Hösanlahden eräällä mökkipihalla on vaikuttava näyttö siitä, kuinka ihminen voi muokata luontoa sitä kunnioittaen. Tontilla on tehty mittaamaton määrä työtä. Sen täytyy olla Petrovin pariskunnan elämäntehtävä.
Tarja Virmala
Kävelimme Kangasniemen pihatarhureiden kanssa talon pihamaalta ylös havuvaltaiseen metsään loivalle rinteelle. Mäntyjen seassa kasvoi rykelmä rhododendroneja, jotka herra puutarhuri Kirill Petrov oli kasvattanut siemenestä saakka. Hän oli kaatanut metsästä koivut ja istuttanut kahden vuoden ajan alppiruusuja niiden tilalle.
– Metsä kirkastuu, mustikalle tulee tilaa kasvaa ja tuottaa marjoja. Näin vähenee myös lehtiroska, joka vaikuttaa kielteisesti mataliin havukasveihin, erityisesti vaakasuoriin katajiin, joita käytän paljon sommittelussa, kertoo Kirill.
Polku jatkui männikön halki pihan seuraavalle tasolle. Erivärisiä havukasveja, kivirykelmiä, atsaleoja ja värikkäitä alppiruusuja kasvoi kauniisti sommiteltuina asetelmina.
Työmaa Puulan rannalta
Petrovin pariskunta oli ostanut 16 vuotta sitten reilun pari hehtaaria metsää Puulan rannalta. Tontti oli hylätty ja rakennukset huonossa kunnossa. Ja sitten he alkoivat rakentaa unelmaansa.
– Syksyllä 2013 menimme maiseman suunnittelukurssille. Se kesti 72 tuntia ja sisälsi paljon kotitehtäviä ja loimme tonttimme muuttamiseen alustavan suunnitelman, Kirill kertoo.
Rouva Irina sanoo, että työtä on tehty paljon. Sen näkee jokainen. Istutuksia on hienoina rykelminä eri tasoissa – terasseilla, kuten Kirill sanoo. Irina kertoo, että he tulivat Suomeen, koska tämä maa on niin kaunis – ja Puula vasta kaunis onkin.
– Villit luonnolliset rajat – kuten maan ja veden kohtaamispaikat, jotka ovat erityisen tyypillisiä Suomelle – tekevät ihmiseen voimakkaan vaikutuksen, sanoo Kirill.
Kivien leikkiä
Rikkaruohoja on torjuttu kankailla ja latomalla niiden päälle tiiviisti kiviä. Kiviä, hevosen ja hiiren kokoisia, on mittaamaton määrä. Ihmettelen, mistä ne kaikki on hankittu.
– Jokainen kivi, niin suuri kuin pieni, on kaivettu tontin maaperästä. Lajittelen ne koon mukaan kasoihin ja käytän sitten eri tarkoituksiin, Kirill kertoo.
Ajatus tuntuu uskomattomalta, mutta savolaisesta maaperästä ovat aikojen kuluessa raivanneet kiviä myös viljelijät. Koskaan ne eivät ole kesken loppuneet.
– Toinen hyvä rikkaruohojen torjuntavaihtoehto on tiheät kuunliljaistutukset, joiden väliin istutan sipulikasveja. Keväällä voimme ihailla ensimmäisiä kukkia, ja sitten kuunliljat peittävät sipulikasvien kuivuvat lehdet, Kirill opastaa.
Maan ja kivien kärräystä
Pihamaa on suunniteltu niin, että kaikkiin paikkoihin pääsee maastoautolla ja peräkärryllä. Kottikärrytekniikalla näin hienoa jälkeä ei olisi koskaan saatu. Maata ja kiviä on siirretty tontilla paljon.
Petrovit kasvattavat suosikkikasvejaan paljon siemenistä ja lisäävät niitä vegetatiivisesti eli kasvullisten osien avulla.
– Usein istutamme useita samanlaisia kasveja tiheämpään kuin niiden aikuismitat edellyttäisivät tarkoituksena siirtää ne uusiin paikkoihin myöhemmin, Kirill kertoo.
Elämäntehtävä Hösänlahdella
Annan katseeni kiertää pihamaan polveilua pitkin. Näkymä järvelle on upea. Nurmikon reunalinjat muistuttavat Hösänlahden rantaviivan kaaria ja mutkia. Se on ollut Kirillin ajatus pihaa tehdessään.
Alkukesän heleät värit korostavat nyt kukkivien kukkien värejä. Sireenit ovat muhkeita ja pionit vahvoja. Kaikki näyttää hyvinvoivalta. Jostain pilkistää peltokortepuska muistutuksena siitä, että rikkaruohojen valtaa vastaan joutuu jatkuvasti taistelemaan.
Tällaisen näkymän aikaansaamisessa on tarvittu paitsi tunteja, myös suuri rakkaus siihen, mitä tekee.
Teksti Tarja Virmala
Kuvat Tarja Virmala ja Kirill Petrov
Blogissa kangasniemeläiset kertovat elosta ja olosta Kangasniemellä.
Jos haluat kertoa oman tarinasi, ota yhteyttä
Paula Ruusupuroon, paula.ruusupuro@kangasniemi.fi.
Kirjoitus voi koskea vaikkapa yhtä päivää, viikkoa, kokonaista vuotta tai vain yhtä tärkeää hetkeä, joka tekee kirjoittajan onnelliseksi.
Tarinat julkaistaan joko kuvan kanssa tai ilman.