VIIKKO 17

Pättikangas, Eira: Myöhään kukkivat kukat (Karisto, 2017)

Syrjäkulmilta kirkonkylille – tervahaudalta osuuskaupan tiskin taakse. Kolme naista ja huumaava kesä ennen sodanuhkaa. Konimäen syrjäistä tilaa asuttavat leskeksi jäänyt Mattias, hänen anoppinsa Eetla sekä kolme lähes aikuista tytärtä. Housuissa kulkeva Siikri tarttuu rivakasti kirveeseen ja talikkoon, mutta Petan aika karjahuushollin lomassa kuluu edelliskesän tukkilaisista haaveillessa. Kuopus Malvi on kaunis kukkanen, jota ei juuri askareilla rasiteta. Suuri maailma automobiileineen ja muine uusine ihmeineen kuitenkin houkuttaa, ja ennen pitkää useammankin Konimäen tyttären tie vie kirkonkylään myyjättäreksi tai kartanon valkoessuiseksi kyökkipiiaksi. Sulhoehdokkaita pyörii niin kotitilan nurkissa kuin taajaman tanssilavoilla, eivätkä villityksestä jää aivan paitsi Mattias ja Eetlakaan. Mutta kesän viimeisten kukkien kukkiessa aletaan huhuta liikekannallepanosta Eira Pättikankaan uusi romaani sijoittuu 1930-luvun lopulle, jolloin maailman myllerryksestä alkaa kuulua kaikuja Pohjanmaan perukoillekin. Kirjailijalle tyypilliset uhmakkaat ja omaa tietään kulkevat naiset seisovat kuitenkin tukevasti sijoillaan.

Kesävuori, Saara: Askeleen edellä (Tammi, 2017)

Viha ei tartu, se tappaa.

Entinen nyrkkeilykumppani houkuttelee Anni Elorannan säälimättömään peliin, jossa on vaikea erottaa ystävät vihollisista.

Miekkailumestari Frans on korjannut Johannan tekemän virheen, lopullisesti, ja odottaa vastapalveluksia. Hän erehtyy uskoessaan, että nainen suostuu mihin vain. Mutta päästäkseen Fransista eroon Johanna tarvitsee Annia.

Annin tulevaisuus näyttää aiempaa valoisammalta. Tavoilleen uskollisena hän sekaantuu silti tapahtumiin, joista ei saa otetta ja jotka ovat hetki hetkeltä uhkaavampia. Lopulta on kyse vain siitä, kuka kuolee ja kuka jää eloon.

Saara Kesävuoren trilogian itsenäinen, koukuttava päätösosa.

Koskimies, Silja: Hyvin pakattu – puoleksi myyty (Turun museokeskus, 2017)

Mielenkiintoisia, nostalgiaa herättäviä Huhtamäen Tehtaiden, Ipnoksen ja Hellaksen pakkauksia useilta vuosikymmeniltä. Turkulaista makeispakkaussuunnittelua ja suunnittelijoita värikkäiden pakkausten takana. Tätä kaikkea on Hyvin pakattu – puoleksi myyty. Teos valottaa pakkausten merkitystä myynnille esittelemällä Suklaatehdas Hellaksen ja sen edeltäjien pakkaussuunnittelua 1900-luvun alkupuolella. Samalla kerrotaan pakkaussuunnittelijan ammatin kehittymisestä ja nostetaan esille eräitä Hellaksella ja Ipnoksella vaikuttaneita suunnittelijoita kuten Marja Vuorelainen, Eva Wichman ja Valma Hakanen. Aistikkailla pakkauksilla houkuteltiin ostajia jo näyteikkunoissa, joiden somistuksista tuli suosittua 1930-luvulla. Pakkausten lisäksi Hellaksen taidetoimistossa suunniteltiin myös näyteikkunoita. Kirja on runsas tietopaketti kuluttamisen vuosisadan vilkkaista alkuvuosikymmenistä, jolloin merkkituoteajattelu syntyi ja kansalaisia alettiin houkutella tuotteiden ostajiksi käyttäen pakkausta mainoksena. Pakkaussuunnittelussa näkyvä tuotannon ja kulutuksen välinen suhde peilaa samalla koko yhteiskunnan muuttumista aikana jolloin asiakkaasta tuli kuluttaja. Kirjan värikkäät pakkaukset esittelevät nimien, kuvituksen ja koristelun kautta eri aikojen ajankohtaisia aiheita. Ne puhuttelivat ihmisiä aikanaan ja puhuttelevat yhä edelleen.

