SISÄLLYS

KANGASNIEMEN LUKION OPISKELIJALLE ................................ 6

KANGASNIEMEN LUKIO................................................................... 6

LUKION TOIMINTA-AJATUS............................................................ 6

ARVOPERUSTA 6

OPPIMISKÄSITYS 7

TOIMINTAKULTTUURI 7

Oppiva lukio 7

Toiminnalliset lähtökohdat 7

Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus 8

Ohjauksen järjestäminen 8

OPETUSSUUNNITELMA .................................................................... 9

Yleistä..................................................................................................................... 9

Opetussuunnitelman arviointi........................................................................... 10

LUKIO-OPINTOJEN ETENEMINEN ................................................ 10

Yleistä lukio-opinnoista .................................................................................... 10

Opinto-ohjaus..................................................................................................... 10

Opiskelija-arvioinnin tehtävä ........................................................................... 11

Oppiaine ja oppimäärä....................................................................................... 11

Kurssin suoritus ja arviointi............................................................................. 11

Oppiaineen oppimäärän suoritus ja arviointi ................................................ 12

Suulliset kuulustelut eli tentit ......................................................................... 13

Lukion koko oppimäärän suoritus ja arviointi.............................................. 13

Arvioinnin uusiminen ja oikaisu ................................................................... 13

Todistukset........................................................................................................13

Lukio-opintojen keskeytykset ....................................................................... 14

OPINTO-OHJELMAN VALINTA .................................................. 14

Yleistä ............................................................................................................... 14

Valinnaiset kielet.............................................................................................. 15

Kurssien valinta ............................................................................................. 15

Valittujen kurssien sijoittaminen kunkin opiskeluvuoden

jaksoille .......................................................................................................... 15

Opinto-ohjelman tarkistukset ..................................................................... 16

OPINTOSUORITUKSET ........................................................................... 17

Kokeet............................................................................................................ 17

Tukiopetus…………………………………………………………….........17

Hylätyn kurssin uusiminen .............................................................. ........17

Hyväksytyn kurssin uusiminen................................................................ 17

Uusintakokeeseen ilmoittautuminen........................................................ 18

Itsenäinen opiskelu..................................................................................... 18

Opiskelu muissa oppilaitoksissa .............................................................. 18

Etenemiseste ............................................................................................... 19

Poissaolot .................................................................................................... 19

PLAGIOINTI JA VILPPI........................................................... 19

SUULLISEN KIELITAIDON PÄÄTTÖKOKEET .................... 20

YLIOPPILASTUTKINTO ........................................................... 20

Osallistumisajankohta................................................................................ 20

Osallistumisoikeus ..................................................................................... 20

Ilmoittautuminen ja tutkintomaksut ........................................................ 20

YLIOPPILASTUTKINNON VAATIMUKSET ....................... 20

Pakolliset kokeet........................................................................................ 20

Ylimääräiset kokeet .................................................................................. 21

Äidinkielen koe......................................................................................... 21

Tutkinnon täydentäminen........................................................................21

Hyväksytyn kokeen uusiminen.............................................................. 21

Hylätyn pakollisen kokeen uusiminen.................................................. 21

Hylätty ylimääräinen koe........................................................................ 21

Todistukset.............................................................................................. 21

Ylioppilaskirjoitusten hajauttaminen.................................................. 21

LUKION OPINTO-OHJELMAN VALINTAKORTTI ........23

JOKAPÄIVÄINEN KOULUTYÖ........................................ 25

Yhteisön jäsenenä ................................................................................ 25

Kellonajat .............................................................................................. 25

Väli- ja vapaatunnit ............................................................................. 25

Kanslia .................................................................................................. 25

Keskusradio ........................................................................................ 25

Asiointi opettajien luona .................................................................. 25

Oppilaskunta ..................................................................................... 26

Luottamusopiskelijat.........................................................................26

Paikoitus koulun alueella ................................................................ 26

OPISKELIJAHUOLTO.................................................................... 26

Opintotuki.......................................................................................... 26

Koulumatkatuki ................................................................................ 26

Matkahuollon opiskelijakortti ........................................................ 27

Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö ................................................... 27

Opiskelijahuoltoryhmä......................................................27

Opiskelun erityinen tuki................................................................. 27

Kouluterveydenhuolto.................................................................. 28

KOULUN HALLINTO ................................................... 28

JOHTOKUNTA……..………….……………………… 28

YHTEISTYÖ KANGASNIEMEN ALUEEN YRITYSTEN KANSSA.. 28

YSTÄVYYSKOULU........................................................ 28

KURSSIKUVAUKSET.................................................... 29

OPINTO-OHJAUS (OP)............................................................... 29

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS (ÄI)....................................... 29

PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKILLA 1-6 ALKANUT OPPI-

MÄÄRÄ, VIERAAT KIELET..................................................... 30

A1-ENGLANTI (ENA) JA A2-KIELI SAKSA (SAA) ............ 31

B1-KIELI RUOTSI (RUB) ........................................................... 32

PERUSOPETUKSEN 8. VUOSILUOKALLA ALKANUT

OPPIMÄÄRÄ, VIERAAT KIELET B2-KIELI RANSKA (RAB2). 33

LUKIOSSA ALKANUT OPPIMÄÄRÄ, VIERAAT KIELET.......34

B3-KIELI SAKSA (SAB3) RANSKA (RAB3) ............................. 34

PITKÄ MATEMATIIKKA (MAA) .............................................. 35

LYHYT MATEMATIIKKA (MAB).............................................. 36

BIOLOGIA (BI) ............................................................................... 37

MAANTIEDE (GE) ........................................................................ 38

FYSIIKKA (FY) .............................................................................. 39

KEMIA (KE) ................................................................................... 40

FILOSOFIA (FI) ............................................................................. 40

USKONTO (UE).............................................................................. 41

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO (ET)............................................ 41

PSYKOLOGIA (PS) ....................................................................... 42

HISTORIA (HI) ............................................................................. 43

YHTEISKUNTAOPPI (YH).......................................................... 44

MUSIIKKI (MU) .......................................................................... 44

KUVATAIDE (KU) .......................................................................45

LIIKUNTA (LI) ............................................................................ 46

TERVEYSTIETO (TE).................................................................. 47

KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT.......48

ESPANJA..................................................................................... 48

TIETOTEKNIIKKA.................................................................... 48

URHEILUVALMENNUS............................................................. 48

OPPILASKUNNAN HALLITUKSEN KURSSI....................... 48

AUTOKOULU/LIIKENNEPSYKOLOGIA............................... 48

KANGASNIEMEN LUKION OPISKELIJALLE

Opettajat ja muu henkilökunta toivottavat Sinut terve­tulleeksi aloittamaan opiskelut lukiossamme yhdessä muiden opiskelijoiden kanssa. Ole osallistuva ja aktiivinen, hae tietoa ja pyri tavoitteisiin. Älä ole yksin – ole yksilö!

Valtakunnalliset säädökset rajaavat opetussuunnitelman toteuttamista ja luo­kattoman lukion opetusta. Kouluille jää kuitenkin runsaasti mahdollisuuksia kehittää ja laajentaa omaa opetussuunnitelmaansa vuosittain. Opiskelijat suunnit­televat itse oman opinto-ohjelmansa, minkä lisäksi heillä on mahdolli­suus vaikuttaa myös koulun vuosittai­seen kurssitar­jontaan.

Luokaton lukio ja hajautettu ylioppilastutkinto velvoittavat koulua tiedotta­maan opiskelijoitaan ja heidän huoltajiaan nykyisestä lukio-opiskelusta sekä sen mahdollisuuksista ja rajoista. Samalla on lisään­tynyt opiskelijan vastuu omasta opiskelustaan ja sen suunnittelusta.

Tämä opinto-opas jaetaan kerran jokaiselle Kangasniemen lukion opiskelijalle. Oppaan liitteenä olevat lukuvuosittain vaihtuvat tiedot jaetaan 2. ja 3. vuosiluokan opiskelijoille uuden lukuvuoden alussa.

Kangasniemen lukion täydellinen opetussuunnitelma on luettavissa verkko-osoitteessa http://opspro.peda.net

KANGASNIEMEN LUKIO

Kangasniemen lukio syntyi v. 1960, kun silloiseen yhteis­kouluun (perustettu 1925) saatiin lupa perustaa lukioluokat. Lukio toimi kan­natusyhdistyksen ylläpitämänä vuoteen 1974 saakka, jolloin se siirtyi Kangasniemen kunnan koululaitok­seen kuuluvaksi kouluksi. Lukio toimi v. 1934 valmistu­neessa rakennuksessa 3.6.1995 asti, jolloin se muutti väliai­kaisiin tiloihin, ja vuoden 1997 alusta nykyiseen paik­kaansa Kankaistentielle, entisen ala-asteen sanee­rattuihin tiloihin. Lukion käytössä on tiloja viereisen Kankaisten koulun rakennuk­sessa, mm. kuvataiteen, fysiikan, biologian ja ATK-luokat, kielistudio sekä liikuntasali. Lukiossa toimii päätoimisena tai peruskoulun kanssa yhtei­senä 17 opettajaa.

LUKION TOIMINTA-AJATUS

Kangasniemen lukiossa opiskelija saa jatko-opintoihin ja elämään tarvittavia yleissivistäviä taitoja ja tietoja. Lukio tukee opiskelijaa hänen myönteisen elämänkatsomuksensa kehit­tämisessä. Mielenkiintoisen ja haasteellisen oppimisympäristön avulla lukio tukee ja edesauttaa opiskelijaa hänen persoonallisessa kasvussaan ja hakeutumisessa jatko-opintoi­hin.

Lukio elää ja toimii yhdessä sitä ympäröivän yhteiskunnan kanssa ja on oleellinen ja toimiva osa suomalaista koulutusjärjestelmää. Koska lukio kuuluu yleissivistävään koulutusjärjestelmään, lukion tutkintotodistuksen saavuttaneiden opiskelijoiden on mahdollista hakeutua lukion jälkeen korkea-asteen opintoihin.

Kansainvälistyminen näkyy lukion toiminnassa lisääntyvänä, konkreettisena kanssakäymi­senä eurooppalaisten ystävyyskoulujen ja muiden oppilaitosten kanssa. Opiskelijoita kan­nustetaan hakeutumaan ulkomaille opiskelemaan.

ARVOPERUSTA

Kangasniemen lukion tehtävänä on kasvattaa aktiivisia, itsenäisiä, vastuullisia ja yhteistyökykyisiä nuoria, jotka kykenevät kasvamaan ja kehittymään yksilöinä yhdessä ryhmän muiden jäsenten kanssa kehittyvässä ja muuttuvassa yhteiskunnassa. Osana persoonallista kehittymistä Kangasniemen lukion opiskelijat omaksuvat elinikäisen oppimisen tarkoituksen.

Kangasniemen lukion toiminnassa arvostetaan opiskelijan omatoimisuutta ja tuetaan yksilön itsetunnon kehittymistä osana kasvua kohti aikuisuutta sekä kannustetaan opiskelijoita yhteistyöhön. Erilaisuuden ja tasa-arvon kunnioittaminen ja rohkeaan luovuuteen kannustaminen on osa lukion arvomaailmaa. Toiminnassa kunnioitetaan koulutuksellista tasa-arvoa, joka takaa kaikille opiskelijoille samantasoisen mahdollisuuden kehittää itseään omien tavoitteidensa mukaisesti. Lukion toiminta perustuu vahvaan keskinäiseen luottamukseen, toisten kannustamiseen ja avoimuuteen.

OPPIMISKÄSITYS

Kangasniemen lukion opetuksessa käytetään monipuolisesti hyödyksi eri oppimiskäsityksiä. Opiskelija oppii uusia tietoja ja taitoja niin, että opitut asiat ovat yhteydessä ympäröivään maailmaan ja yhteiskuntaan. Opetuksessa otetaan huomioon opiskelijan aikaisemmin oppimat tiedot ja taidot. Kangasniemen lukio painottaa opiskelijan kasvamista kriittiseksi tiedon käsittelijäksi ja hankkijaksi. Oppimisessa painotetaan opiskelijan yksilöllisiä oppimisstrategioita, joiden avulla opiskelija löytää omat vahvuutensa opiskelussa. Lukiossa on mahdollisuus opiskella opiskelutaitoja kehittäviä kursseja.

Oppimisympäristöt ovat monipuolisia. Opiskelija pystyy opiskelemaan ryhmässä, pienryhmissä, itsenäisesti ja virtuaalipohjaisessa oppimisympäristössä. Erilaisia opiskelu- ja oppimismenetelmiä käytetään ja opiskelijoita kannustetaan kokeilemaan niitä.

Jatko-opinnoissa painotetaan opiskelijan yksilöllisyyttä ja urasuunnitelmaa. Kangasniemen lukiossa tarjotaan opiskelijalle selkeä kuva toisen asteen koulutuksesta ja korkeakoulujen oppilaitoksista. Muuttuvan työelämän vaatimukset otetaan huomioon opiskelussa.

TOIMINTAKULTTUURI

Kangasniemen lukion toimintakulttuuriksi määritellään opiskelijalähtöisyys, yhteistyö, vastuullisuus, itsenäisyys, sivistyksen omaksuminen, eettisyys ja muutoksen aistiminen. Kangasniemen lukiossa toiminnan lähtökohtana on opiskelijalähtöisyys.

Oppiva lukio

Kangasniemen lukion toimintakulttuuri suuntaa toimintaa avoimeen oppimisympäristöön, jossa opiskelijat ja opettajat yhteisesti kokevat uuden oppimista ja itsensä kehittämistä. Oppimisessa käytetään uusia tapoja ja keinoja. Toimintakulttuurissa tämä tarkoittaa uusia oppimiskokeiluja, joiden suunnittelussa ja toteutuksessa ovat mukana opiskelijat, opettajat ja rehtori. Oppiva lukio mahdollistaa opiskelijoille hyvät ja kilpailukykyiset koulutusmahdol­lisuudet.

Oppiva lukio ei poissulje toiminnastaan yhteiskuntaa, ja se huomioi oppimisessa myös glo­balisaation tuomat mahdollisuudet. Oman toimintakulttuurin laajentaminen on avainasia toiminnan kehittämisessä.

Toiminnalliset lähtökohdat

Kangasniemen lukiossa opetuksen lähtökohtana ovat opiskelija ja hänen henkilökohtaiset ominaisuutensa, kykynsä ja tavoitteensa. Lukion toimintakulttuuri perustuu vahvaan keskinäiseen vuorovaikutukseen, luottamukseen, kannustamiseen ja avoimuuteen. Toiminnan avulla tuetaan ja vahvistetaan opiskelijan yksilöllistä kasvua ja opiskelijoiden yhteistoimintaa.

Kurssitarjonta on monipuolinen ja laadukas. Opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua kurs­sitarjottimen laadintaan ja sisältöön. Lukio kehittää verkostoitumisen määrää ja laatua lä­hialueen oppilaitosten kanssa. Korkean osaamisen ja sivistyksen arvostaminen, välittämi­nen ja ylläpitäminen edellyttävät opetushenkilöstön suunnitelmallista, vuosittaista täydennyskoulutusta.

Lukion itsearvioinnissa arvioidaan opiskelijoiden ja opettajien työssä viihtymistä, jaksa­mista ja oppimisen tasoa. Arviointikulttuuria ylläpidetään ja tuloksia käytetään toiminnan kehittämisen apuvälineenä. Lukion toimintaa kehitetään yhdessä opiskelijoiden, vanhem­pien ja huoltajien sekä koulutuksen järjestäjän kanssa. Lukion oppilaskunnan toimintaedel­lytyksiä ja osallistumista lukion yhteisten asioiden valmisteluun sekä päätöksenteon eri vai­heisiin ylläpidetään ja kehitetään.

