo arjen turvaa ja sujuvuutta.
7. Aktiivinen, älyllisesti virittävä ja elämyksellinen ilmapiiri
Nuoret arvostavat ilmapiiriä, jossa tapahtuu ja jossa he kokevat olevansa osa jotakin kiinnostavaa ja elävää.
8. Luonto, metsästys ja kotiseuturakkaus
Paikkakunnan luonto ja esimerkiksi metsästysmahdollisuudet nousivat monen nuoren toiveissa – ne ovat osa identiteettiä ja arjen vapautta.
9. Yksittäiset, mutta selkeät toiveet
Esimerkiksi tuulivoimahankkeen peruminen mainittiin yhdessä vastauksessa. Tällaiset näkemykset kertovat, että nuorille on tärkeää se, miltä oma ympäristö näyttää ja mihin suuntaan sitä kehitetään.
Raha-asiat – missä mennään ja mitä tukea kaivataan?
Raha puhuttaa aina, ja niin se näkyi myös vastauksissa. Suurin osa teistä, 71 %, kokee, että rahat riittävät arjen kuluihin jotenkuten tai ihan hyvin.
Tämä on tärkeä tieto, sillä se kertoo siitä, että suurimmalla osalla talous on kohtuullisen tasapainossa, vaikka elämä ei aina halvin harrastus olekaan.
Samaan aikaan noin 18 % kertoo velkaantumisesta. Kaikki velka ei ole ongelma, mutta kun lähes joka viides nuori aikuinen kertoo velkataakasta, se on merkki siitä, että taloudellinen paine on todellinen arjen osa monelle.
Lisäksi 14 % toivoo neuvontaa raha-asioihin. Se on yllättävän iso joukko, ja kertoo siitä, että talouden hallinta ei ole vain ”itse selvittelemällä” -asia. Te kaipaatte ohjausta esimerkiksi budjetointiin, laskujen hoitoon, velkojen järjestelyyn tai ihan siihen, miten oman talouden saisi tuntumaan enemmän hallinnassa olevalta. Ja tämä on täysin ymmärrettävää — kukaan ei synny talousasiantuntijaksi.
Mitä nuoret tekevät – ja missä ovat ne, joita emme tavoittaneet?
Kun katsotaan työn ja opintojen jakaumaa, vastaukset muodostavat mielenkiintoisen kokonaisuuden: 35,6 % on työelämässä, työttömäksi ilmoittautuneita 11 %, ja lisäksi 2,7 % työttömiä, jotka eivät ole ilmoittautuneet työnhakijoiksi.
Opiskelu jakautuu tasaisesti: 4,1 % korkeakoulussa tai yliopistossa, 8,2 % ammattikoulussa ja 13,7 % lukiossa. Oppisopimusopiskelijoita oli hyvin vähän, vain 1,4 %.
Kun nämä kaikki laskee yhteen, saadaan kuva siitä, mitä vastaajat tekevät, mutta samalla herää yksi iso kysymys: Mitä tekevät ne loput lähes 200 kangasniemeläistä nuorta, jotka eivät vastanneet kyselyyn?
Osa on todennäköisesti opiskelemassa muualla, osa töissä toisilla paikkakunnilla tai tilapäisesti poissa Kangasniemeltä.
Joukossa on todennäköisesti myös nuoria, jotka ovat työn ja koulutuksen ulkopuolella ilman että kukaan tietää heidän tilanteestaan.
Juuri siksi tällaiset kyselyt ovat tärkeitä: ne eivät anna koko kuvaa, mutta ne paljastavat sen, mitä me tiedämme — ja mitä emme vielä tiedä.
Itsenäistymisen askelia – ja sitä tukea, jota joskus oikeasti tarvitaan
Noin puolet vastaajista asuu vielä vanhemmilla ja toinen puoli omillaan. Yli 70 % kokee olevansa ainakin melkein itsenäisiä, mikä kertoo siitä, että te ette ole mikään “hukassa oleva sukupolvi” – päinvastoin.
Noin 10 % kertoi, ettei itsenäistyminen ole vielä lähtenyt kunnolla käyntiin. Tämä ei ole mikään ongelma. Jokaisella on oma aikataulu.
Reilu 14 % teistä kertoi kaipaavansa apua itsenäistymiseen. Se on iso ja tärkeä luku. Kun joka seitsemäs nuori sanoo tarvitsevansa tukea, se tarkoittaa, että meidän pitää pysähtyä ja miettiä, mitä tukea te oikeasti tarvitsette – eikä jättää teitä yksin.
Tuen tarpeet vaihtelivat: asuminen, keskusteluapu, taloudellinen tuki, lyhytaikaiset työt, opintojen sujuvuus. Nämä ovat normaaleja asioita, eikä kenenkään pitäisi selvittää niitä yksin. Nuorisotyö on yksi kanava näiden asioiden selvittämisessä.
Nuoret haluavat myös tilaa olla – ja siihen me voimme vaikuttaa
Yksi selkeä viesti nousi ylitse muiden: nuorille pitäisi olla paikka, jossa voi hengailla rauhassa sisätiloissa. Ja muistutuksena: Nuorisotalo Ottiksella järjestetään kerran kuussa oma ilta 16–29-vuotiaille. Sinne voi tulla sellaisena kuin on, ilman selityspakkoa ja ilman suorituspainetta.
Harrastukset – mitä te oikeasti haluaisitte?