Webb, Holly: Hessulla on ikävä (Karisto, 2017)

Grace ei voi saada omaa koiraa, ja niinpä hän ulkoiluttaa paikallisen eläinkodin koiria. Suloisella terrierinpennulla Hessulla on erityinen sija Gracen sydämessä. Hessukin oppii odottamaan Gracen vierailuja. Mutta sitten Hessu saa uuden kodin. Grace yrittää olla iloinen Hessun puolesta, mutta hänellä on kauhea ikävä eikä Hessu-parka ymmärrä ollenkaan, minne Grace on kadonnut. Herttaisesti kuvitettu eläintarina sopii mainiosti juuri lukemaan oppineille.

VIIKKO 16

Archer, Jeffey: Isän synnit (Sitruuna, 2017)

Vaikuttava tarina sodasta, rakkaudesta ja perhesiteistä Harry Clifton ei voi jäädä Bristoliin. Hänen elämäänsä verhonneet salaisuudet ja valheet tekevät sen mahdottomaksi. Vain muutama päivä sen jälkeen kun Iso-Britannia julistaa sodan Saksalle, Harry värväytyy kauppalaivaan ja jättää kaiken taakseen – myös naisen josta piti tulla hänen vaimonsa. Saksalaisten sukellusvene upottaa laivan ja vain kourallinen miehistön jäseniä pelastuu, niiden joukossa Harry ja nuori amerikkalainen upseeri Tom Bradshaw. Pahoin haavoittunut Tom menehtyy kuitenkin kohta pelastumisen jälkeen ja Harry saa mahdollisuuden katkaista kertaheitolla kaikki siteet menneeseen. Kun Harry – uudelta nimeltään Tom Bradshaw astuu maihin USA:ssa, tajuaa hän tehneensä kohtalokkaan virheen. Bradshaw on etsintäkuulutettu epäiltynä veljensä murhasta ja Harry vangitaan. Hän ei pysty todistamaan todellista henkilöllisyyttään saati Bradshawn syyttömyyttä, ja on yhtäkkiä sidottu paljon pahempaan menneisyyteen kuin se mistä hän pakeni. Clifton-kronikan toinen osa Isän synnit on vaikuttava kertomus sodasta, rakkaudesta ja perhesiteistä, joita koetellaan viimeiseen asti. Tapahtumat sijoittuvat vuosille 1939–1943.
Poukka, Anneli: Ehdollinen tuomio (Myllylahti, 2017)

Käräjätuomarina toimivan kirjailijan väkevä psykologinen trilleri oikeudenpalvelijasta, joka julistaa kovimman tuomion itselleen: alati kannoilla hiipivän pelon. Ehdollinen tuomio kuvaa myös suomalaista oikeudenkäyntiä, josta sisäpuolelta nähtynä on kirjoitettu vain vähän. Arja on keski-ikäinen käräjätuomari, jolla on ura, perhe, omakotitalo ja harhakuva elämänhallinnasta. Työpaikalla tuomiot syntyvät oikein ja ajallaan, kotona kohoavat mankeloidut lakanat siisteissä pinoissa. Mutta miten suhtautua perheeseen, jossa yksi sepittää satuja, toinen kääntää selän ja kolmas hankkiutuu raskaaksi? Pelko hiipii Arjan elämään oikeuden tuomioista, kellariin kätketyistä salaisuuksista ja vieraissa sängyissä vietetyistä öistä. Hänen kauas työntämänsä perhe tuntuu tulevan äkkiä aivan liian lähelle, ja usko työminän ympäröimään järjestelmään horjuu. Voiko vainoajan langettama tuomio olla ehdollinen?