Kangasniemen lukion ohjauskulttuuria kehitetään yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa. Onnistuneen ja tehokkaan ohjauskulttuurin ansiosta opiskelijat suorittavat lukio-opintonsa kolmessa vuodessa. Erilaisten työskentelymuotojen (itsenäinen opiskelu, portfoliot, ryh­mätyöt, vertaisopetus) avulla opiskelijoiden omia työskentelytapoja kehitetään, ja niiden avulla henkilökohtainen oppiminen helpottuu. Monisuuntaisella palautteella (yksilöllinen kokeiden palautus, opiskelijoiden osallistuminen tavoitteiden ja menetelmien muodostami­seen) kehitetään jatkuvasti toimintaa.

Erilaisten oppimisympäristöjen luominen ja etäopiskelun mahdollistaminen kehittävät opiskelua ja työyhteisöä. Opiskeluympäristön kehittämiseen käytetään oppilaskuntatoi­mintaa, aineryhmiä, jaksopalavereja ja vanhempaintoimikuntaa. Oppiaineiden integrointia ja opettajien välistä yhteistyötä lukion ja perusopetuksen kanssa kehitetään yhteisten koulutuspäivien avulla.

Kieli- ja kulttuuriryhmien opetus

Kangasniemen lukiossa opetuskielenä on suomi, ja vieraskieliset opiskelijat opiskelevat oppiainetta "Äidinkieli ja kirjallisuus" Suomi toisena kielenä -oppimäärän mukaan. Vieras­kielisten opiskelijoiden opetusta heidän omalla äidinkielellään ei pystytä tarjoamaan. Yh­teistyössä Mikkelin ja Jyväskylän tai muiden alueen lukioiden kanssa tarjontaa voidaan mahdollisesti monipuolistaa.

Maahanmuuttajaopiskelijan lukiokoulutuksen pituus käsitellään opiskelijakohtaisesti. Ta­voitteena on kuitenkin, että opiskelija suorittaa lukion oppimäärän 3 - 4 vuodessa. Opinto-ohjauksen hoitaa lukion oma opinto-ohjaaja, ja tarvittaessa tehdään yhteistyötä muiden lukioiden kanssa.

Maahanmuuttajalle tarjotaan tuki- ja kertauskursseja resurssien mukaan. Tukiopetukseen voi osallistua samalla kertaa myös lukion muita opiskelijoita. Opetusta antavat aineopet­tajat, jotka myös päättävät mahdollisen tukiopetuksen tarpeesta ja laajuudesta. Maahan­muuttajille ei kyetä tarjoamaan opetusta heidän omalla äidinkielellään.

Kangasniemen lukiossa kannustetaan monikulttuuriseen ilmapiiriin. Maahanmuuttajien kulttuuria esitellään koulun yhteisissä tilaisuuksissa ja opettajia ja opiskelijoita tuetaan ha­vaitsemaan ja ymmärtämään eri kulttuureiden erityispiirteitä ja -osaamista.

Opiskelijatutorit auttavat maahanmuuttajia sopeutumaan lukiomme toimintaan yhdessä muiden opiskelijoiden ja opettajien kanssa.

Ohjauksen järjestäminen

Kangasniemen lukiossa on koulutettu ohjaushenkilöstö, ja koko henkilöstö osallistuu opiskelijoiden ohjaukseen. Opiskelijat voivat osallistua pakollisen opinto-ohjauksen kurssin lisäksi opinto-ohjauksen syventävälle kurssille (OP2), joka tukee opiskelijan ohja­usta etenkin lukion toisena vuotena. Opiskelijoilla on mahdollisuus saada kurssimuotoisen ohjauksen lisäksi pienryhmä- ja yksilöohjausta nopeasti ja vaivattomasti.

Kangasniemellä järjestetään perusopetuksen päättövaiheessa oleville oppilaille sekä heidän vanhemmilleen ja huoltajilleen lukion tiedotustilaisuus. Oppilaille järjestetään lisäksi yhdek­sännen luokan kevään aikana lukion aineopettajien aine-info ja rehtorin sekä opinto-ohjaajan yleisinfoja. Lukion kurssivalinnat tehdään jo kevään aikana. Lukio julkaisee vuosittain opinto-oppaan, joka jaetaan kaikille uusille lukion opiskelijoille. Opas päivitetään lukiossa jo opiskeleville opiskelijoille.

Kangasniemen lukiossa toimii aktiivinen oppilaskunta, joka osallistuu koulun kehittämi­seen yhdessä opettajien ja rehtorin kanssa. Tehostetun ryhmänohjauksen, tutor-toiminnan ja ohjatun kurssivalinnan avulla opiskelijat ryhmäytetään heti lukio-opintojen alkuvai­heessa. Jokaisella vuositasolla opiskelijoilla on vähintään yksi suurempi projekti, jonka he suunnittelevat ja toteuttavat yhdessä opettajien ja vanhempien kanssa. Ryhmänohjaajat, opinto-ohjaaja ja rehtori seuraavat yhdessä opiskelijan kanssa opintojen etenemistä ja tavoitteellisuutta. Jokaisen jakson jälkeen ryhmänohjaajat, opinto-ohjaaja ja rehtori kokoontuvat ja keskustelevat jakson tapahtumista.

Jokainen opiskelija kuuluu ohjausryhmään. Koulun alkaessa ryhmänohjaaja perehdyttää oman ryhmänsä opiskelijat koulun käytänteisiin, opintosuunnitelmaan ja lukujärjestyksen laatimiseen. Ryhmänohjaaja toimii tiedottajana ja yhteyshenkilönä muiden opettajien ja rehtorin sekä ryhmänsä välillä. Hän on myös tärkein yhteys opiskelijoiden koteihin. Joka viikko ryhmänohjaaja pitää ryhmälleen ohjaustuokion, jossa käydään läpi kurssivalintoihin liittyviä seikkoja ja muita tärkeitä ja ajankohtaisia asioita. Viikoittaiset lyhyet ryhmänohja­ukset voidaan korvata kokonaisen oppitunnin pituisella ryhmänohjauksella. Jokaisella ryhmän opiskelijalla on velvollisuus olla paikalla ryhmänohjauksissa.

Opinto-ohjauksen pakollisen kurssin (OP1) suorittamisen edellytyksenä on ohjauksiin osallistu­minen. Ryhmänohjaaja vastaa ohjausryhmänsä sosiaalisista suhteista, seuraa kunkin opiskelijan kurssikertymää ja edistymistä sekä puuttuu tarvittaessa ongelmiin.

Opinto-ohjaaja yhdessä rehtorin kanssa suunnittelee ja koordinoi ryhmänohjaustoimintaa. He tukevat ja avustavat ryhmänohjaajia opiskelijoiden kurssivalinnoissa ja opinto-ohjel­mien laadinnassa sekä hoitavat muutokset opinto-ohjelmiin. Opinto-ohjaaja ja rehtori an­tavat lisäksi ryhmä- ja henkilökohtaista neuvontaa sekä ammatinvalinnan ohjausta. Opinto-ohjaaja toimii myös yhteyshenkilönä koteihin, jatko-opiskelupaikkoihin, elinkei­noelämään sekä työvoimaviranomaisiin. Opiskelijat osallistuvat korkea-asteen järjestämiin tilaisuuksiin.

Aineenopettaja ohjaa ja neuvoo opiskelijoita oman oppiaineensa opiskeluun liittyvissä ky­symyksissä ja ongelmissa. Rehtori antaa yleisinformaatiota opiskeluun ja erityisesti yliop­pilastutkintoon liittyvissä asioissa. Hän antaa myös tarvittaessa henkilökohtaista ohjausta opiskelijoille ongelmatilanteissa. Koulusihteeri antaa ohjausta erilaisten opintososiaalisten avustusten hakemisessa sekä kurssisuoritusten ja uusintakokeiden ilmoittautumiskaavak­keiden täyttämisessä. Terveydenhoitaja ohjaa tarvittaessa opiskelijaa hakeutumaan ter­veys- ja sosiaalipalveluihin.

OPETUSSUUNNITELMA

Yleistä

Kangasniemen lukiota kehitetään vahvana ja monipuolisena yleislukiona, joka tarjoaa opiskelijalle yleissivistävän opiskeluympäristön. Lukiossa opiskelija saa laaja-alaisen op­piaineiden hallinnan ja monipuoliset opiskelutaidot. Opetuksen tavoitteena on kannustaa opiskelijaa tutkimaan sekä suhtautumaan uusiin asioihin rakentavasti, kriittisesti ja avoimesti. Ryhmäopiskelujen lisäksi opetusmenetelminä käytetään itsenäistä opiskelua, projekti- ja portfoliotyöskentelyä ja verkko- ja etäopiskelua.

Lukion aikana opiskelijoilla on mahdollisuus opiskella myös ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa, jolloin he saavat tuntuman myös korkea-asteen opintoihin.

Kangasniemen lukio tarjoaa turvallisen ja läheisen oppimisympäristön, jossa opiskelijan lähtö- ja kehitystaso otetaan yksilöllisesti huomioon. Opiskelijan minäkuvaa vahvistetaan ja tuetaan ja opiskelijaa kannustetaan itseohjautuvaan oppimiseen.

Minäkuvan vahvistamisen lisäksi opiskelijaa tuetaan hänen kehitysprosessissaan ja itse­tunnon kehittymisessä. Sosiaalisissa suhteissa korostetaan laajakatseisuutta, yhteistyöky­kyä ja suvaitsevaisuutta. Suhteessa ympäristöön ja yhteiskuntaan pyritään kehittämään opiskelijan tasa-arvoista ajattelua ja vastuuntuntoisuutta. Kestävän kehityksen ajattelua tuetaan.

Yhteiskunnan jäsenenä opiskelijaa kannustetaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Opiskelijan kulttuuri-identiteettiä vahvistetaan kulttuurin käyttäjänä, arvioijana ja tuottajana. Opiskelun tuoman tieto-taitopohjan avulla (kielitaito, historia, yleissivistys) opiskelija kyke­nee analysoimaan eri maiden kulttuureita.

Kangasniemen lukio antaa opiskelijalle monipuolisen mahdollisuuden suunnitella omaa tulevaisuuttaan. Yksilöllisen uravalinnan mahdollistaa tehokas ohjaustoiminta.

Opetussuunnitelman arviointi

Opetussuunnitelman jatkuvan kehittämisen edellytyksenä on, että sitä arvioi­daan jatkuvasti ja että arviointiin osallistuvat kaikki oppimista­pahtumassa mukana olevat. Paitsi että jokai­nen opettaja pyrkii kehit­tämään oman oppiai­neensa opetus­suunnitelmaa, myös opiskelijoilta pyritään saamaan rakentavaa palautetta kurssien toteutuksesta sekä kirjallisesti että suulli­sesti kurssien loppupalautteen yhteydessä.

LUKIO-OPINTOJEN ETENEMINEN

Yleistä lukio-opinnoista

Lukio-opinnot rakentuvat peruskoulun oppimäärän päälle. Lukion oppimäärä on laajuudeltaan kolmivuotinen, joten koulu suunnittelee toimintansa ja opiskelijat laativat opintosuunnitelmansa pääsääntöisesti siten, että lukio-opiskelu päättyy kol­mannen opiskeluvuoden keväällä. Ylioppi­lastutkinto suoritetaan lukio-opiske­lun päättö­vaiheessa, pääosin kol­mannen lukio­vuoden keväällä.

Kangasniemen lukio toimii luokattomana, mikä merkitsee mm. sitä, että

· opiskelija ei jää luokalle eikä siirry luokalta toiselle

· opiskelija ei saa oppiaineessa ehtoja

· lukion voi suorittaa 2 - 4 vuodessa.

Opiskelijan tulee suorittaa lukioaikanaan yhteensä vähintään 75 kurs­sia. Pa­kollisia kursseja näistä on 47 tai 51 (matematiikan oppimäärän laajuu­den mukaan). Vähintään kymmenen kurssia on valittava eri oppiaineiden syventävistä kursseista ja loput joko syventävistä tai soveltavista.

Kunkin oppiaineen kurssit on suoritettava opetussuunnitel­man mää­räämässä järjestyksessä, mikä voi vaihdella oppiai­neittain. Pääsääntöi­sesti opetussuun­nitelma antaa kurssien suoritusjärjestykseen melko suuren liikkumavaran. Vaikka lukuvuosikohtaisia kurssien minimi­määriä ei ole, on opiske­lijan syytä valita kahtena ensimmäisenä luku­vuonna vähintään 30 kurssia lukuvuodessa ja kolmantena vähintään 15–20. Kolmannen vuoden kurssi­määrä ei voi olla korkeampi, koska kurssit pitää saada suori­te­tuksi ennen helmikuun puolivälissä alkavaa ylioppilaskir­joituksiin valmis­tavaa aikaa.

Jotta opiskelu sujuisi kolmen vuoden aikataulussa, on lisäksi otettava huomi­oon mm. se, mitä myöhemmin tässä oppaassa on sanottu kurs­sien valinnasta, itsenäi­sestä opiskelusta ja etenemisesteestä. Luokattomuus merkitsee myös sitä, että opiskelijat eivät muodosta luokkia. Jokainen opiskelija opiskelee monissa eri ryhmissä, minkä ohella hän kuuluu johonkin ohjausryhmään (esim. 1A). Ohjausryhmän on tarkoitus pysyä samana koko lukion ajan. Jokaisella ohjausryh­mällä on oma ryhmänoh­jaaja.

Opinto-ohjaus

Luokattoman lukion perusperiaatteita on, että opiskelija suunnittelee itse opintojensa etenemisen ja huo­lehtii siitä. Jokai­sella opiskelijalla on kui­tenkin oikeus saada tarpeellinen määrä ohjausta, jotta suunnittelu ja opiskelu sekä ylioppilas­kokee­seen osallistuminen onnistuisivat par­haalla mahdollisella ta­valla.

Jokainen opiskelija kuuluu ohjausryhmään. Koulun alkaessa ryh­mänohjaaja perehdyttää oman ryhmänsä opiskelijat koulun käytän­teisiin, opintosuunnitel­maan ja lukujärjestyksen laatimiseen. Ryh­mänohjaaja toimii tiedottajana ja yhteyshen­kilönä muiden opettajien ja rehtorin sekä ryhmänsä välillä. Hän on myös tärkein yhteys opiske­lijoiden koteihin. Joka viikko ryhmänohjaaja pitää ryhmälleen ohjaustuokion, jossa käydään läpi kurssivalintoihin liittyviä seikkoja ja muita tärkeitä ja ajankohtaisia asioita. Viikoittaiset lyhyet ryhmänohjaukset voidaan joskus korvata kokonaisen oppitunnin pituisella ryhmänohjauksella. Jokaisella ryhmän opiskeli­jalla on velvollisuus olla paikalla ryhmänohjauksissa. Op­into-ohjauksen pakollisen kurssin suorittami­sen edellytyksenä on ohjauksiin osallistuminen. Ryh­mänohjaaja vastaa ohjausryhmänsä sosiaalisista suh­teista, seuraa kunkin opiskelijan kurssikertymää ja edistymistä sekä puuttuu tarvittaessa ongelmiin.

Opinto-ohjaaja yhdessä rehtorin kanssa suunnittelee ja koordinoi ryhmänohjaustoi­mintaa. He tukevat ja avustavat ryhmänohjaajia opiskelijoiden valinnoissa ja opinto-ohjelmien laadin­nassa sekä hoitavat muutokset opinto-ohjelmiin. Opinto-ohjaaja ja rehtori antavat lisäksi ryhmä- ja henkilökohtaista neuvontaa sekä ammatinvalin­nanohjausta. Opinto-ohjaaja toimii myös yhteyshenkilönä koteihin sekä jatko-opiskelupaikkoihin ja elinkeinoelä­mään.

Aineenopettaja ohjaa ja neuvoo opiskelijoita oman oppiai­neensa opiskeluun liittyvissä kysymyksissä ja ongelmissa. Rehtori antaa yleisinformaatiota opiske­luun ja erityisesti ylioppilastutkintoon liitty­vissä asioissa. Hän antaa myös tarvittaessa henkilökohtaista ohjausta opiskelijoille ongelma­tilanteissa. Koulusihteeri antaa ohjausta erilaisten opintososiaa­listen avustusten hakemisessa sekä kurssi­suoritusten ja uusintakokeiden ilmoittautumiskaavakkeiden täyttä­misessä.

