Julkaistu: 24.10.2022

Kuvataiteilijan paikkakokemus: aineisto esillä

Kuvataiteilija Siina Kovanen esittelemässä kankaita puolisonsa kanssa.

Kuvataiteilija YAMK:in opinnäyteyöni aiheena on kuvataiteilijan paikkakokemus synnyinkunnastani Kangasniemestä. Opinnäytetyö on hyvin henkilökohtainen. Kirjoitan tästä opinnäytetyöstä kolme päivitystä Kangasniemen kunnan blogiin. Ensimmäinen on julkaistu toukokuussa 2022. Siinä kerroin opinnäytetyöni lähtökohdista ja taustastani. Tämä nyt kirjoittamani päivitys on sarjasta keskimmäinen. Tässä kerron tämän hetken kuulumiset keskeneräisen opinnäytetyöni äärellä ja tuntemuksia siitä, kun opinnäytetyön aineisto on ripustettu julkiseksi. Viimeinen päivitys tulee opinnäytetyöni valmistuttua kokoamaan tätä koko prosessia.

 On aika kerätä -tekstiili, yksityiskohta.

Tällä hetkellä olen saanut opinnäytetyöni aineiston valmiiksi. Aineistona toimii digitaalinen grafiikka painettuna kankaalle ja paperille. Tekstiilit ovat opinnäytetyöni pääaineisto. Suunnittelin tekstiilit vesiväritöiden pohjalta, jotka tilasin Italiasta tekstiilipainosta. Tilasin kankaat yhtenäisenä isona tekstiilipintana, jotka piti saavuttuaan vielä leikata ja ommella valmiiksi kangaspaneeleiksi. Tällä kertaa en tehnyt sitä osuutta itse. Leikkaus- ja ompelupalvelun ostin kangasniemeläiseltä Jalavillalta. Tekstiilit olivat minulle erityisen tärkeitä tuoda tähän näyttelyyn. Kangasniemen kunnalla on historiallinen tausta käsityöntekijöistä, erityisesti pellavakutojista. Koranter kirjoittaa vuonna 1848 Mikkelin markkinoilla myytävistä kangasniemeläisistä liina- ja palttinavaatteista. Pellavankudontakoulu aloitti toimintansa vuonna 1829 Kaihlamäellä, josta kankaita lähti aina Pietariin ja Viipuriin saakka myyntiin. (Manninen, s. 252.)  Myös oman sukuni käsityötausta vaikutti haluuni käyttää tekstiilejä paikkakokemusta käsittelevän työn aineistona. 

Opinnäytetyöni aineisto tuli julkiseksi lokakuun alussa. Aineistoni ripustettiin Kangasniemen Kuvantekijät ry:n galleriatilaan, ArtTupaan, Kankaistentie 4:än. Avajaisia juhlittiin 5.10, jossa pidin puheen myös opinnäytetyöni sisällöstä. Työn keskeneräisyydestä johtuen en tässä käy tarkemmin esittelemään puheeni sisältöä, mutta mainitsin siinä muun muassa varhaisnuoruuteni ajoittuneen ajanjaksolle, jolloin kunnan sloganina toimi ”Suomen kaunein kunta”. Slogan vaikutti positiivisesti paikkakokemukseen. 

Kankaat esillä näyttelyssä

Opinnäytetyössäni on autoetnografinen ote. Sisältö sijoittuu välillä erilaisille kohdille janassa, missä toisessa päässä on autobiografia ja toisessa päässä etnografia. Jossain kohden kuvaan enemmän paikallista kulttuuria ja ympäristön kokemista sitä kautta, toisessa hetkessä lähestyn asiaa enemmä oman rajatun elinpiirini kautta. Kokemus kuitenkin pysyy aina henkilökohtaisena.  

Paikkakokemuksessa on ollut vuorovaikutusta nykyhetken kanssa, mutta varsin paljon oma paikkakokemukseni pohja rakentuu nuoruudesta ja lapsuudesta. Tekstiileissä on nähtävillä kunnianosoitus Kangasniemen luonnon kauneudelle, mutta lisäksi tekstiileissä on esillä myös synnyinkylään liittyvää rakkautta ja nuoren aikuistumiseen liittyvää kipuilua, mitä kuvaisin myös ulkopuolisuuden kokemukseksi. Otteeni opinnäytetyöhön ja sen aineistoon on ollut hyvin henkilökohtainen. Huomaan prosessin myös vaikuttaneen minuun silmiä avaavasti. Tarkkailen paikkakokemustani enemmän. 

Olen nyt valvonut näyttelyä kolmisen viikkoa. Näyttely on esillä vielä viikon 43 ajan keskiviikosta sunnuntaihin klo 10–14. Kohtaamiset ovat jääneet erityisen hyvin mieleen. Olen muun muassa saanut kangasniemeläisen isoäidin pellavaliinan lahjaksi, sekä tavannut henkilön, jonka kanssa meillä sattui olemaan yhteinen tuttava aivan eri kolkasta Suomea. 

Naapurin pitkät porkkanat. Ajankulua näyttelyn äärellä, vesivärit ja kuvankäsittely. 

Ajottain galleriapäivystyksessä on rauhallisempiakin hetkiä. Tällaisina hetkinä kaivan esille akvarellipaperin ja -värit ja teen maalauksia. Maalaus saa uuden muotonsa kuvankäsittelyn kautta. Muun muassa tällainen kuva on muodostunut muistoksi galleriapäivystyksestä. Ja kyllä, tämäkin liittyy paikkakokemukseen. Kuva on maalattu synnyinkotini läheisyydessä olevan kasvimaan makoisien porkkanoiden inspiroimana. 

Viimeisessä blogiosuudessa esittelen kokemuksen kudelmaa, kun myös kirjallinen osuus on saatettu loppuun. 

Lähteet:
Manninen, Antero. Kangasniemen Historia 1. Kangasniemen seurakunta, 1953.

Siina Kovanen

Kirjoittaja on kangasniemeläinen kuvataiteilija

 

Blogissa kangasniemeläiset kertovat elosta ja olosta Kangasniemellä.
Jos haluat kertoa oman tarinasi, ota yhteyttä
Paula Ruusupuroon, paula.ruusupuro@kangasniemi.fi.
Kirjoitus voi koskea vaikkapa yhtä päivää, viikkoa, kokonaista vuotta tai vain yhtä tärkeää hetkeä, joka tekee kirjoittajan onnelliseksi.
Tarinat julkaistaan joko kuvan kanssa tai ilman.