Julkaistu: 28.12.2020

Harrastukset

Vaikka usein olenkin passissa seisoessani kylmästä sininen, on metsästyksessä ja omassa jahtiporukassa aivan oma viehätyksensä.

Anne Kääriäinen

Mallimarkkinat eivät siis minulle auenneet, mutta metsästysseuran sihteerin tehtävät kylläkin. Ehkä parempi niin. Vaikka olin muutaman vuoden käynyt hirvijahdissa Hokan metsästäjien kanssa ja harrastanut aiemmin yhdistystoimintaa, metsästysseuran toiminta eteläsavolaisessa metsästysseurassa on kuitenkin aivan jotain muuta. On tehty sääntöuudistuksia, remontoitu keittiötä ja vietetty laatuaikaa metsästäjien kanssa. Kolme hirveä olen jahdissa kaatanut ja oppinut sen, että maltti on valttia, mutta hereillä ja tarkkana on oltava koko ajan. Radioon ei saa juurikaan puhua, ellei ole asiaa –  tulee sanomista. Vaikka usein olenkin passissa seisoessani kylmästä sininen, on metsästyksessä ja omassa jahtiporukassa aivan oma viehätyksensä.

Puula-suunnistus on vuosittainen veneilytapahtuma, jossa voi perehtyä Puulan kauniiseen luontoon, luotoihin ja saariin. Parina kesänä olen saanut olla mukana rasteilla leimaamassa passeja mökkinaapurimme, hyvän ystäväni Hannelen kanssa. Erinomainen sosiaalinen tapahtuma sekin! Iso kiitos tästä elämyksestä Lappalaisen Sepolle.

Silloin kun sosiaalinen elämä ei  innosta, aika kuluu kesäkanoja ja kasvimaata hoidellessa. Puulan seutuopiston kursseilla oppii uusia taitoja, ja niinpä olen osallistunut jo viiden vuoden ajan Hokan käsityökurssille. Mattoja on kertynyt kymmeniä metrejä ja huopiakin lähes parikymmentä.

Kun ystävämme pääkaupunkiseudulla havaitsivat meidän viettävän aikaa Kangasniemellä yhä enemmän ja enemmän, ihmetys oli suuri: ”Anne, miten saat siellä aikasi kulumaan?” Kerrottuani tekemisistäni ihmettely loppui tai sitten se sai uusia muotoja. Kun lisään tähän kesäkanat, kasvimaan, pari kasvihuonetta ja ruokaan liittyvät muikkujen ja hirvenlihan purkitukset, kylmäsavulohen teon ja juureen leipomiset, kysymykset ovat tyrehtyneet. Toisinaan rinnasta pulpahtelee sellainen lämmin tunne – se lienee onnea ja kiitollisuutta. Kangasniemi on hyvä paikka – jopa pohjalaiselle!

Anne Kääriäinen

Kirjoittaja on ”lähes kangasniemeläinen”, joka viihtyy ympärivuotisesti paikkakunnalla.

Blogissa kangasniemeläiset kertovat elosta ja olosta Kangasniemellä.
Jos haluat kertoa oman tarinasi, ota yhteyttä
Paula Ruusupuroon, paula.ruusupuro@kangasniemi.fi.
Kirjoitus voi koskea vaikkapa yhtä päivää, viikkoa, kokonaista vuotta tai vain yhtä tärkeää hetkeä, joka tekee kirjoittajan onnelliseksi.
Tarinat julkaistaan joko kuvan kanssa tai ilman.