Opiskelija-arvioinnin tehtävä

Opiskelija-arvioinnin tehtävä on antaa opiskelijalle palautetta opiskelun edistymi­sestä ja tuloksista sekä ohjata häntä kannustavaan ja realisti­seen itsearviointiin ja tavoitteellisuu­teen lukio-opinnoissa ja jatko-opintojen valinnassa sekä omien työskentelytapojen tarkentamiseen. Oppilasarvioin­nissa pyritään mahdollisim­man suureen oikeudenmu­kaisuu­teen ja luotettavuuteen sekä monipuolisiin arviointi­menetel­miin. Tämän vuoksi jokaisen kurssin alkaessa opettaja ja opiskelijat sopivat kurssin keskeiset sisällöt, työtavat ja arvioinnin kriteerit.

Oppiaine ja oppimäärä

Jokainen opiskelijan suorittama pakollinen ja syventävä kurssi sekä osa sovel­tavista kursseista sisältyy johonkin oppiaineeseen. Soveltava kurssi voi olla myös mihinkään oppiaineeseen suoraan liittymätön (koulukohtaiset soveltavat kurssit).

Oppiaineen oppimäärä muodostuu:

· pakollisista ja opiskelijan valitsemista syventävistä ja/tai sovelta­vista kurs­seista.

Jos oppiaineessa ei ole pakollisia kursseja, oppimäärä muo­dostuu:

· syventävistä kursseista TAI

· syventävistä ja soveltavista kursseista TAI

· yhdestä tai useammasta soveltavasta kurssista.

Kurssin suoritus ja arviointi

Opiskelijan suorittama kurssi arvioidaan sen päätyttyä. Arviointi perustuu mahdollisiin kir­jallisiin kokeisiin, opintojen edistymisen jatkuvaan havainnointiin sekä opiskelijan tuotosten arviointiin. Myös opiskelijan oma itsearviointi ja opettajan ja opiskelijan väliset arviointikes­kustelut voidaan ottaa huomioon. Opiskelijaa ohjataan oppiainekohtaisten tavoitteiden analysointiin.

Kangasniemen lukion kurssiarviointi annetaan seuraavasti:

* valtakunnalliset pakolliset kurssit: numeroarviointi 10 - 4

* valtakunnalliset syventävät kurssit: numeroarviointi 10 - 4

* koulukohtaiset soveltavat kurssit: S (suoritettu) H (hylätty)

Keskeneräinen kurssisuoritus merkitään K (keskeytynyt) tai P (poissaolot selvittämättä, puuttuvat suoritukset).

Opettaja antaa opiskelijalle arvosanan kurssista päättökokeen ja muiden näyttöjen (tun­tiaktiivisuus, kirjalliset tehtävät jne.) perusteella. Mikäli arvosana on hylätty, on opiskelijalla oikeus yrittää arvosanan korotusta uusintakokeessa yhden kerran. Uusintakokeesta hylä­tyn arvosanan saanut tai aiheettomasti poissa ollut voi suorittaa kurssin uudelleen vain osallistumalla opetukseen. Uusintakoepäiviä on viisi vuodessa, noin viikon koeviikon jälkeen. Opiskelijan tulee erikseen anoa lupaa siirtää hylätyn kurssisuorituksen uusiminen tätä myöhäisempään uusintakuulustelutilaisuuteen. Uusintakokeen siirtämiseen täytyy olla pe­rusteltu syy, esim. opiskelijan sairastuminen.

Opiskelijan tulee saada kesken jäänyt kurssisuoritus valmiiksi opintojaksoa välittömästi seuraavien kahden jakson kuluessa. Mikäli opiskelija ei saa kurssiin kuuluvia opintoja lop­puun, hänen täytyy suorittaa kurssi kokonaisuudessaan uudestaan. Kesken jäänyt kurssi­suoritus voidaan arvioida annetun näytön perusteella, mikäli näyttö on riittävä arvioinnin suorittamiseen. Puuttuvat suoritukset alentavat lopullista kurssiarvosanaa.

Opiskelijoista pidetään opiskelijarekisteriä, jonka arvosteluosaan kirjataan opiskelijalle an­netut numeroarvosanat valtakunnallisista pakollisista ja syventävistä kursseista. Koulu­kohtaisista soveltavista kursseista kirjataan rekisteriin S-merkintä. Opettajan kurssipäivä­kirjassa tulee näkyä opiskelijan saama K-(keskeneräinen) ja P-(puuttuvia suorituksia ja/tai poissaolot selvittämättä) merkintä.

Hyväksytyn kurssin arvosanan korottamista voi yrittää kolme kertaa vuodessa ennalta mainit­tuina uusintakoepäivinä. Opettaja voi asettaa kurssin uusimisen ehdoksi kokeen lisäksi lisätehtäviä. Tästä syystä kurssin uusimisesta on aina neuvoteltava aineen opettajan kanssa ennen uusintaan ilmoittautumista. Hyväksytyn kurssin voi suorittaa uudelleen myös osallistumalla opetukseen. Hyväksytyn kurssin suorittaminen on mahdollista puolen vuoden ajan ensimmäisestä kurssisuorituksesta. Ilmoittautuminen hyväksytyn kurssin uu­sintaan on tehtävä viimeistään kaksi viikkoa ennen koepäivää. Parempi kurssiarvosana jää voimaan, ja tästä arvosanasuorituksesta ei ole enää uusintaoikeutta.

Opiskelija suorittaa kurssin pääsääntöisesti opetukseen osallistumalla sekä tekemällä kurssiin liittyvät tehtävät. Vaihtoehto on itsenäinen opiskelu, jota on selvitetty tässä oppaassa myöhemmin. Mikäli opiskelija ilmoittautuu kurssille, hän samalla sitoutuu osallistumaan opetuk­seen.

Pakolliset ja syventävät kurssit arvioidaan numeroin. Mikäli opiskelija pyytää, hän on oikeutettu saamaan suoritusmerkinnän liikunnasta ja sellaisista oppiaineista, joissa opiskelijan suorittama oppimäärä käsittää vain yhden kurssin, sekä valinnaisista vieraista kielistä, mikäli opiskelijan suorittama oppimäärä niissä käsittää vain kaksi kurssia. Opinto-ohjauksesta annetaan vain suoritusmer­kintä.

Kokonaan itsenäisesti suoritetun kurssin arvioinnissa otetaan huomi­oon mah­dollisen kurssikokeen ohella muut opinnäyt­teet, esim. tut­kielmat, joilla voi olla arvioinnissa huomattava paino. Opiskelija osallistuu myös loppukokeeseen, mikäli sellainen kyseisestä kurssista järjestetään. Itsenäisen kurssin suoritusta­voista ja arvioinnista sovitaan aina kirjallisesti opettajan ja opiskelijan kesken ennen suorituksen aloitta­mista. Katso lisäksi myöhemmin tästä oppaasta kohta ”Itsenäinen opiskelu”.

Muussa oppilaitoksessa suoritetun kurssin hyväksymisestä opinto-ohjelmaan, hylätyn tai hyväksytyn kurssin uusimista ja poissaolojen vaikutusta kurssin suo­ritukseen selostetaan myö­hemmin tässä oppaassa.

Oppiaineen oppimäärän suoritus ja arviointi

Oppiaineen oppimäärän arvosana määräytyy opiskelijan opiskelemien pakollisten ja opetussuunnitelman perusteissa määriteltyjen valtakunnallisten syventävien kurssien kurssiarvosanojen aritmeettisen keskiarvosanan perusteella. Mainituista opinnoista opiskelijalla saa olla hylättyjä kurssiarvosanoja enintään seuraavasti (Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003) :

Opiskelusuunnitelman mukaisesti opiskeltuja

pakollisia ja opetussuunnitelman perusteissa joista voi olla hylättyjä kurssiarvosanoja

määriteltyjä valtakunnallisia syventäviä kursseja: enintään:

1 - 2 kurssia 0

3 - 5 kurssia 1

6 - 8 kurssia 2

9 kurssia tai enemmän 3

Mitään kurssia ei voi jälkikäteen poistaa.

Aineen opettaja/t arvioivat opiskelijan oppimäärän numero­arvosanoin (poikke­uksena aikaisemmin mainitut oppiaineet ja oppimäärät). Kunkin aineen pakol­listen ja syventävien kurssien oppimäärästä an­netaan arvosana, joka määritel­lään kurssiarvosanojen keskiarvon perusteella. Opettajalla on mahdollisuus käyttää arvosanan määräyty­misessä harkintaoi­keutta. Tämä tarkoittaa, että opettaja voi halutes­saan korottaa keskiarvoon perustuvaa lopullista arvosanaa, mikäli opiske­lijan tiedot ja taidot ovat aineen opiskelun päättövaiheessa edellä mainittua keskiarvon osoittamaa arvosanaa paremmat (esimerkiksi ylioppilaskirjoitusten ainekohtainen arvosana tai tenttimällä korotettu aineen arvosana).

Suulliset kuulustelut eli tentit

Opiskeli­jalla on mah­dollisuus ennen päättöto­distuksen antamista osallistua oppiaineen suulliseen kuuluste­luun (”tenttiin”), jossa hyvin menestymällä voi korottaa aineen lopullista arvosanaa tai saada oppiaine suori­tettua, mikäli ei ole jossain aineessa tullut aikaisempien suoritus­ten perus­teella hyväksytyksi. Suullisten kuulustelujen ensisijainen tarkoitus on kuitenkin auttaa opiskelijoita valmistautumaan ylioppilas­kirjoituk­siin. Tenteissä käytettävät tehtävät perustuvat oppiaineen pakollisiin ja syventäviin kursseihin, kuten yo-kirjoituksissakin. Suul­lisen kuulustelun osana voi myös olla kirjallisia tehtäviä, ja siinä kuu­lustellaan aina koko oppimäärä, ei yksit­täisiä kursseja. Useimmissa aineissa tentti sisältää suullisten tehtävien lisäksi myös kirjallisia osia.

Lukion koko oppimäärän suoritus ja arviointi

Opiskelija on suorittanut lukion oppimäärän, kun hän on suorittanut hyväksy­tysti kaikkien opinto-ohjelmaansa kuulu­vien oppiaineiden oppimäärät noudat­taen valtakunnallisesti määrättyjä kurssien vähim­mäismääriä (katso edeltä).

Lukion oppimäärän suorittaneelle annetaan lukion päättöto­distus, johon mer­kitään kaikki opiskellut oppiaineet, niissä suoritettujen kurssien määrä sekä kunkin oppiaineen arvosana tai merkintä oppiai­neen hyväksytystä suorittami­sesta. Mitään opiskelijan suorittamaa kurssia ei voi jälkikäteen poistaa kurssi­määrästä. Arvosa­nojen kes­kiarvoa ei merkitä todistuk­seen.

Saadakseen ylioppilastodistuksen ja lukion päättötodistuksen kevään lakkiais­päivänä abiturientin on saatava kaikki suori­tuksensa valmiiksi viimeistään 7. päivänä toukokuuta. Vastaavasti saadakseen mainitut todistukset syksyn lak­kiaispäivänä opiskelijan on saatava suoritukset valmiiksi 31.10. mennessä.

Arvioinnin uusiminen ja oikaisu

Opiskelija voi kahden kuukauden kuluessa arvioinnista tiedon saatu­aan pyytää opinnoissa etenemistä koskevan päätöksen tai päättöarvi­oinnin uusimista. Pyyntö tehdään rehtorille. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja opiskelijan opettajat yhdessä.

Todistukset

Kangasniemen lukiossa käytetään valtakunnallisessa opetussuunnitelmassa määrättyjen todistusten lisäksi jaksotodistusta. Se jaetaan opiskelijalle jokaisen jakson jälkeen. Siitä ilmenee hänen siihen asti suorittamansa kurssit sekä viimeisimmän jakson poissaolot ai­neittain. Saatuaan todistuksen on ala-ikäisen opiskelijan toimitettava se huoltajalleen alle­kirjoitettavaksi. Sen jälkeen todistus palautetaan ryhmänohjaajalle. Todistusten toimittami­nen huoltajien nähtäväksi on tärkeä osa kotien ja koulumme välistä yhteistyötä.

Lukion päättöarvioinnin, oppimäärän arvioinnin ja opiskelijan erotodistuksen vahvistaa lukion rehtori. Todistuspohja on valtakunnallisen ohjeen mukainen. Todistus voi pitää si­sällään erillisiä todistuksia ja lausuntoja lukioaikana suoritetuista muista opiskeluista.

Lukiossa käytetään seuraavia todistuksia:

Jaksotodistus jaetaan opiskelijalle jokaisen jakson jälkeen. Siitä ilme­nee hänen siihen asti suorittamansa kurssit sekä viimeisimmän jakson poissaolot aineit­tain. Saatuaan todis­tuksen on ala-ikäisen opiskelijan toimitettava se huoltajalleen allekir­joitetta­vaksi. Sen jälkeen todistus palautetaan ryhmänohjaa­jalle.

Lukion päättötodistus annetaan opiskelijalle, joka on suorit­tanut lu­kion koko oppimäärän.

Todistus oppimäärän suorittamisesta annetaan, kun opiskelija on suorittanut yhden tai useamman lukion oppiaineen oppi­määrän.

Erotodistus annetaan opiskelijalle, joka eroaa lukiosta ennen lukion koko oppi­määrän suorittamista.

Lukio-opintojen keskeytykset

Opiskelijan edellytetään osallistuvan joka jaksossa opiskeluun. Mikäli kurssimäärä jää tätä vähemmäksi, on asiasta neuvoteltava rehtorin kanssa, joka voi myöntää vapautuksen koulunkäynnistä pidemmäksi kuin kolmeksi päiväksi. Lyhyemmät vapautukset opiskelusta myöntää ryh­mänohjaaja. Koko lukuvuoden mittaisia kes­keytyksiä (esim. vaihto-oppilas­vuosi) ei lasketa lukion opis­keluaikaan.

OPINTO-OHJELMAN VALINTA

Yleistä

Opiskelija valitsee opinto-ohjelmansa lukioon pyrkiessään täyttämällä valinta­kortin. Muutokset valintoihin tehdään hyvissä ajoin ennen jaksojen vaihtumista opintovuosien aikana. Valintoja tehdessä on syytä ottaa huomioon seuraavia asioita:

Jokaisen opiskelijan on suoritettava pakolliset kurssit. Ne on syytä sijoittaa opinto-ohjelmaan opetussuunnitelmassa annettujen suosi­tusten mukaisesti. Useiden kurssien sijoitte­lussa eri jaksoihin on valinnanvaraa, eli kurssi tarjo­taan useammin kuin kerran vuoden aikana. Pakolliset kurssit kannattaa suorit­taa annettujen suositusten mukaan, koska silloin

· muun opinto-ohjelman laatiminen helpottuu

· eri aineiden kurssit tukevat toisiaan sisällöllisesti, ja saman aineen kurs­seille muodostuu automaattisesti jär­kevä suoritusjärjestys

· opiskelija saa ajoissa mahdollisuuden uusia heikosti menneitä kursseja

· lukiotutkinto on mahdollista suorittaa kolmessa vuo­dessa suurin kurssimäärin

· osallistumisoikeus ylioppilastutkintoon 3. vuoden keväällä var­mistuu ja samalla säilyy mahdollisuus jär­kevään, ennakoivaan tutkinnon hajautta­mi­seen edeltä­vänä syksynä

· 3. opiskeluvuonna voi keskittyä ylioppilastutkinnon ja jatko-opintojen kannalta tärkeisiin syventäviin kurssei­hin, kun pakolli­set kurssit on valta­o­sin suoritettu

Syventävät kurssitovat oleellinen osa jokaisen opiskelijan yksilöl­listä opinto-ohjelmaa. Jotta kurssit muodostaisivat järkevän, opiskeli­jan tavoitteisiin johta­van kokonaisuuden tulisi kursseja valitessa ottaa huomioon mm. seuraavaa:

· Eräissä aineissa, esim. psykologiassa, fysiikassa, kemiassa ja filosofiassa, pakollisia kursseja on vain yksi. Tällöin näitä aineita pitem­mälle opiskelevan opinto-ohjelma ra­kentuu oleellisesti syventävien kurssien varaan. Tärkeitä kurssien valin­ta­perusteita ovat esim. fysiikassa ja kemi­assa jatko-opin­tojen asettamat vaa­timukset oppimäärän laajuu­delle ja sisällölle.

