Puula-Kyyvesi - Järviretkeilyn ykköskohde
Paluu
luontomatkailu-sivulle
Järvi-Suomen erämainen
saaristolabyrintti
Puulavesi ja Kyyvesi,
kuuluvat Kymijoen vesistöalueeseen ja ovat Mäntyharjun
valuma-alueen latvajärviä. Järvialueen kokonaispituus
on noin 60 km ja leveys 45 km. Viitos- ja nelostielle ei näy
järvistä pilkahdustakaan, mutta kenties juuri siksi
yhdessä latvavesisijainnin ja puuttuvan
vesireittiyhteyden takia Puula sekä Kyyvesi ovat säilyttäneet
vielä erämaisen järvitunnelmansa.
Molemmilta
järviltä löytyvät suomalaisen suurjärvimaiseman
parhaat elementit: avarat selät, mäntyvaltaiset karut
saaret, jääkauden hiomat jyrkät kallioseinämät,
rakkakivikot ja kivikkoiset rannat, joiden välissä
pilkahtelevat hiekkaisen suojaisat poukamat.
Persoonallisen leiman järville antavat vesijätöille
kasvaneet sankat lehtimetsät.
Yhteensä noin 1100
saarta pirstoo 458 km2 vesipinta-alueen jännittäväksi
labyrintiksi vaikka parin viikon järviseikkailulle.
Rauhallinen ja monipuolinen järviluonto, erityisesti sen
upeat selkäsaaristoalueet, sopivatkin mainiosti
retkimelontaan, uudelleen viriävään souturetkeilyyn tai
pienveneellä tapahtuvaan kalastusretkeilyyn.
Tätä taustaa vasten
yhdessä alueen neljän kunnan kanssa käynnistettiin
vuoden 1998 syksyllä vesiretkeilyn kehittämishanke. Sen
tuloksena Puula-Kyyvedellä on kesällä 2000 käytössä
yhteensä 37 rantautumispaikan kattava
vesiretkeilyverkosto.
Kehittynein
rantautumispaikkajärjestelmä
Retkipaikkojen
suunnittelun peruslähtökohta oli välttää
luonnonsuojelullisesti herkkiä alueita tai niiden välitöntä
läheisyyttä. Monta vesiretkeilyllisesti erinomaista
paikkaa hylättiin tämän takia, mutta onneksi löytyi
yhtä hyviä korvaavia paikkoja.
Toinen perusnäkökulma
oli tarkastella paikkoja erämaisen rauhan näkökulmasta.
Puula- ja Kyyvesi eivät ole Saimaan tapaan vilkkaasti
liikennöityjä reittivesiä, joten järviretkeilyn
matkailukonsepti tahdottiin nimenomaan rakentaa ensi
sijassa palvelemaan kevyemmän vesiretkeilyn, lähinnä
melontaretkeilyn, tarpeita.
Rantautumispaikoissa
suosittiin jo rakennettuja kohteita, kuten
matkailuyrityksiä tai entisiä retkisatamia. Kokonaan
uusia paikkoja rakennettiin silti 12 kpl ja olemassa
olevia paikkoja peruskorjattiin 20 kpl. Yhteensä paikkoja
on 37, kun mukaan lasketaan lisäksi viisi vanhempaa
kohdetta.
Rantautumispaikan
peruspalveluvarustukseen kuuluu näkyvä
rantautumismerkki, jonka löytää myös saman mallisena
kartalta osoittamassa oikeaa paikkaa vesillä. Heti rannan
tuntumassa on halkaistusta tukista tehty nuotiokehä ja
luonnonkivistä ladottu tulisija säädettävine
keittotankoineen. Tulipaikan vieressä on kohdeopastaulu,
jossa lähialueen kartan lisäksi kerrotaan paikan pelisäännöt
suomen lisäksi saksaksi ja englanniksi. Toivomuksia
rantautumispaikkajärjestelmän kehittämisestä tai
tarinoita järvielämyksistä voit jättää opastaulun
alla olevaan palautelaatikkoon.
Kompostoiva puuhuussi on
hieman kauempana rannasta. Teltoille löytyy muutamia
tasaisia paikkoja ja onpa joillekin epätasaisille
paikoille rakennettu myös telttalaverit. Joissain
kohteissa kiviselle rannalle rantautumista on helpotettu
veden pinnan muutoksia seuraavalla laiturilla. Muutamissa
paikoissa alueen kunnat tai yhteisöt ovat täydentäneet
palveluvarustusta laavuilla, joissa on hyvä yöpyä.
Iso ratkaisu oli jättää
rantautumispaikoista muutamaa suosituinta kohdetta lukuun
ottamatta jäteastiat kokonaan pois. Luotamme siihen, että
valistunut vesiretkeilijä jaksaa tuoda vesiltä sen myös
pois, minkä vie sinne mennessään. Samalla edistetään
kestävää kehitystä ja luodaan roskatonta
saaristolaiskulttuuria.
Hannu Ryhänen
Paluu
luontomatkailu-sivulle