Scirach, Henriette von: Herraskansaa : elämää natsieliitin sisäpiirissä (Minerva, 2017)

Valaiseva aikalaiskuvaus Kolmannen valtakunnan puolue-eliitin elämästä sen sisältä käsin. Henriette tapasi Hitlerin ensi kertaa vuonna 1921 isänsä valokuvastudiossa ollessaan vain kahdeksanvuotias. Vielä tuolloin ei ollut olemassa Führeriä, vain mukavanoloinen setä, josta tuli vuosikausiksi Henrietten isällinen ystävä. Vuonna 1932 Henriette meni naimisiin Baldur von Schirachin kanssa, josta myöhemmin tuli Wienin Gauleiter, natsipuolueen aluejohtaja. Elämä Saksan valtaapitävien keskuudessa oli kaikin puolin etuoikeutettua. Ystävyys Hitlerin kanssa kuitenkin päättyi, kun Henriette rikkoi hiljaisuuden tabun ja vaati Hitleriä tilille juutalaisten julmista pakkosiirroista, joita oli ollut todistamassa Hollannissa. Henrietten muistelmat nuoruudestaan, natsien valtaannoususta, Kolmannen valtakunnan ajasta ja sodanjälkeisestä ajasta on kirjoitettu vailla historiallista etäännytystä, sellaisina kuin hän natsi-ideologian sokaisemana nuo vaiheet eli ja koki. Juuri kertomuksen omakohtaisuus ja rehellisyys tekevät tästä muistelmateoksesta aivan erityisen dokumentin natsiSaksan valtaapitävistä ja heidän ”hovistaan”.

Peltoniemi Sari: Allmaan vaskitsa (Tammi, 2017)

Löytyykö Kielisestä apua Allmaan asukkaille, lempeille gnoomeille, jotka ovat joutuneet hiisien orjiksi?

Allmaan lähettiläs, vanha vaskitsa, on tullut henkensä uhalla hakemaan Kielisestä apua Allmaan asukkaille.  Allmaan asiat ovat huonosti, eikä avaimenkantajaa ole näkynyt pitkiin aikoihin. Lopulta Kielisestä löytyy ihmisiä, joissa on Allmaan tuoksu, yhdessä hyvin vahva ja muissa niin heikko, ettei sitä edes huomaisi ellei olisi niin tarkka haistaja kuin vaskitsa.

Avaimenkantaja Mosse ei muista, miten avainta pitäisi käyttää ja Allmaan porttikin on piilossa. Allmaahan on kuitenkin päästävä. Täytyy löytää reitti ja täytyy valita sopivat henkilöt vaaralliselle matkalle.

Huiman Avaimenkantaja-trilogian toinen osa vie lukijan maan alle, gnoomien asuttamaan Allmaahan, jossa  auringon edessä on Taivazalan tuulettarien kutoma huntu. Hiidet ovat tuhoamassa Allmaan asukkaat ja rauhan, ja tarvitaan kielisläisten ja gnoomien kaikki rohkeus ja oveluus hiisien voittamiseksi.

VIIKKO 15

McEwan, Ian: Pähkinänkuori (Otava, 2017)

Nykykirjallisuuden mestari kertoo Hamletin klassisen tarinan ainutlaatuisesta perspektiivistä: vielä syntymätön poika seuraa äitinsä petosta kohdusta käsin. Trudy on jättänyt aviomiehensä Johnin ja jakaa heidän yhteisen kotinsa – rappeutuneen mutta arvokkaan kaupunkitalon Lontoossa – Johnin veljen, Clauden, kanssa. Heillä on pirullinen suunnitelma Johnin pään menoksi. Äitinsä ja setänsä petosta todistaa Trudyn ja Johnin vielä syntymätön poika, joka yrittää puuttua tilanteeseen potkimalla äitinsä kohdun seiniä. Ian McEwan antaa Shakespearen klassiselle murha- ja petostarinalle yllättävän, viiltävästi ajan hengessä kiinni olevan käsittelyn.

Tangen, Geir: Maestro (Otava, 2017)

Norjalaista pikkukaupunkia riivaa murhaaja, joka ilmoittaa veriteoistaan ennakkoon ja suunnittelee ne yksityiskohtaisesti kuin taiteilija mestariteoksensa. Herkkua Silta-faneille! Toimittaja Viljar Ravn Gudmundsson saa oudon sähköpostin, jonka lähettäjä on päättänyt ottaa oikeuden omiin käsiinsä ja rangaista kavallukseen syyllistynyttä naista. Kun nainen syöksyy parvekkeelta kuolemaansa, käynnistyy sarja murhia, joista tappaja ilmoittaa Gudmundssonille aina etukäteen. Tapausta alkaa selvittää yhdessä Gudmundssonin kanssa Lotte Skeisvoll, työssään äärimmäisen lahjakas mutta sosiaalisilta taidoiltaan kömpelö rikostutkija. Lotte saa pian huomata olevansa itsekin murhaajan tähtäimessä.