· Kunkin aineen ylioppilastutkinto laaditaan kyseisen aineen pakollis­ten ja syventävien kurssien pohjalta.

· Osan syventävistä kurs­seista voi sijoittaa opinto-ohjelmaan ajallisesti melko vapaasti ja kursseja yksi­löllisesti valiten. Joitakin syventä­viä kursseja ei kuitenkaan välttä­mättä tarjota joka vuosi.

Soveltavat kurssit ovat yleensä syventäviäkin vapaammin valittavissa ja sijoitettavissa opiskelijan opinto-ohjelmaan. Ne antavat valintoihin sekä opis­kelija- että koulukohtaista yksi­löllisyyttä. Myös soveltavien kurssien tarjonta voi vaihdella vuosittain koulun resurssien ja kurssien kysynnän mukaan.

Valinnaiset kielet

A2-, B2- ja B3-kielten ryhmien jatkoa tarkistetaan, jos niiden ryhmäkoko laskee alle viiden opiskelijan.

Kurssien valinta

Kun aloitat opinto-ohjelmasi tekemisen, toimi seuraavasti:

1) Suunnittele opinto-ohjelmasi kolmivuotiseksi. Muutok­set opis­keluajan pituuteen ehdit tehdä opiskelun ede­tessä. Valitse kuhunkin jaksoon keski­määrin kuusi kurssia, jotta suoriudut opin­noistasi kolmessa vuo­dessa. Jos aiot suorittaa jossain jaksossa vähemmän kuin kolme kurssia, neu­vot­tele asiasta rehtorin kanssa.

2) Päätä, valitsetko pitkän vai lyhyen matematiikan – MAA:n tai MAB:n. Valintaa voi myöhemmin muuttaa. Va­linta ei vaikuta matema­tiikan kokeen suorittamiseen ylioppilastutkinnossa – voit kummassakin tapauksessa kirjoittaa pitkän tai ly­hyen matematiikan tai et kumpaakaan.

3) Tee ratkaisu taideaineiden opiskelusta: sekä KU:n että MU:n ensim­mäinen kurssi on pakollinen. Valitse, kummasta suoritat pakollisen 2. kurssin.

4) Merkitse kaikki pakolliset kurssit valintakorttiin sen mukaan, mitä suosituksia niiden suoritusjärjestyksestä annetaan.

5) Merkitse valitsemasi syventävät kurssit valintakorttiin koulun suositta­mille opiskeluvuosille.

Noudata seuraavaa järjestystä:

· mahdolliset valinnaiskielten kurssit (normaali vuositar­jonta 3+3+2)

· sellaisten oppiaineiden kurssit, joissa suoritusjärjestys on olen­nainen tai joissa kurssimäärä on suuri

· valitse ne aineet (ylioppilastutkinto ja jatko-opinnot huomioon ottaen), joiden opiskeluun aiot panostaa, ja rakenna niistä opinto-ohjelma, josta kertyy vuosittaisia kursseja 30+30+15.

6) Käy vielä lopuksi läpi koulun suositukset kurssien suoritusjär­jestyksestä ja tarkenna ohjelmasi vastaa­maan omia tavoitteitasi. Keskustele valin­nois­tasi myös opinto-ohjaajan, ryhmänohjaajasi, aineenopettajien, van­hempiesi ja ystäviesi kanssa.

Valittujen kurssien sijoittaminen kunkin opiskeluvuoden jaksoihin

Opiskelijoiden tekemien kurssivalintojen perusteella koulu järjestää kuta­kin valit­tua kurssia kohti tarvittavan määrän opetusryhmiä, jotka sijoitetaan eri jaksoihin (1 - 5). Keskimää­rin perustetaan yksi ryhmä 30 opiskelijaa kohti, eli mikäli kurssin on valinnut esim. 47 opiskelijaa, muodostetaan kaksi ryhmää. Mikäli valinneita on vähemmän kuin 5, niin kurssin järjestäminen tarkistetaan. Erityisesti ensimmäisenä opiskeluvuonna koulu ohjaa tietyissä aineissa opiskelijoita valitsemaan pakolliset kurssit määrätyssä jaksossa, jolloin voidaan välttää ylisuurten ryh­mien muo­dostuminen ja sen vuoksi tapahtuva opiskelijoiden pakkosiirto ryh­mästä toiseen.

Jaksoihin sijoitetuista kursseista kootaan koulun perustyöjär­jestys eli kurssi­tarjotin.

Seuraavassa on esimerkki kurssitarjottimesta:

4. jakso

Rivi 1     ÄI6  ENA6            MAA4            MAB3            HI5                     

Rivi 2     MAA9                   YH1                                    PS3                                     AT1                                     FI2

Rivi 3     ÄI3  ENA6            RUB2            FY4                                     PS4              

Rivi 4     ENA3                    SAB2/5         FY2                                     GE3                                    FI1

Rivi 5     ENA5                    BI4                                      PS1                                     MU1

Rivi 6     RUB4                   SAB2/3         KE2                                     HI4                                      KU1

Rivi 7     BI2  TE1

Rivi 8     LI12

Kurssitarjotin toimii seuraavasti:

· koodi ilmaisee, monesko kunkin aineen kurssi on ky­seessä, esim. MAA4 = pitkän matematiikan kurssi 4

· kaikki rivin tunnit pidetään lukujärjestyksessä samaan aikaan eli opiske­lija voi valita vainyhden kurssin jo­kaiselta riviltä(poik­keus: itsenäi­nen suoritus)

· yhden kurssin valinta merkitsee viittä oppituntia viikossa – n. 38 tun­tia/jakso

· opiskelija voi siis enimmillään valita 7 - 8 kurssia/jakso, mikä mer­kitsee 35–40 viikkotuntia – yleensä kuitenkin on järkevintä valita ta­saisesti 6 kurs­sia/jakso; minimiva­linta 3 kurssia/jakso

· joitakin kursseja, esim. liikunta ja opinto-ohjaus, on hajautettu koko vuoden ajalle

· joitakin, yleensä soveltavia kursseja, opiskellaan keski­tetysti, jolloin tuntien pitoajat poikkeavat normaa­liajoista, esim. autokou­lu­kurssi – tällöin viikoittainen tuntimäärä voi olla yli viisi

Kun opiskelija on valinnut (= ympyröinyt) kurssitarjottimesta valitse­mansa kurssit kyseiseen jaksoon, muutetaan valinnat lukujärjestyk­seksi tuntikaavion avulla:

Esimerkki tuntikaaviosta:

 

Klo        ma           ti           ke          to            pe

8-9         5              1            1           3            6

9-10       5              1            5           3            2

10-11     3              4            2           1            2

11-12     4              3            3           5            4

12-13     1              6            4           6            4

13-14     2              6            6           2            5

14-15     8             7            7            8            7

15-16     8             7            7             8            8


Tuntikaavio toimii seuraavasti:

· opiskelija siirtää jokaisen kurssitarjottimen rivin valinnan tuntikaavioon vastaavan numeron kohdalle

· esim. riviltä 2 valittu FI2 ® tunnit ma 13–14, ke 10–11, to 13–14 ja pe kaksoistunti 9 - 11

· mikäli joltain riviltä ei ole valittu kurssia, esim. rivi 1 tyhjä, on opiskelijalla vapaata tuntikaavioon numerolla 1 merkityissä koh­dissa

Huomioi seuraavaa valintoja tehdessäsi:

· joitakin kursseja tarjotaan vain kerran vuodessa, joita­kin kaksi kertaa

· on parempi valita opintojen alkuun paljon kursseja kuin säästellä – erityisesti pakolliset kurssit tulisi saada pääosin tehtyä kahden ensimmäi­sen vuoden aikana

· yritä jakaa kunkin aineen kurssit mahdollisimman tasaisesti jokaiselle opintovuodelle – ei ole opintojen etenemisen kannalta järkevää, että jon­kin aineen opin­noissa on pitkä tauko

· muista, että valinnan tehtyäsi olet sitoutunutopiskele­maan kyseisen kurssin

· ota huomioon ylioppilastutkintoaikataulut valintoja tehdessäsi, mikäli aiot aikaistaa tai hajauttaa tutkintoasi. Kts. myös opinto-oppaan kohta ”Ylioppilaskirjoitusten hajauttaminen”

Opinto-ohjelman tarkistukset

Lukioon tullessaan opiskelija tekee tärkeimmät opinto-ohjel­maa kos­kevat ratkaisut. Tällöin tehdään mm. ratkaisu mate­matiikan ja kie­liohjelman laajuu­desta.

Opiskelijalla on mahdollisuus tehdä muutoksia opinto-ohjel­maansa myöhem­minkin opintojen aikana, mutta muutoksista tulisi aina kes­kustella sekä kysei­sen aineen opettajan että opinto-ohjaajan ja rehtorin kanssa, mikäli muutokset ovat laaja­kantoisia, esim. valinnaiskielen opiskelun keskeyttäminen tai matema­tiikan oppimäärän vaihto.

Lukiossa valinnaiskieli voi olla joko B2-kieli (opinnot ovat alkaneet perusopetuksen 8. vuosiluokalla) tai B3-kieli (opinnot alkavat lukiossa). Ylioppilastutkinnon koe on sama molem­pien oppimäärien opiskelijoille, ja koe perustuu B3-kielen tavoitteisiin eli kah­deksaan kurssiin. Jos opiskelija päättää keskeyttää valinnais­kielensä opinnot, se merkitsee yleensä melko suuria muutok­sia alkuperäiseen opintosuunnitel­maan – suunniteltujen kurssien tilalle on löydettävä korvaavia kursseja. Tästä syystä muutos on aina suunniteltava huolellisesti ja siitä on tärkeää neuvotella aineen opettajankanssa. Ylimääräisen kielen poisjättäminen voi aiheuttaa muutoksia myös jatko-opinto­suunnitelmiin.

Matematiikan oppimäärän vaihto pitkästä lyhyeen on mah­dollinen viimeistään 5. kurssin jälkeen. Matematiikan oppimäärää vaihdettaessa pitkästä lyhyeen kurssien hyväksi lukemisessa noudatetaan seuraavia vastaavuuksia: MAA1 -> MAB1, MAA3 -> MAB2, MAA6 -> MAB5, MAA7 -> MAB4 ja MAA8 -> MAB3. Arvosanaa opiskelija voi korottaa lyhyen oppimäärän kurssikokeella hyväksyttyjen kurssien uusinnassa. Ota vaihdosta suunnitellessasi huomioon kurssien tarjonta – ensim­mäisiä kursseja ei yleensä tarjota kevään jaksoissa. Ota myös huomi­oon, että ylioppilas­kokeessa voit suorittaa oppimää­rästäsi riippumatta kumman kokeen tahansa. Älä tee vaihdosta pitkästä mate­matiikasta lyhyeen hätiköiden, vaan neuvottele siitä aina aineenopetta­jan ja/tai opinto-ohjaajan kanssa.

OPINTOSUORITUKSET

Kokeet

Suurin osa suoritettavista pakollisista ja syventävistä kurs­seista päät­tyy kokee­seen. Myös joistakin soveltavista kurs­seista voi olla päättökoe. Kurssikoe on normaalisti myös osa itsenäistä kurssin suo­rittamista.

Kokeet pidetään koeviikolla. Kokeiden suorittaminen koeviikon ja uusintakoepäivien (katso seuraavalta sivulta) ulkopuolella on sallittua vain poikkeustapauksissa – siis vain esimerkiksi, jos on kyse itsenäisesti suoritettavan kokeen tekemisestä, uusintapäivänä on jo jokin muu koe tai jos kokeita on jäänyt paljon tekemättä pitkän sairauden tai muun luvallisen poissaolon, kuten anotun ja myönnetyn loman, vuoksi.

Koeviikko muodostuu jokaisen jakson kuudesta viimeisestä päivästä. Kokeiden lisäksi koe­viikolla pidetään kertaustunteja. Kertaus on 1 - 2 tuntia seuraavan päivän koetta varten. Kokeet pidetään aamulla 8 - 11 ja kertaustunnit sen jälkeen. Muuta opetusta ei koeviikolla järjes­tetä.

Mikäli opiskelija joutuu pakottavasta syystä olemaan poissa kurssiko­keesta, on hänen ilmoitettava ja tehtävä siitä selvitys etukäteen joko kurssin opettajalle tai ryhmänohjaajalle. Selvitys voi olla lääkärinto­distus tai muu opettajan luotetta­vaksi katsoma selvitys. Mikäli selvi­tystä ei toimiteta tai se ei ole pätevä, katsotaan opiskelijan käyttäneen yhden koekertansa. Koekertoja on yhtä kurssia kohti yhteensä kaksi.

Koeviikon jälkeen, seuraavan jakson alussa, järjestetään kokeidenpalautus­päivä. Tällöin opettajat palauttavat kurs­sikokeet ja antavat opiskelijoille koko­naispalautteen opiskel­lusta kurssista henkilökoh­taisesti. Palautuspäivän aikataulu ilmoitetaan aina erikseen, eikä kyseisenä päivänä ole nor­maalia, lukujärjestyksen mukaista opetusta, ellei jostakin kurssista niin ilmoiteta erikseen.

Tukiopetus

Tukiopetusta voidaan antaa sitä tarvitsevalle opiskelijalle riittävä määrä lukuvuoden aikana. Opettajan tulee neuvotella tukiopetuksen määrästä ja sen kohdentamisesta rehtorin kanssa etukäteen ennen tukiopetuksen aloittamista.

Hylätyn kurssin uusiminen

Opettaja antaa opiskelijalle arvosanan kurssista päättökokeen ja mui­den näyt­töjen (tuntiaktiivisuus, kirjalliset tehtävät jne.) perusteella. Mikäli arvosana on hylätty, on opiskelijalla mahdollisuus yrittää arvosanan korotusta uusintako­keessa yhden kerran.Uusintakokeesta hylätyn arvosanan saanut tai aiheetto­masti poissa ollut voi suorittaa kurssin uudelleen vain osallistumalla opetuk­seen.

Uusintakoepäiviä on vuodessa viisi, yleensä noin viikko koeviikon päättymisen jälkeen. Varsinaisten uusintakoepäivien lisäksi joka lukuvuonna on viisi optiouusintapäivää, jokainen noin viikon kuluttua varsinaisesta uusintakoepäivästä. Kyseisiä optiouusintapäiviä järjestetään harkinnan mukaan, jos näyttää siltä, että ne ovat opiskelijoiden runsaan P- ja 4-arvosanojen määrän vuoksi tarpeen. Jälkimmäiseen, ylimääräisenä järjestettävään uusintakoepäivään ei voi osallistua, ellei ole ilmoittautunut etukäteen, ellei ole osallistunut saman jakson ensimmäiseen uusintakoepäivään tai jos ei kykene esittämään saman jakson ensimmäiseen uusintapäivään osallistumattomuuteen pätevää syytä.

Hyväksytyn kurssin uusiminen

Hyväksytyn kurssin arvosanan korottamista voi yrittää kolme kertaa vuodessa ennalta mainittuina uusintakoepäivinä.Usein opettaja aset­taa hyväksytyn kurssin uusimisen ehdoksi ko­keen lisäksi joitakin lisätehtäviä. Tästä syystä kurssin uusi­misesta on aina neuvoteltava aineen opettajan kanssa ennen uusin­taan ilmoittau­tumista. Hyväk­sytyn kurssin voi myös suorittaa uudelleen osallistumalla opetukseen. Hyväksytyn kurssin suorittaminen on mahdollista puolen vuoden ajan ensimmäisestä kurssisuorituksesta. Ilmoittautuminen hyväksytyn kurssin uusintaan on tehtävä viimeistään kaksi viikkoa ennen koepäivää. Parempi kurssiarvosana jää voimaan, ja tästä arvosanasuori­tuk­sesta ei ole enää uusintaoikeutta.

