Kunnanhallitus hyväksyi vuoden 2025 ylijäämäisen tilinpäätöksen
Kangasniemen kunnan vuoden 2025 talous toteutui selvästi ennakoitua paremmin. Alun perin 237 600 euroa alijäämäiseksi laadittu talousarvio päätyi 106 091 euroa ylijäämäiseksi. Kyseessä on kunnalle jo kuudes peräkkäinen ylijäämäinen tilikausi. Vuosikate oli 1,9 miljoonaa euroa ja taseen kertynyt ylijäämä nousi yli 9 miljoonaan euroon.
Toimintatuotot laskivat edellisvuodesta, kun taas toimintakulut kasvoivat erityisesti työllisyyspalveluiden siirtymisen vuoksi kuntien vastuulle. Verotulot ylittivät ennusteen ja olivat noin 13,1 miljoonaa euroa, ja valtionosuuksia kertyi 2,4 miljoonaa euroa. Nettoinvestoinnit olivat 1,36 miljoonaa euroa, kohdistuen muun muassa infrastruktuuriin ja kiinteistöjen peruskorjauksiin.
Kunnan lainamäärä on edelleen alle valtakunnallisen keskiarvon, ollen 6,4 miljoonaa euroa. Kuntakonsernin talous pysyi myös ylijäämäisenä.
Tulevaisuuden keskeisiä haasteita ovat väestökehitys, oppilasmäärien muutokset sekä kiinteistöjen käyttö. Näihin haetaan ratkaisuja valmisteilla olevassa kiinteistöstrategiassa. Kunnan väkiluku oli vuoden lopussa 4 957.
Kunnan elinvoimatyö jatkui aktiivisena, ja Kangasniemi valittiin marraskuussa 2025 Etelä-Savon yrittäjäystävällisimmäksi kunnaksi. Myös työhyvinvointi on erinomaisella tasolla: 88 % työntekijöistä suosittelisi kuntaa työpaikkana.
Kunnanhallitus päätti olla yhtiöittämättä sote- ja pelakiinteistöjä
Sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä pelastustoimen järjestämisvastuu siirtyi hyvinvointialueille vuoden 2023 alussa. Uudistuksen myötä useat kuntayhtymät yhdistyivät Etelä-Savon hyvinvointialueeksi (Eloisa), jolle Kangasniemen kunta on vuokrannut yhteensä 11 toimitilaa.
Lainsäädäntö edellytti kuntia arvioimaan vuoden 2026 alkuun mennessä, tuleeko sote- ja pelastustoimen käytössä olevat kiinteistöt yhtiöittää kilpailuneutraliteetin varmistamiseksi. Kangasniemellä tarkastelu kohdistui kolmeen kohteeseen: Ryhmäkoti Männikköön, Hyvinvointikeskukseen sekä paloaseman ja ensihoidon tiloihin. Toimintakeskus Kedon osalta erillistä selvitystä ei tarvittu vuokrasopimuksen päättyessä vuoden 2026 lopussa.
Tehdyn markkinaselvityksen perusteella Kangasniemellä ei ole aktiivisia sote- ja pelastustoimen kiinteistömarkkinoita, eikä kunnan vuokraustoiminnalla ole kilpailua vääristäviä vaikutuksia. Kunnan tarjoamat tilat täydentävät vähäistä yksityistä tarjontaa, eikä toiminta estä uusien toimijoiden markkinoille pääsyä. Selvityksen perusteella kunnalla on edellytykset arvioida, ettei kiinteistöjen yhtiöittäminen ole välttämätöntä.
Kangasniemen kunnan lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi laiksi käytöstä poistetun maatuulivoimalan purkamisesta ja purkuvakuudesta
Kangasniemen kunnanhallitus antoi lausuntonsa ympäristöministeriön valmistelemasta lakiesityksestä, joka koskee käytöstä poistettujen maatuulivoimaloiden purkamista ja purkuvakuutta.
Kunta pitää esitystä pääosin tarpeellisena ja kannatettavana. Lakiluonnos selkeyttää tuulivoimaloiden elinkaaren loppuvaiheen vastuita ja vahvistaa ympäristönsuojelua. Kangasniemi pitää perusteltuna, että vastuu voimaloiden purkamisesta ja alueen ennallistamisesta kuuluu ensisijaisesti voimalan omistajalle aiheuttamisperiaatteen mukaisesti.
Kunta korostaa purkuvakuuden merkitystä, jotta purkamiskustannukset eivät siirry maanomistajien tai yhteiskunnan vastuulle. Samalla kunta kuitenkin tuo esiin huolensa kuntien roolista: esitys lisää kunnille uusia hallinnollisia tehtäviä ja vastuita, joihin ei välttämättä ole riittävää osaamista tai resursseja.
Lausunnossa painotetaan, että purkamisen käytännön toteutusta, vakuuden mitoitusta ja valvontaa koskevaa ohjeistusta tulee täsmentää valtakunnallisesti. Lisäksi kunta katsoo, että vastuun tulisi kaikissa tilanteissa säilyä ensisijaisesti tuulivoimayhtiöillä.
Kangasniemi pitää tärkeänä, että lain jatkovalmistelussa huomioidaan kuntien mahdollisuudet hoitaa tehtävät yhdenvertaisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla.
Kunnanhallituksen esityslista on löydettävissä täältä ja pöytäkirja julkaistaan 1.4.2026.