Järvinen, pekka: Miten selvitä eläkepäivistä hengissä? (WSOY, 2017)

Sitten kun olen eläkkeellä, niin mitä? Työelämän asiantuntija tarttuu härkää sarvista: Mitä tapahtuu työelämän jälkeen? Eläkkeellä ihmisen on löydettävä itsensä uudelleen. Eläkkeelle jäämistä puntaroi tälläkin hetkellä moni suomalainen. Vielä useampi on jo eläkkeellä. Joistakin se tuntuu helpottavalta, toisia ajatus ahdistaa. Moni pohtii, mitä tarjottavaa uudella elämänvaiheella on juuri minulle. Työelämään erikostuneen psykologi Pekka Järvisen oma ura on myös loppusuoralla. Hän kutsuu lukijan kanssaan pohtimaan, miten mieli sopeutuu työvelvoitteista luopumiseen – ja vanhenemiseen ylipäätään. Miltä tuntuu kohdata työelämän ja vanhuuden väliin jäävä kolmas ikä ja löytää uusi tasapaino itsensä kanssa. Miten selvitä eläkepäivistä hengissä on kuin vanhojen ystävien nuotiohetki, jossa kevyet ja syvälliset asiat, huumori ja pohdiskelu vuorottelevat. Se on puhetta ihmiseltä ihmiselle. “Kun työ ja perhe eivät enää ole se, jonka ympärillä kaikki pyörii, pitää eläköityvän itse määritellä elämän sisältö ja tarkoitus täysin uusiksi. Olen yrittänyt kuvitella, miltä tuntuu, kun työt jätettyäni ei ole tulossa lomaa tai edes lomamatkaa, jota odottaa – vapautta työstä riittää maailman tappiin asti: kaikki päivät ovat vapaapäiviä. Kalenteri on täysin tyhjä ehkä lääkärissäkäyntejä lukuun ottamatta. Ei ole sähköpostitulvaa eikä asiakkaiden yhteydenottoja. Kukaan ei erityisemmin kaipaa minua tai edes tiedä, missä kulloinkin kuljen. On vain tyhjä pesä, minä ja vaimo kahdestaan.”

Hepo-Oja, Briitta: Hylättyjen lasten kaupunki (Myllylahti Oy, 2017)

Kun Mikon ailahtelevainen äiti jättää Mikon metsänlaitaan, tämän on tultava toimeen omillaan. Metsän keskeltä Mikko löytää kummallisen kaupungin, jossa ei ole lainkaan aikuisia. Siellä hän tapaa huntuihin pukeutuvan Karpalon, vihamielisen Pekan ja muita hylättyjä lapsia, joiden ystävyydestä rakentuu uuden elämän hauras pohja. Pian kaupunkiin saapuu myös Ola, meriotuksiin ihastunut laiha poika, josta tulee Mikolle pikkuveli. Kaupungissa tapahtuu outoja; sen laitamille ilmestyy salaperäisiä ruokalähetyksiä, kirjaston vieraskirja on kirottu ja muiden jengien jäsenet arvaamattomia. Eniten Mikon uudet ystävät varoittavat häntä kuitenkin lähellä olevasta saaresta. Siellä asuu kuulemma hirviö, jonka nimeä ei kannata sanoa ääneen.
VIIKKO 14

Munro, Alice: Jupiterin kuut (Tammi, 2017)

Novellikokoelma joka teki Alice Munrosta tähden!

Nobelistin neljäs, ennen suomentamaton novellikokoelma on paitsi taattua, lukijoiden hartaasti odottamaa Munroa, myös aikamatka kansainvälisen läpimurron kynnykselle.