Jos opiskelija saa suoritusten perusteella kurssista hyväksytyn arvosanan, siitä ei saa hänen pyynnöstään antaa hylättyä arvosanaa (, jotta opiskelija voisi uusia sen viisi kertaa vuodessa). Jos opiskelija havaitsee kokeessa, että hän ei kykene saamaan kurssista tavoittelemaansa arvosanaa, hän voi jättää koetilaisuudessa tyhjän paperin, millä hän varmistaa, että kurssi pitää uusia hylättynä kurssina. Tämä kuitenkin tarkoittaa sitä, että opiskelija käyttää tyhjän paperin jättämiseen yhden kahdesta koekerrastaan.

Uusintakokeeseen ilmoittautuminen

1. Nouda ilmoittautumiskaavake aulassa olevasta lokeri­kosta.

2. Täytä kaavake huolellisesti. Mikäli ilmoittaudut useam­paan kuin yhteen kokeeseen, täytä jokaisesta oma kaa­vake. Ilmoittautumislomake täytyy täyttää aina kun tulee tekemään mitä tahansa koetta (hylätty, hyväksytty, itsenäinen tai varsinaisesta kokeesta poissaolo).

3. Jätä ilmoitus määräaikana kansliaan. Myöhästyneitä ilmoituksia ei oteta vastaan

4. Jos ilmoittautumisen jälkeen tietoosi tulee este, jonka vuoksi et voi osallistua uusintaan, on siitä heti tehtävä ilmoitus ao. opetta­jalle. Ilman pe­ruutusta tai hyväksyt­tävää syytä poissa ollut opis­kelija menettää uu­sinta­oi­keutensa.Kokeesta poissa olleen tulee jättää opet­tajalle pois­sa­oloselvitys samojen periaatteiden mu­kaan kuin varsinaisesta kokeesta poissa olleen.

Itsenäinen opiskelu

Lukion kurssi on mahdollista suorittaa myös itsenäisesti opiskellen. Näin on mahdollista nopeuttaa opintojaan tai hoitaa rästiin jääneitä tai uusimista vaati­via kursseja. Itsenäi­seen suoritukseen sisältyy yleensä sekä kirjallisia töitä ja tehtäviä että loppukoe. Itsenäisestä suorituk­sesta on ainekoh­taisia ohjeita ja rajoituksia. Opetussuunnitelmassa on erikseen mainittu, mikäli kurssia ei ole mahdollista suorittaa itsenäi­sesti. Lukio suosittelee, että jokainen opiskelija suorittaa vähintään yhden kurssin itsenäisesti

· OPS:ssa suositellusta poikkeavalle kurssien suoritusjärjestykselle on aina saatava opettajan hyväksyntä, jos kyse on pakollisista tai syventävistä kursseista.

· Itsenäinen suoritus on saatava valmiiksi sovittuna aikana. Opiskelija voi saada suoritukselle lisäaikaa erityisen painavasta syystä sopimalla opettajan kanssa. Lisäaikaa voi kuitenkin saada vain yhden jakson verran. Mikäli opiskelija ei käy sopimassa lisäajasta tai lisäaika ylittyy, katsotaan suoritus keskeytyneeksi ja sen voi uusia ainoastaan kurssilla käyden.

Kun aiot suorittaa kurssin itsenäisesti, toimi seuraavasti:

1. Neuvottele ensin asianomaisen opettajan kanssa. Mikäli opettaja katsoo suorituksen mahdolliseksi, hän laatii kirjallisen suunni­telmanniistä teh­tävistä, joita suoritukseen kuuluu, sekä aikatau­lun mahdollisista oh­jausta­paamisista.

2. Täytä hakemuskaavake (aulan lokerikosta) ja toimita se yhdessä opet­tajalta saamasi suunnitelman kanssa rehtorille, joka hyväk­syy tai hylkää hakemuksen. Sen jälkeen hakemuskaavake toimitetaan kansliaan.

3. Suorita ne tehtävät, joita opettaja on sinulle määrän­nyt. Tehtä­vät voivat olla tutkielmia, muita kirjallisia töitä, esim. kirjoitel­mia, kurssin aihepii­rin kuuluvien teosten opiskelua tai vastaavaa.

4. Jätä tehtävät tarkastettavaksi opettajalle sovittuna aikana. Noudata ehdottomasti annettua aikataulua. Mi­käli näin ei ta­pahdu, suoritus katso­taan keskeytyneeksi.

5. Sovi opettajan kanssa päättökokeen aika – sen voit suorittaa joko koe­viikolla, mikäli sinulla on vapaita koepäiviä, tai uusinta­koepäivänä. Sovi myös, mitä koe­alueeseen kuuluu, mikäli se ei käy ilmi alussa tehdystä suunnitelmasta.

6. Ilmoittaudu päättökokeeseen. Lomakkeen (”Ilmoittautuminen kurssin kokeeseen”) saa aulan lokeri­kosta. Toi­mita lomake kansliaan.

7. Suorita päättökoe. Mikäli et läpäise koetta tai opettaja ei katso muiden suoritustesi riittävän, kurssi on suori­tettava uudelleen oppitunneilla läsnä olemalla– uusi itsenäinen suoritus ei ole mahdollinen.

8. Jos et jostain syystä voi saapua kokeeseen, tee siitä ajoissa pe­ruutusil­moitus. Myös poissaolo kokeesta on selvitettävä aikai­semmin todettujen periaatteiden mu­kaisesti, muuten mahdolli­suus kokeen uusintaan on me­netetty.

Opiskelu muissa oppilaitoksissa

Lukio-opintoihin voi sisällyttää muissa oppilaitoksissa, esimerkiksi kansalais­opistossa, kesäyliopistossa, avoimessa korkeakoulussa, kesälukiossa, vaihto-oppilaskoulussa, mu­siikkioppilaitoksessa tai ammatillisessa oppilaitoksessa suoritettuja kursseja, mikäli ne vastaa­vat lukion opetussuun­nitelman mukaisia opintoja. Tarvittaessa opiskelijalta voidaan edellyttää lisäsuorituksia. Päätöksen kurssin korvaa­vuudesta tekee rehtori kyseisen aineen opettajan avustuksella.

Opinnot Avoimissa ammattikorkeakouluissa hyväksytään myös lukion opintosuorituksiin, jos ne vastaavat lukion tavoitteita ja opintoja.

Etenemiseste

Etenemisestettä ei käytetä. Opiskelijan tulee kuitenkin huomioida se, mitä oppiaineen oppimäärän suorituksesta sanotaan valtakunnallisessa lukion opetussuunnitelmassa (Lukion opetussuunnitelman perusteet 2003).

Poissaolot

Lukion kurssien normaali suorittaminen edellyttää tunneilla läsnäoloa. Toinen mahdollisuus suorittaa kurssit on itsenäi­nen opiskelu, jota on käsitelty edellä.

Mikäli opiskelija on poissa oppitunnilta sairauden vuoksi, on selvitys poissaolon syystä toimitettava välittömästi seuraa­valle kyseisen aineen oppitunnille. Alaikäisen opiskelijan on pyydettävä huoltajan allekirjoitus poissaolovihkoon tai lääkärin tai muun henkilön (esim. terveydenhoitajan) todistus. Kaikista muista syistä johtuviin poissaoloihin on pyydettävä lupa etukäteen. Luvan yhden tunnin pituiseen poissaoloon myöntää oppitunnin pitäjä, 1 - 3 päivän poissaoloon ryh­mänohjaaja ja yli 3 päivän poissaoloon rehtori.

Kurssi keskeytetään viiden tunnin poissaolon jälkeen. Kaikki poissaolot on selvitettävä sekä lisätehtäviä pyydettävä ja tehtävä, jotta kurssi jatkuisi. Keskeytetyn kurssin arvosana laskee 1 - 2 numeroa. Keskeytetyn kurssin voi suorittaa osallistumalla uudelleen kurssille. Kukin opettaja selvittää käytännön opiske­lijoille kurssin alkaessa, jolloin he sitoutuvat nou­dattamaan sitä. Opettaja myös varoittaa opiskelijaa seuraamuk­sista poissaolojen lisääntyessä. Mikäli opiskelija joutuu olemaan poissa pitkäaikaisen sairauden, loman tai muun hyväksytyn syyn takia, on kurssin suo­rittamisesta syytä neuvotella kyseisen opettajan kanssa.

Jokaisen jakson lopussa opiskelijan on toimitettava poissa­olovihkonsa ryh­mänohjaajalle, joka tekee yhteenvedon niistä. Poissaolovihkon palautus on jaksotodistuksen saamisen edellytys.

Kurssi- ja uusintakokeiden aikaisia poissaoloja on selvitetty edellä kyseisissä opinto-oppaan kohdissa.

PLAGIOINTI JA VILPPI

Plagioinnilla tarkoitetaan kirjallista varkautta, toisen ihmisen tieteellisten tai taiteellisten tuotosten – esimerkiksi tietojen tai kirjoituksen - käyttöä niin, että se tehdään ilman lähteen asianmukaista ilmoittamista. Plagiointia pahimmillaan on se, että opiskelija yrittää julkaista koko lainaamansa työn alkuperäisenä, omanaan. Tiedon alkuperän kunnioittamiseen on useita syitä, muun muassa tekijänoikeudet sekä vastaanottajan alkuperäisen tiedon äärelle pääsyn ja lähdekritiikin mahdollistuttaminen. (Suomen kielen perussanakirja. Toinen osa L – R 1992; http://fi.wikipedia.org/wiki/Plagiointi [12.3.2010]; Mikkola, Haapamäki, Julin, Kauppinen, Koskela ja Valkonen 2008: Äidinkieli ja kirjallisuus. Käsikirja, s. 145)

Vilppi puolestaan on epärehellinen keino tai teko etenkin jonkun harhauttamiseksi. Myös kokeissa lunttaamista tai toisen opiskelijan harjoitustyön kopioimista tai tentin tekemistä toisen opiskelijan puolesta pidetään vilppinä. (Suomen kielen perussanakirja. Kolmas osa S – Ö 1994; http://fi.wikipedia.org/wiki/Vilppi [12.3.2010])

Plagioinnista ja/tai vilpistä rangaistaan tapauskohtaisesti teon laadun ja oppiaineen luonteen mukaisesti. Ensisijainen rangaistus on kyseisen kurssin suorituksen hylkääminen. Mahdollista on, että plagiointi tai vilppi on syy laskea kyseisen kurssin arvosanaa tai jopa hylätä kurssisuoritus. Jos kurssista saa hylätyn arvosanan vilpin tai plagioinnin vuoksi, teko ilmoitetaan aina alaikäisen opiskelijan vanhemmille.

Toistuvasta plagioinnista tai vilpistä voi seurata jopa kirjallinen varoitus. Lukiolain 26 §:n mukaan ”Opiskelijalle, joka häiritsee opetusta tai muuten rikkoo järjestystä taikka menettelee vilpillisesti, voidaan antaa kirjallinen varoitus. Jos rikkomus on vakava tai jos opiskelija jatkaa edellä tarkoitettua epäasiallista käyttäytymistä kirjallisen varoituksen saatuaan, hänet voidaan erottaa oppilaitoksesta määräajaksi, enintään yhdeksi vuodeksi - -.”

Plagiointi on pahimmillaan tekijänoikeusrikkomus, josta voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen.

SUULLISEN KIELITAIDON PÄÄTTÖKOKEET

Suullisen kielitaidon koe on osa lukion suullisen kielitaidon kurssia ja sisältyy osana kurssin arviointiin. Suullisen kielitaidon koetta ei voi suorittaa yksinään, vaan se sisältyy aina osana suullisen kielitaidon kurssiin. Suullisen kielitaidon kurssit ovat lukion opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti kyseisten kielten oppimäärien valtakunnallisia syventäviä kursseja ja kurssien suoritusten arviointi perustuu suullisen kielitaidon kokeesta saatuun arvosanaan ja muihin kurssin aikaisiin näyttöihin. Suullisen kielitaidon kurssin arvioinnin osalta menettely on sama kuin muidenkin lukiokurssien osalta. (Opetushallitus 49/2010).

YLIOPPILASTUTKINTO

Osallistumisajankohta

Ylioppilastutkinto suoritetaan osallistumalla kokeisiin, jotka järjeste­tään kaksi kertaa vuodessa, keväisin ja syksyisin. Tutkinto voidaan suorittaa kokonaisuu­dessaan yhdellä ker­ralla tai hajauttaa ajallisesti kolmeen peräkkäiseen suoritus­kertaan, esimerkiksi 2. opiskeluvuoden keväällä, 3. opiskelu­vuoden syksyllä ja 3. opiskeluvuoden keväällä.

Lukio on mitoitettu suoritettavaksi kolmessa vuodessa, jolloin opiske­lija saa lukion päättötodistuksen kolmannen lukuvuoden kevätluku­kauden päättyessä. Mikäli opiskelija noudattaa tätä mitoitusta, vapau­tuu hänelle kolmannen luku­vuoden keväällä helmikuusta alkaen aikaa valmistautua ja osallistua ylioppi­laskirjoituksiin. Samaan aikaan voi osallis­tua eri oppiaineissa suullisiin kuu­lusteluihin (tentteihin) ennen lopullisen päättötodistuksen saamista. Tästä syystä on perusteltua ajoittaa ylioppilaskokeisiin osallistuminen pää­osin kol­mannen opis­keluvuoden keväälle.

Osallistumisoikeus

Ylioppilaskokeeseen voi osallistua yhdessä tai useammassa aineessa, kun on suorittanut kyseisen aineen lukion oppimää­rään kuuluvat pakolliset kurssit. Lyhyen kielen kokeeseen saa osallistua suoritettu­aan vähintään kolme kurssia.

Ilmoittautuminen ja tutkintomaksut

Kokelas ilmoittautuu kevään kirjoituksiin 23.11. mennessä ja syksyn kirjoituk­siin 5.6. mennessä. Koulussa opiskelevat (tutkinnon hajaut­tajat) ilmoittautu­vat syksyn kirjoituksiin jo toukokuun loppuun mennessä. Ilmoittautuminen on sitova: kokelaan suoritus katsotaan hylätyksi, jos hän ilmoittautuu eikä osallistu. Ainoastaan todistetusta, pätevästä syystä voi ylioppilastut­kintolautakunta (YTL) oman harkintansa mukaan mitätöidä tehdyn ilmoit­tautumisen.

YTL perii kaikilta ilmoittautuneilta kokelailta vuosittain erikseen vahvistetta­vat maksut, jotka koulu välittää YTL:lle.

YLIOPPILASTUTKINNON VAATIMUKSET

Pakolliset kokeet

Tutkintoon kuuluu vähintään neljä koetta. Äidinkielessä ja kirjallisuudessa järjestettävä koe on kaikille pakollinen. Kolme muuta pakollista koetta kokelas valitsee ryhmästä, johon kuuluvat toisen kotimaisen kielen koe, vieraan kielen koe, matematiikan koe ja reaaliaineissa järjestettävä koe. Vä­hintään yhdessä aineessa on suoritettava vaativampi A-tason koe, joita on vieraassa ja toisessa kotimaisessa kielessä sekä matematiikassa. Kielten ja matematiikan kokeen tasoa ei ole sidottu opiskelijan lukiossa opiskelemaan oppimäärään, eli esim. matematii­kan pitkän oppimäärän opiskellut voi suorittaa lyhyen matematii­kan yo-kokeen tai lukiossa keskipitkän ruotsin opiskellut voi suorit­taa pitkän ruotsin kokeen.

Ylimääräiset kokeet

Tutkintoon voi sisällyttää yhden tai useampia ylimääräisiä kokeita, ei kuiten­kaan kahta eritasoista koetta samassa ai­neessa. Ylimääräisinä kokeina voi esim. suorittaa pakollisista pois jätetyn ainereaalin tai mate­matiikan tai vieraitten kielten kokeita. Tutkintoon mahtuvien ylimää­räisten kokeiden määrä on suuresti riippu­vainen siitä, hajauttaako kokelas tutkintonsa vai suorittaako kaikki kokeet yhdellä kertaa. Tutkintotodistus valmistuu sillä suorituskerralla, jolla neljä pakollista koetta on suoritettu hyväksytysti (tai jos jokin koe on hylätty, mutta muiden kokeiden kompensaatiopisteet riittävät). Mikäli hajautuksen aikana on saanut jonkin kokeen arvosanaa korotettua, se otetaan huomioon tutkintotodistuksessa.

