Voisiko luonnonkasveja käyttää kausikasvien tapaan rakennetussa ympäristössä? Tässä tutkimuksessa haetaan vastauksia, joka on jatkoa syksyllä 2019 Kangasniemellä käynnistetylle pilottihankkeelle. Ajatuksena on, että kotimaisilla luonnonkasveilla voidaan luoda omaleimaista kauneutta rakennettuun ympäristöön ja samalla lisätä asukkaiden sekä vapaa-ajan asukkaiden että matkailijoiden luonnonkasvien tuntemusta. Samalla kasvit muistuttavat luonnon monimuotoisuudesta ja sen säilyttämisen tärkeydestä.
Suomen luonnonkasvien käyttöä viheralueilla on tutkittu jonkin verran 1980-luvulta lähtien näissä tutkimuksissa on keskitytty kukkiviin niittyihin ja varpukasvillisuuteen. Tiedossa ei ole tutkimusta, jossa luonnonkasvien käyttömahdollisuuksia kukka-astioissa ja -ryhmissä olisi toistaiseksi tehty. Suomessa on useampia kotimaisia luonnonkasveja tuottavia taimistoja ja kiinnostusta tuotannon lisäämiseen on, mikäli olisi riittävästi kysyntää. Tuotantoon tuntuisi luontevalta ottaa lisäkapasiteettiä myös kasvihuoneviljelyllä.
Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, mitkä Suomessa luonnonvaraiset ruohovartiset sopivat käytettäväksi kukka-astioissa- ja ryhmissä. Tutkimuksessa keskitytään parhaiden lajien ja lajiyhdistelmien etsimiseen ja niiden viljelymenetelmien kehittämiseen. Tarkoituksena on luoda kiinnostavia taajamiin sopivia luonnonkasvien käytön malleja.
Keskusparkkia voitaisiin kehittää Suomen luonnonkasviparkiksi. Autojen pysäköintialuetta ympäröisi lähinnä kukka-altaissa ja -astiossa kasvavia Suomen luonnonkasveja. Niillä voi olla näyttävät kukat ja/tai lehdet. Myös talvella voisi jossain määrin olla talventörröttäjiä. Ne ovat talvella siementäviä kasveja, jotka jäävät talveksi pystyyn, kuten esimerkiksi useat heinät, takiaiset, ohdakkeet,mesiangervo ja siankärsämö.
Tutkimusta ohjaavat yliopistonlehtori,dos., MMT Leena Lindén ja hortonomi Tero Westerlund.
Tutkimuksen tekijä perehtyy parhaillaan kirjallisuuden kautta aiheeseen. Varsinaiset tutkimusistutukset ja mahdolliset kylvöt tehdään sekä Kangasniemellä että Helsingin yliopiston Viikin kampuksella elo-syyskuussa. Kasvukauden vuoden 2021 loppuun mennessä kertyvää havaintoaineistoa käytetään pro gradu-tutkielmaan. Astioiden- ja Helsingin kenttäkokeiden hoitoa ja havaintojen keruuta jatketaan tämän jälkeen vähintään kahden vuoden ajan, jotta saadaan käsitys istutettavien luonnonkasviyhdyskuntien pitkäaikaisesta menestymisestä vaihtelevissa olosuhteissa.
Istutettuja kasveja pilotissa on ollut mm. valkovuokko, rentukka, keto-orvokki, mukulaleinikki, pohjanrantakukka, ketoruusuruoho, purtojuuri, ketokaunokki, verikurjenpolvi, mäkitervakko, ahoniittyhumala ja lehtokuusama.
Yhteistyökumppaneina ovat tällä hetkellä Kangasniemen kunta, Ekin Muovi Oy (kukka-altaat), Biolan Oy (kasvualustat), Helsingin yliopiston kiinteistöpalvelut Oy, Sotkamon taimisto Ky, Tommolan Tila, Puutarha Auringontähti, Rissasen Taimistopuutarha Oy, Hankkija Kangasniemi, K-Rauta Kangasniemi.
Tero Westerlund