“Menestystä on tavoiteltava, sitten sitä on pyydeltävä anteeksi. Ihan sama menestyykö vai ei, aina saa syyttää itseään”, toteaa kovasti Alice Munron näköinen kirjailija Jupiterin kuut -kokoelman niminovellissa. 35 vuotta myöhemmin Nobel-palkinnon voittanut Munro ilmoittaa lopettavansa kirjoittamisen. Koossa on 14 kokoelman verran maailman parhaita novelleja. Eleettömiä kertomuksia tavallisen elämän epätavallisuuksista, taistelusta turtumusta ja henkistä lamaannusta vastaan. Sillä elämä on liian kallis falskiuteen tuhlattavaksi, vaikka totuus tekisi kuinka kipeää. Ja tekeehän se, Munron maailmassa.

Nyholm, Tuomas: Leijona (Otava, 2017)

Uhkaa huokuva dekkarisarjan avaus tempaa Lissabonin korruptoituneeseen alamaailmaan. Kasvoton rikollinen pitää kaupunkia pelon vallassa lapsikidnappauksilla. Poliisikaksikko saa maan korkeimmalta poliisiviranomaiselta työtehtävän, josta ei voi kieltäytyä. Heidän on päästävä alamaailman Leijonaksi ristityn Caetano de Leonin jäljille. Tutkinta on poikkeuksellinen, sillä se ohittaa kaikki normaalit virkareitit. Rähjäisen kauniit Lissabonin kadut kätkevät alleen mustanpuhuvan maailman, jossa ihmishenki ei ole paljonkaan arvoinen. Kukaan ei saa koskaan tietää, mitä ajojahdissa tapahtuu riippumatta siitä, onnistuuko poliisipari siinä vai ei.

Kaminer, Wladimir: Venäläiset naapurini : kertomuksia porraskäytävästä (Sammakko, 2016)

Millaista elämä olisi ilman naapureita? Kukaan ei töräyttelisi trumpettia aamuvarhaisella parvekkeella, eikä yläkerrassa tanssittaisi kasatshokkia yömyöhään. Kun Kaminerin taloon Berliiniin muuttaa venäläinen kimppakämppä, yllätyksiltä ei voida välttyä. Siinä missä naapurit ovat elämän suola, on suku elämän sokeri. Kirjan riemukkaaseen henkilögalleriaan kuuluvat mm. kirjailijan rakkausrunoileva isä ja Kaukasuksella Borodinovkan kylässä elävä ikinuori anoppi. Venäläiset naapurini ja muita kertomuksia on Berliinissä Kaminerin naapurina asuvan suomentaja Anneli Vilkko-Riihelän valikoima Kaminerin parhaita tarinoita tämän neljästä aiemmin suomentamattomasta teoksesta. Se on kertomus monikulttuurisesta, eurooppalaisesta metropolista, jossa venäläisillä on oma tärkeä roolinsa. Se on humoristinen raportti villistä idästä, missä postista voi ostaa potenssia nostattavia yrttejä ja torilta Luis Vuittonin laukkuja ja Armanin pukuja. Se on ajan kultaamia muistoja Neuvostoliitosta, Kaminerin entisestä kotimaasta, jossa autoa sai odottaa vuosikymmeniä, ja jossa vasta lapsenlapsi pääsi lunastamaan isoisälle varatun banaaninvärisen Moskvitshin. Se on myös kirja siitä mikä yhdistää ihmiset: Esimerkiksi Andrein isän, joka lauloi John Lennonin kanssa ”All you need is love” -kappaleen ensiversion, Madonnan, Rolling Stonesin, Malevitsin, Katto Kassisen ja Modern Talkingin? Vastaus on tietenkin taide. Berliinissä elämä itsekin on taidetta – useimmiten.

Alongi, K. K. : Ansassa (Otava, 2017)

Joukko eloonjääneitä on paennut syrjäiseen maataloon, jonne saapuu odottamaton vieras. Välähtelevätkö karismaattisen hymyn takana pedon hampaat? Hyytävä kotimainen nuorten trillerisarja.

Kuolemanaalto on vienyt aikuiset, ja joukko nuoria yrittää selviytyä maailmassa, jossa mikään ei ole niin kuin ennen. Kun heidän suojapaikkaansa ilmestyy vieras menneisyydestä, eivät kaikki ole innoissaan. Voiko tulijaan luottaa vai uhkaako heitä vaara, johon kukaan ei osaa varautua?

 

 

 

 

 

 

 

 

 


TULOSTA SIVU TULOSTA SIVU