Äidinkielen koe

Äidinkielen kokeen rakenne on kaksiosainen: siihen kuuluvat tekstitaidon koe ja esseekoe. Kokeet järjestetään eri koepäivinä ja arvosana määräytyy näissä kokeissa saadun painotetun pistesumman perusteella.

Tutkinnon täydentäminen

Ylioppilastutkinnon suorittaneella on oikeus täydentää tut­kintoaan kokeilla, joihin hän ei ole aikaisemmin osallistunut. Tutkintoa voi myös täydentää saman oppiaineen eritasoisella kokeella. Täydentämi­sestä saa erillisen todis­tuksen.

Hyväksytyn kokeen uusiminen

Hyväksytyn kokeen saa uusia kerran ilman aikarajoitusta. Uusinnasta saatu pa­rempi arvosana tulee tutkintotodistukseen, jos tutkintotodis­tusta ei ole vielä saatu. Myö­hemmin suoritetusta uusinnasta annetaan erillinen todistus.

Hylätyn pakollisen kokeen uusiminen

Pakollisen hylätyn kokeen saa uusia kaksi kertaa koetta välittömästi seuraavan kolmen tutkintokerran aikana. Pakol­lisen hylätyn kokeen uusinnassa voi suo­rittaa eri tason ko­keen kuin hylätty koe oli, mutta vaatimuksen tutkintoon kuuluvasta yhdestä A-tason kokeesta on edelleen täytyttävä.

Hylätyn pakollisen kokeen, joka on kompensoitu, saa uusia kaksi kertaa ilman aikarajoitusta. Kompensoinnilla tarkoite­taan sitä, että pakollisessa kokeessa saadusta hylätystä ar­vosanasta huolimatta ko­kelaalle annetaan ylioppilastut­kintotodistus. Sen edellytyksenä on, että kokelas on suoritta­nut ylioppilasko­keen muut aineet YTL:n kutakin tilannetta varten erikseen asettaman vaati­mustason mukaan. Kokeen kompensoinnista annetaan kokelaille erilliset tarkemmat ohjeet ennen yo-kirjoituksia.

Hylätty ylimääräinen koe

Hylätyn ylimääräisen kokeen saa uusia kaksi kertaa ilman aikarajoi­tusta. Hylätyn ylimääräisen kokeen tasoa ei voi vaihtaa. Kun hylätty koe on uusittu ja siitä on saatu hy­väksytty arvosana, sitä voi korottaa, kuten edellä on esitetty hyväksytystä kokeesta.

Todistukset

Kun pakolliset kokeet on suoritettu hyväksytysti (tai jokin kokeista on hylät­tynä kompensoitu), YTL antaa kokelaille ylioppilastutkintoto­distuksen, mikäli asianomainen saa lukion päättötodistuksen. Arvosa­nojen korotuksista ja tutkin­non täydentämisestä saa erillisen todistuk­sen.

Ylioppilaskirjoitusten hajauttaminen

Kun opiskelija pohtii, hajauttaako tutkinnon vai ei, tulisi hänen edellä lueteltujen yo-tutkintoon liittyvien seikkojen lisäksi ottaa huomioon ainakin seuraavia asioita:

· Ylioppilastutkinto on tärkeä opintosuoritus jatko-opintoihin pyrittä­essä – mieti omien jatkosuunnitelmiesi mukaan, mikä on tärkeää ja onko ai­kaistamisesta hyö­tyä

· Arvosanat määräytyvät suhteellisina osuuksina kokee­seen osal­listuvien joukossa – syksyllä kirjoittavien määrä on pienempi, mutta silloin on usein enemmän ar­vosanojen ääripäitä

· Tutkinto perustuu aina sekä aineen pakollisiin että syventäviin kursseihin – mikäli olet suorittanut vasta pakolliset kurssit, kan­nattaa miettiä oletko vielä valmis kokeeseen, vaikka siihen onkin mahdollisuus

· Ero aikaisemmin suorittamiesi kurssikokeiden ja yliop­pilasko­keen välillä on suuri – kurssikoe perustuu aina vain yhteen kurs­siin, yo-koe koko op­pimäärään. Yo-ko­keessa vaaditaan suurten asiakokonaisuuksien kypsää hallintaa. Mieti, oletko siihen val­mis vai kannattaisiko käyttää vielä hyö­dyksi jäljellä olevat sy­ventävät ja so­veltavat kurssit?

· Myös lopputenteillä pyritään parantamaan opiskelijan valmiuksia laajojen kokonaisuuksien hallintaan – mikäli hajautat, et yleensä voi käyttää niitä syksyllä hyödyksi.

ELI – valmistaudu ylioppilastutkintoon huolellisesti äläkä häti­köi, mikäli et tunne vielä olevasi valmis. Toisaalta:

· sinulla voi olla joissakin aineissa myös koulun ulko­puolelta hankittuja tietoja ja taitoja (esim. vaihto-oppi­lasvuosi jne.), joiden ansiosta olet muita valmiimpi

· suorittamalla jonkin kokeen jo aikaisemmin saat paitsi väljyyttä kolman­nen vuoden, erityisesti kevään, ohjel­maan niin myös ar­vokasta koke­musta siitä, mitä kokee­seen osallistuminen käytän­nössä on - se voi auttaa val­mistautumisessa myöhempiin kokei­siin

· kokeen voi uusia jo heti seuraavalla kerralla, mikäli tulos ei tyydytä

Valitset sitten hajauttamisen tai et, päätös on sinun!

KANGASNIEMEN LUKIO


OPINTO-OHJELMAN VALINTAKORTTI / Lv. 2012 - 13















































































































Nimi:_____________________________________________________________

































Suositellaan opiskeltavaksi



























1. vuonna

2. vuonna

3. vuonna

Äidinkieli ja kirjallisuus (ÄI)

1

2

3

7*

10'

12'

4

5

6

7*

10'

11'

12'

7*

8*

9*

10'

11'

B1-kieli:

Ruotsi (RUB)

1

2

8'

3

4

5

8'

6*

7*

8'

A1-kieli:

Englanti (ENA)


1

2

3

9'

4

5

6

10'

7*

8*

11'

12'

A2-kieli:

Saksa (SAA)


1

2

3

4

5

6

7*

8*

B2-kieli:

Ranska (RAB2)


1*

2*

3*

4*

5*

6*

7*

8*

B3-kieli:

Ranska (RAB3)

1*

2*

3*

4*

5*

6*

7*

8*

B3-kieli:

Saksa (SAB3)

1*

2*

3*

4*

5*

6*

7*

8*

Matemat.

pitkä (MAA)

1

2

3

4

5

6

7

8

9

10

11*

12*

13*

14'

15'

lyhyt (MAB)

1

2

3

4

5

6

7*

8*

9'

Fysiikka (FY)

1

2*

3*

4*

5*

6*

7*

8*

7*

8*

9'

Kemia (KE)

1

2*

3*

4*

5*

6*

Biologia (BI)

1

2

8'

3*

4*

5*

8'

5*

6'

8'

Maantiede (GE)

1

2

3*

4*

6'

Uskonto/elämänkatsomus-

tieto (UE/UO/ET)

1

4*

2

5*

3

6'

Filosofia (FI)

1

2*

2*

3*

3*

4*

Psykologia (PS)

1

2*

3*

4*

6'

5*

6'

8'

Historia (HI)

1

2

3

4

7'

5*

6*

7'

9'

Yhteiskuntaoppi (YH)

7'

1

4*

8'

2

3*

8'

Terveystieto (TE)

1

2*

3*

4'

Opinto-ohjaus (OP)

0,3

0,3

2*

3'

0,4

Musiikki (MU)

1

2

3*

6'

7'

3*

4*

5*

6'

7'

3*

4*

5*

6'

7'

Kuvataide (KU)

1

2

7'

3*

4*

7'

4*

5*

6'

7'

Liikunta (LI)

1

3*

4*

5*

6'

7'

2

3*

4*

5*

6'

7'

8'

3*

4*

5*

6'

7'

8'

8'

10'

10'

13'

10'

YLEISTÄ

KANGASNIEMEN LUKION OPETUSSUUNNITELMA on välttämätön apu opiskeluohjelmaa

suunniteltaessa!

Lukion aikana on suoritettava vähintään 75 kurssia, joista pakollisia on 47 tai 51 (matematiikan mukaan).

Syventäviä kursseja on valittava vähintään 10. Kurssien enimmäismäärää ei ole määritelty.

Koko lukio suoritetaan enintään 4 vuodessa. Kolmen vuoden suoritus edellyttää keskimäärin vähintään

28–30 kurssin opiskelua ensimmäisenä ja toisena opiskeluvuonna.

Kangasniemen lukiossa on käytössä viiden jakson järjestelmä. Kolmantena lukuvuonna on kolme jaksoa.

KU2 tai MU2 on vaihtoehtoisesti pakollinen kurssi

A1-kieli on perusopetuksen 3. vuosiluokalta alkaneen kielen oppimäärä

A2-kieli on perusopetuksen 5. vuosiluokalta alkaneen kielen oppimäärä

B1-kieli on perusopetuksen 7. vuosiluokalta alkaneen yhteisen kielen oppimäärä

B2-kieli on perusopetuksen 8. vuosiluokalta alkaneen valinnaisen kielen oppimäärä

B3-kieli on lukiossa alkaneen valinnaisen kielen oppimäärä

JOKAPÄIVÄINEN KOULUTYÖ

Yhteisön jäsenenä

Kangasniemen lukiossa noudatetaan hyviä tapoja, järjes­tystä, siiste­yttä sekä toisen ihmisen kunnioittamista edistäviä työtapoja ja käyttäy­tymistä. Jokaisen kouluyh­teisön jäsenen tulee omalla toiminnallaan edistää näitä periaatteita ja sa­malla koulun ilmapiiriä. Viihtyisä koulu­ympäristö parantaa opiskelumoti­vaatiota.

Lähiympäristön pysyminen siistinä edistää paitsi luonnon kestävää kehitystä, myös lisää viihtyisyyttä ja helpottaa koulun siivoojien ja talonmiesten työtä. Roskat on aina jätettävä niille varattuihin paikkoi­hin ja jätteiden lajittelua ja kierrätystä on suosittava aina kun siihen on mahdollisuus, esim. ruokailun yhteydessä. Voit edistää kouluympä­ristön siisteyttä myös puuttumalla havait­semiisi epäkohtiin.

Tupakointi on kielletty koulualueella kaikilta koulu­yhteisön jäseniltä. Myös alkoholi ja muut huumaavat aineet ovat koulussa kiellettyjä.

Kellonajat

Oppitunnit Kello

1 8.00 – 8.50

2 9.05 – 9.50

3 10.05 – 10.50

1. ruokailu 10.50 – 11.20

4 11.20–12.05 tai 11.05 – 11.50

2. ruokailu 11.50 – 12.20

5 12.20 – 13.05

6 13.20 – 14.05

7 14.20 – 15.05

8 15.20 – 16.05

Päivänavaus ei tule keskusradion kautta. Ruokailu­vuorotilmoitetaan erikseen, ja ne vaihtuvat joka jakson alussa. Ryhmänohjaaja­tuokiot pidetään joka viikko, yleensä perjantaisin. Ryhmänohjaajat ilmoittavat ajat jaksojen alkaessa. Ryh­mänohjaukset ovat pakollisia kaikille opiskelijoille.

Väli- ja vapaatunnit

Lukiolaiset voivat välituntisin ja vapaatuntien aikana oles­kella opiskelijoiden oleske­lutiloissa, mediateekissa, sekä luokassa 209, joissa on tietokoneita opis­kelijoiden käytettäväksi. Tietokoneet on tarkoi­tettu opiskelutöidentekemi­seen ja tiedonhakuun. Muu kuin opiskelutöi­den tekemi­seen ja tiedonhakuun liittyvä toiminta ei ole luokassa 209 sallittua. Luokat pide­tään välituntien aikana lukittuina. Mikäli opiskelija haluaa, hän voi vapaatunnillaan käyttää myös vapaana olevien luokkien tietokoneita, mutta siihen on aina pyydettävä lupa opettajalta. Luokasta poistuttaessa on tietokone, ovet ja ikkunat muistettava sulkea.

Kanslia

Koulusihteeri on tavattavissa opiskelijoiden ja opettajien asiointia varten kansliassa joka päivä

klo 8 - 16.

Keskusradio

Keskusradiota käytetään tiedo­tusten välittämiseen.

Asiointi opettajien luona

Opettajia voi tavata välituntisin myös opettajanhuo­neessa. Opettajat eivät palauta kokeita opettajanhuoneessa kokeiden palautuspäi­vänä. Osa opettajista pitää tuntinsa pääosin Kankaisten koulun rakennuksessa, mistä heidät tavoittaa. Kankaisten koululla liikuttaessa tulee muistaa siellä voimassa olevat säännöt, esim. ulkonaolo välituntisin, mikä koskee myös lukiolaisia.

Oppilaskunta

Lukiossa toimii oppilaskunta, jonka jäseninä ovat kaikki lukion opiskelijat. Jokaisen lukuvuoden alussa lukiolaiset valitsevat keskuudestaan oppi­laskunnan hallituksen. Oppi­laskunnan hallituksen tehtävänä on toimia opiskelijoiden yhdyssiteenä opettajakunnan ja muun henkilö­kunnan välillä, lisätä opiskelunviihty­vyyttä ja kehittää koulun toimintaa opiskelijoilta tulevien aloitteiden pohjalta ohjaavan opettajan avustamana. Oppilas­kunta järjestää erilai­sia tapahtumia ja teemapäiviä sekä juhlia. Oppilaskunnan hallituksen edustaja on läsnä opettajain- ja vanhempainkokouk­sissa. Hallituksen jäsenet suorittavat toiminta­vuotensa aikana lukion soveltavan oppilas­kunnan hallituskurssin.

Luottamusopiskelijat

Lukuvuoden alussa ryhmä valitsee keskuudestaan luottamus- ja varaluottamusopiskelijat. Luottamusopiskelijan tehtävänä on edustaa ryhmäänsä eri palavereissa, toimia ryhmänsä tiedottajana ja oppilaskunnan hallituksen neuvonantajana ja kehittää yhdessä ryhmänohjaajan kanssa ryhmähenkeä.

Paikoitus koulun alueella

Yksi koulujen paikoitusalueista sijaitsee lukiorakennuksen länsipuo­lella, alapi­halla. Suurin osa alueen paikoista on maksullisia lämmityspaikkoja, joita myös opiskelijat voivat vuokrata, mikäli paikkoja on vapaana. Paikkojen varaamisen hoitaa Kankaisten koulun kanslia. Kankaisten koulun eteläpuolella on pysäköintialueita, jossa pysäköinti on mahdollista. Pyörille on varattu paikat lukiorakennuksen eteläpäästä.

OPISKELIJAHUOLTO

Opintotuki

Valtio myöntää lukiolaiselle opintotukea. Lapsilisäiän (17 vuotta) ohitettuaan opiskelija voi saada opintorahaa ja tietyissä tapauksissa myös valtion takaamaa opintolainaa. Kodin ulkopuolella asuva 18-vuotias opiskelija voi saada täysi­määräisen opintotuen. Vanhempien tulot voivat kuitenkin edelleen pienentää opintorahaa tai estää sen saamisen. Opin­totuen myöntämisen perusteena on lisäksi opintojen edisty­minen. Opintojen alussa riittää oppilaitokseen hyväk­syminen. Tämän jälkeen tukea ei myönnetä, mikäli opinnot laimin­lyödään tai niissä ei edistytä.

Opintotukea myönnetään hakemiskuukautta seuraavan kuu­kauden alusta. Hakemuksen on oltava perillä KELAn toimistossa elo­kuussa, mikäli opis­kelija aikoo saada opintotu­kea syyskuusta alkaen.