Kun kysyttiin harrastuksista, teidän listanne oli yllättävän pitkä ja monipuolinen. Poimin tähän yleisimmät:
- Padel – Tätä on kuulemma mietitty jo aiemmin, mutta väliaikaisen kentän hinta on ollut todella korkea (kymmeniä tuhansia euroja).
- Tanssi – Tämä toive lähtee seutuopistolle. Sama koskee kieltenopiskelun järjestämistä.
- Kamppailulajit – Useampi teistä kaipaa tätä vaihtoehtoa.
- Laillinen moposuora – Tätä toivottiin useammassa vastauksessa. Esimerkkiä voisi hakea Hankasalmelta, jossa ratkaisu on jo olemassa.
- Polkupyöräreitit – Parempia reittejä ja lisää vaihtoehtoja.
- Matikkakerho / shakkikerho – Kyllä, näillekin löytyisi porukkaa. (Huhuu vapaaehtoiset — tänne suuntaan!)
Yksinäisyys – aihe, josta pitäisi puhua useammin
Puolet teistä kokee ajoittain yksinäisyyttä. Se on iso määrä, ja kertoo siitä, että yksinäisyys ei aina näy päällepäin. Noin 12 % kokee olevansa oikeasti yksinäisiä, ilman ystäviä. Tämä on tärkeä signaali meille aikuisille ja palveluille.
Mukana oli myös toivoa: te kohtaatte vielä toisenne kasvotusten, eikä kaikki ystävyys tapahdu pelkästään ruudun läpi.
Se kertoo siitä, että te haluatte oikeita kohtaamisia – ja niitä pitää pystyä tarjoamaan enemmän.
Psyykkinen ja fyysinen hyvinvointi – missä mennään?
Psyykkisen hyvinvoinnin kohdalla vastaukset jakautuivat:
– noin 15 % kokee psyykkisen vointinsa erittäin huonoksi. Tämä on iso ja huolestuttava luku, joka kertoo siitä, että osa teistä kantaa tällä hetkellä aika raskasta kuormaa.
– noin 43 % kokee vointinsa melko hyväksi. Suurin joukko voi siis kohtuullisen hyvin, mutta silti isolla osalla on jotain, mikä painaa.
Fyysisessä hyvinvoinnissa luvut olivat tasaisempia: 76 % koki fyysisen kuntonsa hyväksi tai melko hyväksi. Tämä kertoo siitä, että liikkuminen, arki ja urheilu ovat monella teistä suht’ hyvässä tasapainossa — vaikka mieli ei aina pysy samassa tahdissa.
Päihteiden käyttö – miten te itse koette tilanteen?
87,5 % kokee, että oma päihteidenkäyttö on hallinnassa. Tämä on rohkaiseva luku, koska se kertoo siitä, että suurin osa teistä ei koe omaa käyttöään ongelmaksi. 12,5 % ei ole ihan yhtä varma.
Mielenkiintoista on se, että kukaan ei kokenut tarvitsevansa ulkopuolista apua. Se voi kertoa siitä, että tilanteet eivät ole kovin vakavia — tai siitä, että kynnys pyytää apua on edelleen aika korkea. Tätä kannattaa pohtia yhdessä.
Vaikuttaminen – tapahtuuko sitä?
Reilu 50 % teistä koki, että kunta huomioi nuoret jollain tasolla. Toinen puoli taas koki, että nuorten ääni ei kuulu riittävästi. 55 % koki, että vaikuttamismahdollisuudet ovat pienet. Tämä kertoo turhautumisesta: moni ajattelee, että vaikka yrittäisi vaikuttaa, mikään ei muuttuisi. Ja ehkä isoin tieto: 90 % teistä ei ole koskaan yrittänyt vaikuttaa esimerkiksi kuntalaisaloitteella tai nuorisovaltuuston kautta.
Tämä herättää kysymyksen: Onko vaikuttaminen teidän mielestänne liian monimutkaista, turhan virallista vai tuntuuko siltä, ettei omilla sanoilla ole väliä?
Äänestäminen – miten saada kaikki mukaan?
Äänestysaktiivisuus oli aika kaksijakoinen: 32,9 % äänestää aina, loput silloin tällöin. Tämä herättää ajatuksen siitä, mikä tekisi äänestämisestä teille merkityksellisempää. Koetteko, että politiikka ei kosketa teidän arkeanne? Vai onko ongelma siinä, että tieto ei tavoita?
Tulevaisuus – optimistinen vai pessimistinen?
Vastauksista näkyi varovainen optimismi. Monet teistä näkevät tulevaisuuden ihan ok:na, vaikka nykyhetki ei olisi täydellinen. Samalla mukana oli selvästi myös sitä tuttua “pessimisti ei pety” -henkeä — ja rehellisesti, sekin on ihan ymmärrettävää. Teidän vastauksissanne oli kypsyyttä, realismia ja sellaista elämänmakuisuutta, joka kertoo, että tiedätte missä mennään.
Kyselyn vastauksia hyödynnetään nuorisotyön kehittämisessä sekä kunnan hyvinvointisuunnitelman laatimisessa, jotta nuorten ääni näkyy konkreettisesti tulevissa päätöksissä.
Kiitos vielä jokaiselle vastaajalle – teidän äänenne kuuluu ja sitä tullaan myös käyttämään.
Jaana Lankinen
nuorten yksilövalmentaja
Kangasniemen kunta