Hakemuslomakkeita ja neuvoja hakemusta koskevissa asi­oissa saa koulun kansliasta ja KELAn paikallistoimistosta ja internetpalvelusta.

Koulumatkatuki

Lukiolaisilla, joiden koulumatka on 10 km tai sen yli, on oikeus käyttää kunnan järjestämää koulukuljetusta (linja-auto/näyttölippu tai taksi), sillä edellytyksellä, että opiskelija hakee KELAltakoulumatka­tukea. KELAn tuen myöntä­misedel­lytyksenä on vähintään 10 km:n yhdensuuntainen koulumatka asunnolta oppilai­tokseen. Koulumatkan kustannuksien on ylitettävä 54,00 €/kk. Kunta perii koulu­kyytejä käyttävältä opiskelijalta omavastuu­osuuden, joka on 42,05 €/kk.

Lukiolaisilla, joiden koulumatka on 6 - 9,9 km, on oikeus käyttää kun­nan jär­jestämää koulukuljetusta sillä edellytyk­sellä, että opiskelija tekee sitoumuksen omavastuun (42,05 €/kk) mak­samisesta kunnalle.

Hakemuslomakkeita koulumatkatukea varten saa koulun kansliasta, johon ne myös palautetaan täytettyinä.

Opiskelijan omia matkustustapoja (oma auto tms.) tuetaan vain, jos joukkolii­kennettä tai koulukuljetusta ei ole tai jos niiden ulkopuolelle jäävä yh­densuun­tainenkoulumatka on yli 5 km tai odotusaika yli 2 tun­tia / koulupäivä.

Matkahuollon opiskelijakortti

Opiskelijat voivat saada 50 %:n alennuksen kotimaan bussi- ja junaliikenteessä opiskelijajärjestön (Lukiolaisten liiton) kortilla, johon on painettu MH:n (Matkahuollon) logo, sekä MH:n opiskelijakortilla.

Kodin ja oppilaitoksen yhteistyö

Kangasniemen lukiossa järjestetään vanhemmille ja huoltajille ryhmäkohtaiset vanhem­painillat kaksi kertaa lukuvuodessa. Lisäksi opiskelijoille jaettavan opinto-op­paan kautta huoltajat saavat koulun, ryhmänohjaajien, opinto-ohjaajan, opettajien sekä terveydenhoitajan yhteystiedot. Oppaassa on myös lukion opetussuunnitelma, oppikirja­luettelo, koulun työajat ja tapahtumat sekä muut koulun toimintaan liittyvät tiedot.

Opiskelijat saavat opintomenestyksestään kertovan jaksotodistuksen joka jakson jälkeen. Oppilaitoksen ja kodin välistä yhteistyötä hoitavat ensisijaisesti ryhmänohjaajat ja opinto-ohjaaja. Täysi-ikäisen opiskelijan asioita käsiteltäessä pyydetään asianomaisen opiskeli­jan lupa.

Kangasniemen lukio tiedottaa huoltajia opiskelijan opintomenestyksestä jaksotodistuksella jokaisen jakson jälkeen viisi kertaa lukuvuodessa. Todistuksen avulla huoltajat voivat arvi­oida opiskelijan lukio-opiskelun tavoitteellisuutta, opiskelumenestystä ja arvioitua valmis­tumisaikaa.

Tiedotus tapahtuu kirjeitse, ja puhelimitse, ja sähköisiä viestintämenetelmiä (sähköposti ja internet) käytetään mahdollisuuksien mukaan. Koulun ulkoisessa arvioinnissa otetaan vanhemmat mukaan säännöllisillä kyselyillä ja otantaryhmien haastatteluilla. Arviointien tulokset tiedotetaan vanhemmille.

Opiskelijahuoltoryhmä

Lukiossa toimii moniammatillinen opiskelijahuoltoryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti jokaisen jakson jälkeen. Ryhmään kuuluvat rehtori, ryhmänohjaajat, opinto-ohjaaja ja ter­veydenhoitaja. Ryhmän kokouksiin voivat osallistua tarvittaessa myös vanhemmat, huol­tajat, kuraattori, koululääkäri ja psykologi.

Jokaisella opiskelijalla on oikeus saada tukea ja ohjausta opiskeluun ja elämäntilanteisiin liittyvissä ongelma- ja kriisitilanteissa. Kangasniemen lukiossa opiskelijat perehdytetään paikallisiin tukiverkostojen tarjoamiin palveluihin OPO2-, TT2- ja TT3-kurssien sisällöissä

Opiskelun erityinen tuki

Lukion erityisopetusta järjestetään tuki- ja kertauskurssien avulla. Tavoitteena on ennalta­ehkäistä opintojen keskeytyminen oppimisvaikeuksien vuoksi ja tukea erityisissä oppimis­vaikeuksissa olevaa opiskelijaa opinnoissa koko lukion ajan niin, että opiskelija selviytyy lukio-opiskelusta. Lukion erityisopetus on osa lukion opiskelijahuoltoa. Opiskelijahuolto­ryhmä käsittelee mahdolliset erityisjärjestelyt yhteistyössä opiskelijan ja vanhempien kanssa.

Kangasniemen lukiolla on kriisiohjelma, joka sisältää toimenpide-ehdotukset opiskelijaa kohtaavissa kriisitilanteissa. Suunnitelma käydään läpi opiskelijoiden kanssa vuosittain. Tilanteiden ennaltaehkäisy ja hallinta vaatii aineenopettajien, ryhmänohjaajien ja rehtorin sujuvaa yhteistyötä.

Lukiossamme opiskelijan erityistuen tarve harkitaan tapauskohtaisesti. Tärkeää on, että opiskelija on koko ajan mahdollisuuksien mukaan läsnä normaalissa päivittäisessä opis­kelussa. Erityisopetusjärjestelyinä voidaan pitää seuraavia ratkaisuja:

A. Opiskelija opiskelee kevennetyn opetussuunnitelman mukaan. Jaksossa voi olla vä­hemmän kursseja kuin normaalisti (3 - 5). Ratkaisuista on keskusteltava aina ensin opinto-ohjaajan ja rehtorin kanssa.

B. Opiskelija opiskelee kursseja enemmän itsenäisesti tai osittain itsenäisesti. Jaksottaiset kurssimäärät voivat myös olla pienempiä (1 - 4 kurssia).

C. Opiskelija voi pitää taukoa lukio-opiskelusta. Yhteys lukioon kuitenkin pidetään ryh­mänohjaajan tai opinto-ohjaajan avulla. Vapauttamisesta keskustellaan laaja-alaisen työ­ryhmän kanssa.

Päätökset kaikissa ratkaisuissa tekee rehtori.

Kouluterveydenhuolto

Kouluterveydenhuolto on kansanterveyslain tarkoittamassa laajuu­dessa opiskelijoille maksuton. Samoin koulutapaturmista aiheutuva sai­raanhoito ja kuljetus hoitoon ovat maksuttomia. Sen sijaan varsinaisesta sairaanhoidosta peritään maksu vallitse­van käytännön mukaan. Opiskelijat on vakuutettu oppituntien ajaksi.

Kouluterveydenhoitaja on tavattavissa Kankaisten koulun terveyden­hoitoti­loissa aamuisin klo 8 - 9

puh. 0400 710716.

Koululääkärin vastaanotolle tehdään aikavaraukset tervey­denhoita­jalta. Kou­lutapaturman sattuessa opiskelija ohjataan terveyskeskuksen poliklinikalle.

Psykologin vastaanotolle tehdään aikavaraukset terveydenhoitajalta tai rehtorilta.

Hammastarkastus suoritetaan kaikille lukion opiskelijoille. Hampaiden hoito on maksutonta 19 ikävuoteen saakka.

Sosiaalityöntekijä on tavattavissa erikseen ilmoitettavina ajankohtina terveyden­hoitajan viereisessä huoneessa yläkoulussa.

Koulukuraattori on tavattavissa koulupäivän aikana, puh. 040 1397644

KOULUN HALLINTO

Koko kunnan koululaitosta ja siten myös lukion toimintaa johtaa ja valvoo sivistyslautakunta. Sivistyslautakunta valitaan kunnallisvaa­lien yhteydessä joka neljäs vuosi. Tällä hetkellä lautakunnan puheen­johtajana toimii Outi Virtakallio, puh. 040 5072 717.

JOHTOKUNTA

Lukion johtokunnan valitsee sivistyslautakunta lukion koolle kutsuman vanhempainkokouksen esityksen pohjalta. Lukion johtokunnassa on viisi jäsentä ja heillä henkilökohtaiset varajäsenet sekä opettajakunnan edustaja ja varaedustaja, sivistyslautakunnan edustaja ja varaedustaja ja oppilaskunnan edustaja ja varaedustaja. Johtokunnan koollekutsujana, esittelijänä ja sihteerinä toimii lukion rehtori. Nykyinen johtokunta on valittu ajalle 1.1.2010 – 31.12.2012, ja sen puheenjohtaja on Jouni Laiho.

Sivistystoimen toiminta- ja hallintosäännön (sivistyslautakunta 11.6.2008 § 47) mukaan johtokunta hyväksyy vuosittain koulun toimintasuunnitelman (opetussuunnitelmaan perustuvan vuotuisen opetussuunnitelman), koulutuksen arvioinnin ja kuljetussuunnitelman. Lisäksi sivistyslautakunta on määrännyt lukion johtokunnalle tehtäväksi kartoittaa keinoja, joilla Kangasniemen lukion säilyminen turvataan lähitulevaisuudessakin pienenevistä ikäluokista huolimatta.

YHTEISTYÖ KANGASNIEMEN ALUEEN YRITYSTEN KANSSA

Kangasniemen lukion opiskelijat voivat lukioaikana tutustua alueen työ- ja yrityselämään OPO2- ja YH7-kurssilla. Yritysten kanssa järjestetään molemminpuolisia tapaamisia.

YSTÄVYYSKOULU

Kangasniemen lukiolla on ystävyyskoulu Neresheimissa Saksassa.

KURSSIKUVAUKSET

Kurssit on pääosin suunniteltu suoritettavaksi numerojärjes­tyksessä. Pakolliset ja syventävät kurssit arvostel­laan numeroin, soveltavat suoritusmerkin­nällä. Poikkeustapaukset on merkitty opetus­suunnitel­maan.

OPINTO-OHJAUS (OP)

Pakollinen kurssi

1. Koulutus, työ ja tulevaisuus

Kurssi suoritetaan hajautettuna kolmelle vuodelle, ja sillä käydään läpi lukio-opiske­luun, uravalintaan, jatkokoulutukseen, työelämään sekä ylioppi­laskirjoituksiin liittyviä asioita. Kurssilla järjestetään tutustumista työelämään sekä toisen ja korkea-asteen koulutuspaikkoihin. Suori­tusmerkintä. Kurssin hyväksytyn suorittamisen edellytyk­senä on osallistuminen ryh­mänohjauksiin.

Syventävä kurssi

2. Opiskelu, työelämä ja ammatinvalinta

Kurssin tavoitteena on lisätä opiskelijan opiskeluvalmiuksia, parantaa hänen itsetuntemustaan ja ohjata häntä perehtymään jatkokoulutuksen ja työelämän kannalta sellaisiin kysymyksiin, joihin muussa ohjauksessa ei ole mahdollista syventyä. Suoritusmerkintä.

Soveltava kurssi

3. Tutor-kurssi

Opiskelija saa sellaisia tietoja, taitoja ja valmiuksia, joiden avulla hän pystyy helpottamaan uusien opiskelijoiden sopeutumista kouluyhteisön jäseniksi. Tutor toimii yhdessä ryhmänohjaajan ja opon kanssa. Suoritusmerkintä.

ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS (ÄI)

Pakolliset kurssit

1. Kieli, tekstit ja vuorovaikutus

Kerrataan ja syvennetään opiskelussa ja vuorovaikutuksessa tarvittavia kielen perusvalmiuksia, kuten asiatyylistä kirjoittamista, eri tekstilajien ymmärtämistä ja tuottamista, kielen peruskäsitteiden hallintaa sekä esiintymistä ja ryhmäviestintää.

2. Tekstien rakenteita ja merkityksiä

Perehdytään tekstien suunnitteluun ja sujuvaan rakentumiseen. Tarkastellaan suomen kieltä kielenhuollon ja ehyiden tekstien (aineistopohjaisen kirjoitelman, informaatiopuheen ja kirjavertailun) tuottamisen näkökulmasta. Harjoitellaan kuvan lukemista.

3. Kirjallisuuden keinoja ja tulkintaa

Syvennetään käsitystä kaunokirjallisuudesta, kielen taiteellisesta tehtävästä ja sen kulttuurisesta merkityksestä eri kirjallisuuden lajeihin (proosaan, lyriikkaan ja draamaan) perehtymisen kautta. Tuotetaan omia kirjallisuutta esitteleviä, eritteleviä ja tulkitsevia tekstejä, kuten runo- ja novellianalyysejä.

4. Tekstit ja vaikuttaminen

Opitaan tarkastelemaan tekstejä (esimerkiksi sanomalehtitekstejä ja mainoksia) sekä niiden kieltä erityisesti vaikuttamisen näkökulmasta. Harjaannutaan havaitsemaan itseen kohdistuvaa

vaikutusta ja harjoitellaan muihin vaikuttamista muun muassa yleisönosastokirjoituksen, ohjelmapuheen, väittelyn ja kirja-arvostelun avulla.

5. Teksti, tyyli ja konteksti

Opitaan tarkastelemaan tekstejä tyylin ja kontekstin (asiayhteyden) näkökulmasta sekä kehitetään omaa ilmaisutapaa ja kirjallista tyyliä. Tutustutaan länsimaisen kirjallisuuden historiaan ja tyylisuuntiin. Harjoitellaan pohtivien, omasta ajattelusta kumpuavien tekstien tuottamista.

6. Kieli, kirjallisuus ja identiteetti

Muodostetaan yleiskuva suomen kielen sekä suomalaisen kirjallisuuden ja kulttuurin merkityksestä yksilölle ja yhteisölle. Käsitellään suomen kielen historiaa, nykyisyyttä sekä erityispiirteitä. Tuotetaan kirjoitelmia ylioppilaskirjoitusmaisten tehtävänantojen ja aineistojen pohjalta.

Syventävät kurssit

7. Puheviestinnän taitojen syventäminen

Syvennetään ja monipuolistetaan puheviestintätaitoja esimerkiksi sanattoman viestinnän harjoitusten, tilanne- ja ex-tempore-puheiden, roolikeskustelujen sekä neuvottelujen avulla. Opitaan tuntemaan oman viestinnän vahvuuksia ja kehittämiskohteita sekä arvioimaan puheviestinnän merkitystä ihmissuhteille, opiskelulle ja työelämälle.

8. Tekstitaitojen syventäminen (yo-kirjoittamisen kertauskurssi abeille)

Kerrataan jo opittua sekä vahvistetaan äidinkielen ja kirjallisuuden yo-kokeessa tarvittavia kirjoittamisen sekä kielen ja kirjallisuuden erittelyn ja tulkinnan taitoja yo-koemaisten tekstitaidon kokeiden, kirjoitelmien, yo-kirjoitelmien arviointiharjoitusten sekä oikeinkirjoitustehtävien avulla.

9. Kirjoittaminen ja nykykulttuuri (yo-kirjoittamisen jatkokurssi abeille)

Kehitetään kriittistä ja kulttuurista lukutaitoa, ajattelua sekä kirjallista ilmaisua vastaamaan yo-kokeen ja jatko-opiskelun vaatimuksia. Tuotetaan runsaasti yo-kirjoitelmia, korjataan ja arvioidaan muiden kurssilaisten tuotoksia sekä opitaan välttämään aiempien abiturienttien tyypillisiä virheitä.

Soveltavat kurssit

10. Runsas vuosisata elokuvaa

Tutustutaan elokuvan yli satavuotiseen historiaan, elokuvaan ilmaisukeinona, elokuvan lajityyppeihin sekä elokuvamaailman vaikuttajiin.

11. Luova kirjoittaminen

Saadaan tuntumaa kaunokirjallisten tekstien kirjoittamiseen ja opitaan sitä kautta myös lukemaan kirjallisuutta uudella tavalla. Lueskellaan lyhyitä tekstejä ja keskustellaan niistä.

12. Ilmaisutaito

Tehdään monipuolisesti erilaisia ilmaisutaidon harjoituksia, joiden tarkoituksena on vähentää itseilmaisun estoja, tuottaa iloa ja kehittää omaa minäkuvaa sekä taiteellista ilmaisua. Kurssin loppuhuipennuksena luodaan oma elokuva tai näytelmä ryhmän toiveiden mukaan.

PERUSOPETUKSEN VUOSILUOKILLA 1 - 6 ALKANUT OPPIMÄÄRÄ, VIERAAT KIELET

A1-KIELI ENGLANTI (EN) JA A2-KIELI SAKSA (SA)

Pakolliset kurssit

1. Nuori ja hänen maailmansa

Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta ja vahvista sanaston ja perusrakenteiden hallintaa opiskelijoiden tarpeiden mukaan. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät jokapäiväiseen elämään ja henkilökohtaiseen kanssakäymiseen ja ihmissuhteisiin ja kieli on tuttavallista ja epämuodollista. Kurssilla painotetaan keskustelua, mielipiteen ilmaisua ja keskeisiä puheviestinnän toimintatapoja.

2. Viestintä ja vapaa-aika

Kurssilla harjoitetaan puheviestintää monipuolisesti ja vahvistetaan ja laajennetaan rakenteiden hallintaa. Aihepiirit ja tilanteet liittyvät vapaa-aikaan ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla. Puheviestinnän strategioiden hallintaa vankennetaan ja kiinnitetään huomiota ilmaisuvarmuuteen.

3. Opiskelu ja työ

Kurssin aihepiirit ja tilanteet liittyvät opiskeluun ja työelämään, ja kurssilla harjoitellaan niille tyypillistä suullista ja kirjallista viestintää. Harjoitetaan myös muodollisten tilanteiden vaatiman kielen ymmärtämistä ja käyttämistä.

4. Yhteiskunta ja ympäröivä maailma

Kurssilla painotetaan puhumista ja tekstin ymmärtämistä vaativahkolla tasolla. Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntiin liittyvät tekstit. Kurssilla harjoitellaan erilaisia ymmärtävän lukemisen toimintatapoja. Kirjallista ilmaisua harjoitellaan kirjoittamalla erilaisiin tarkoituksiin sopivia tekstejä.

5. Kulttuuri

Kurssilla käsitellään kulttuuria laaja-alaisesti populaarikulttuurista kuvataiteisiin ja kirjallisuuteen. Opiskelijat tutustuvat erityisesti englanninkieliseen kirjallisuuteen eri aikakausina ja valmistavat laajahkon kirjallisen tuotoksen aiheesta. Harjoitellaan lukemisstrategioiden käyttöä.

6. Tiede, talous ja tekniikka

Kurssilla painotetaan vaativan kieliaineksen ymmärtämistä. Aiheina ovat eri tieteenalat, tekniikan saavutukset, viestinnän eri muodot ja talouselämä. Jatketaan lukemisstrategioiden harjoittelua ja hiotaan kirjallista ilmaisua kirjoittamalla eri tarkoituksiin sopivia tekstejä.

Syventävät kurssit

7. Luonto ja kestävä kehitys

Kurssi antaa opiskelijalle valmiuksia ymmärtää ja käyttää luontoon, luonnontieteisiin ja kestävän kehityksen aihepiiriin liittyvää kieltä. Syvennetään tekstinymmärtämistaitoja ja kerrataan aiemmin opittuja rakenteita.

8. Puhu ja ymmärrä paremmin

Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa kielelle asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Puhumisen harjoittelun aiheina ovat ajankohtaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Puhumista harjoitellaan kyseisiin aiheisiin liittyen vaativien tekstien ja puheen ymmärtämistä harjoittavien materiaalien avulla.

Soveltavat kurssit

ENGLANTI (EN)

9. Kieliopin kertauskurssi I

Kurssilla kerrataan ensimmäisen vuoden kurssien (1 - 3) kielioppiasioita opiskelijan yksilölliset lähtökohdat huomioiden. Työtapoina käytetään pari- ja ryhmätehtäviä sekä ATK-kieliohjelmia.

10. Kieliopin kertauskurssi II

Kurssilla kerrataan toisen vuoden kurssien (4 - 6) kielioppiasioita opiskelijan yksilölliset lähtökohdat huomioiden. Työtapoina käytetään pari- ja ryhmätehtäviä sekä ATK-kieliohjelmia.

11. Kirjoittamiskurssi

Harjoitellaan yo-kokeen kirjoitustehtävään tarvittavia taitoja kirjoittamalla eri teksti- ja tyylilajein mm. lehti-ilmoituksia, uutisia, puheita, kirjeitä ja kannanottoja. Perehdytään yo-kirjoitelmien arviointiin sekä kirjoitelmassa erityishuomiota vaativien asioiden kertaamiseen.

12. Abikurssi

Abikurssi on kertaava kurssi, jonka aikana syvennetään sanaston ja kieliopin osaamista sekä kerrataan keskeisiä, yo-kokeessa tarvittavia taitoja. Käydään mm. läpi vanhoja yo-tehtäviä sekä sanastollisesti vaativia tekstejä ja harjoituksia.

Soveltavat kurssit

SAKSA (SA)

9. Abikurssi

Kurssi on tarkoitettu yo-kirjoituksiin valmistautuville opiskelijoille. Kurssilla kerrataan kielioppiasioita ja harjoitellaan erilaisten kirjoitelmien laatimista. Tehdään edellisten vuosien kirjallisia yo-tehtäviä ja kuunnellaan yo-kuunteluja. Syvennetään sanastoa ja rakenteiden hallintaa myös ATK-luokan kieliohjelmien avulla

10. Oman paikkakunnan esittely saksalaisille

Kurssin suorittaminen edellyttää osallistumista Kangasniemelle saapuvien saksalaisnuorten vierailuun. Opiskelijat osallistuvat vierailun ohjelmaan, johon kuuluu mm. melontaa sekä tutustumista Kangasniemen luontoon ja nähtävyyksiin. Opiskelijat toimivat tulkkaustehtävissä ja ovat aktiivisesti vuorovaikutuksessa saksalaisnuorten kanssa. Vierailun ajalta täytyy pitää päiväkirjaa saksaksi.

11. Saksan keskustelukurssi

Kurssilla keskitytään opiskelijoiden suullisen kielitaidon valmiuksien parantamiseen erilaisin harjoituksin pareittain ja ryhmissä, luokassa ja kielistudiossa ilman oppikirjaa. Kurssin suorittaminen voidaan liittää osaksi mahdollista Saksaan tehtävää vierailua.

B1-KIELI RUOTSI (RUB)

Pakolliset kurssit

1. Koulu ja vapaa-aika

Kurssi niveltää perusopetuksen ja lukion kielenopetusta sekä vahvistaa sanaston ja perusrakenteiden hallintaa. Aihepiireinä ovat opiskelu ja nuorten harrastukset. Kurssilla painotetaan suullista ilmaisua ja tutustutaan keskeisiin puheviestinnän strategioihin.

2. Arkielämää Pohjoismaissa

Kurssilla jatketaan sanaston ja rakenteiden vahvistamista ja suullisen ilmaisuvarmuuden harjoittelua. Kirjoittamista harjoitetaan laatimalla lyhyitä viestinnällisiä tuotoksia. Kurssin aihepiireinä ovat opiskelu, työ, asuminen, harrastukset ja vapaa-aika.

3. Suomi, Pohjoismaat ja Eurooppa

Kurssin aihepiireinä ovat kotimaa, suomenruotsalaisuus sekä Suomi Pohjoismaana ja pohjoismaisena valtiona Euroopassa. Kurssilla harjoitellaan erilaisiin tarkoituksiin sopivien tekstien kirjoittamista ja tutustutaan ymmärtävän lukemisen strategioihin.

4. Elämää yhdessä ja erikseen

Kurssin aihepiireinä ovat elämänarvot, ihmissuhteet, sukupuolten ja ikäryhmien kohtaaminen sekä ajankohtaiset yhteiskunnalliset ilmiöt. Kaikkia kielitaidon osa-alueita harjoitetaan mahdollisimman monipuolisesti.

5. Elinympäristömme

Kurssin aihepiireinä ovat luonto, muuttuva elinympäristö ja joukkoviestimet. Erityisesti ymmärtävän lukemisen strategioita ja kirjallista ilmaisua vahvistetaan.

Syventävät kurssit

6. Puhu ja ymmärrä paremmin

Kurssilla harjoitetaan puheviestinnän strategioita ja suullisen kielen käyttöä eri tilanteissa. Aiheina ovat ajankohtaiset pohjoismaiset tapahtumat ja muiden kurssien aihepiirit. Kurssi vankentaa myös jokapäiväisen elämän kielenkäyttötilanteissa tarvittavaa suullista kielitaitoa. Suullisen viestinnän ohella kerrataan keskeisiä kielioppirakenteita, kartutetaan sanavarastoa sekä vahvistetaan tekstin- ja kuullunymmärtämistaitoja.

7. Yhteinen maailma ja kansainvälistyminen

Kurssin aihepiireinä ovat yhteiskunnalliset asiat, globaalit ilmiöt sekä kansallinen ja kansainvälinen vaikuttaminen. Kielitaitoa kehitetään monipuolisesti painottaen kuitenkin ymmärtämisvalmiuksia entistä vaativamman kieliaineksen avulla.

Soveltavat kurssit

8. Ruotsin kertauskurssi

Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti ”nollakurssiksi” niille, jotka tarvit­sevat tukea ruotsin opinnoissaan lukion alussa. Kurssi sisältää peruskoulun keskeisen sanaston ja kieliopin kertausta sekä puhe- ja kuuntelu­harjoituksia.

PERUSOPETUKSEN 8. VUOSILUOKALLA ALKANUT OPPIMÄÄRÄ, VIERAAT KIELET

B2-KIELI RANSKA (RAB2)

Syventävät kurssit

1. Vapaa-aika ja harrastukset

Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan

viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssi vahvistaa

perusopetuksessa opiskellun sanaston ja rakenteiden hallintaa. Kurssilla painotetaan puheen

ymmärtämistä ja puhumista, muun muassa mielipiteen ilmaisua ja laajennetaan kielen perusrakenteiden tuntemusta.

2. Meillä ja muualla

Kurssin aihepiireinä ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia,

nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja

puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.

3. Ennen ja nyt

Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina

ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan

perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.

4. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat

Kurssilla tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina

ovat esimerkiksi terveys ja hyvinvointi. Kurssilla painotetaan puheviestintää ja vahvistetaan

perusrakenteiden hallintaa. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.

5. Kulttuuri

Kurssin aihepiireinä voivat olla esimerkiksi kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki,

elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita.

6. Yhteinen maapallomme

Lähtökohtana ovat oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan ja maapallon tilaan

ja tulevaisuuteen liittyvät yleistajuiset tekstit, myös mediatekstit. Kurssilla painotetaan tekstin

ymmärtämistä ja kuvausten ja yksinkertaisten selostusten laatimista suullisesti ja kirjallisesti.

7. Tiede ja tekniikka

Lähtökohtana ovat eri tieteenaloihin, tekniikkaan ja viestinnän eri muotoihin liittyvät yleistajuiset

tekstit. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista.

8. Luonto ja kestävä kehitys

Kurssin aihepiireinä ovat luonto ja sen ilmiöt ja luontoon suhtautuminen omassa ja kohdekielen

kulttuurissa. Kurssilla painotetaan tekstin ymmärtämistä ja kirjoittamista.

Soveltava kurssi

9. Ranskan kielen ääntämis- ja puhekurssi

Tehdään kielistudiossa ääntämis-, puheentuottamis- ja kuunteluharjoituksia sekä tuntityöskentelynä ohjattuja puheharjoituksia, keskusteluja ja käytännön puhetilanteita.

LUKIOSSA ALKAVA OPPIMÄÄRÄ, VIERAAT KIELET

B3-KIELI SAKSA (SAB3), B3-KIELI RANSKA (RAB3)

Syventävät kurssit

1. Hyvää päivää, hauska tutustua

Opiskellaan perusvuorovaikutukseen liittyvää kieltä, kuten tervehtimistä, hyvästelyä ja esittäytymistä. Harjoitellaan kertomaan perusasioita itsestä ja kysymään vastaavia asioita keskustelukumppaneilta. Kurssilla painotetaan puheviestintää.

2. Näin asiat hoituvat

Aihepiireinä ovat suku, ystävät ja muut ihmissuhteet sekä elämään liittyvät rutiinit. Kurssilla harjoitellaan selviytymistä erilaisissa jokapäiväisissä kielenkäyttötilanteissa, kuten ostoksilla ja käytettäessä esimerkiksi pankki-, lääkäri-, liikenne-, majoitus- ja ateriointipalveluita.

3. Vapaa-aika ja harrastukset

Aihepiirit ja tilanteet liittyvät nuorten jokapäiväiseen elämään, kiinnostuksen kohteisiin, vapaa-ajan viettoon ja harrastuksiin ja niiden yhteydessä käytettäviin palveluihin. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista.

4. Meillä ja muualla

Kurssin aihepiirit ovat oman maan ja kohdekielisten maiden ihmiset, maantiede, historia, nähtävyydet ja lomanviettomahdollisuudet. Kurssilla painotetaan puheen ymmärtämistä ja puhumista ja vahvistetaan perusrakenteiden hallintaa.

5. Ennen ja nyt

Tarkastellaan elämää ennen ja nyt sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Aiheina ovat terveys ja hyvinvointi. Kirjoittamistaitoa harjoitellaan viestinnällisten tehtävien avulla.

6. Opiskelu ja tulevaisuudensuunnitelmat

Aihepiirit liittyvät kouluun, myöhempään opiskeluun ja työelämään sekä nuorten tulevaisuudensuunnitelmiin.

7. Kulttuuri

Aihepiireinä voivat olla kohdekulttuurin kuvataide, kirjallisuus, musiikki, elokuva, teatteri tai urheilu. Kurssilla harjoitetaan kielitaidon kaikkia alueita.

8. Yhteinen maailma

Opiskellaan oman maan ja kohdemaiden yhteiskuntien toimintaan sekä maapallon nykytilaan ja tulevaisuuden näkymiin liittyviä yleistajuisia tekstejä, myös mediatekstejä.

Soveltavat kurssit

SAKSA (SAB)

9. Kertauskurssi

Kurssi on tarkoitettu yo-kirjoituksiin valmistautuville opiskelijoille. Kurssilla kerrataan kielioppiasioista ja harjoitellaan erilaisten kirjoitelmien laatimista. Tehdään edellisten vuosien kirjallisia yo-tehtäviä ja kuunnellaan yo-kuultuja. Syvennetään sanastoa ja rakenteiden hallintaa myös ATK-luokan kieliohjelmien avulla.

10. Oman paikkakunnan esittelyä saksalaisille

Kurssin suorittaminen edellyttää osallistumista Kangasniemelle saapuvien saksalaisnuorten vierailuun. Opiskelijat osallistuvat vierailun ohjelmaan, johon kuuluu mm. melontaa sekä tutustumista Kangasniemen luontoon ja nähtävyyksiin. Opiskelijat toimivat tulkkaustehtävissä ja ovat aktiivisesti vuorovaikutuksessa saksalaisnuorten kanssa. Vierailun ajalta täytyy pitää päiväkirjaa saksaksi.

11. Saksan suullinen viestintä

Kurssilla keskitytään opiskelijoiden suullisen kielitaidon valmiuksien parantamiseen erilaisin harjoituksin pareittain ja ryhmissä, luokassa ja kielistudiossa ilman oppikirjaa. Kurssin suorittaminen voidaan liittää osaksi mahdollista Saksaan tehtävää vierailua.

Soveltava kurssi

RANSKA (RAB)

9. Ranskan kielen ääntämis- ja puhekurssi

Tehdään kielistudiossa ääntämis-, puheentuottamis- ja kuunteluharjoituksia sekä tuntityöskentelynä ohjattuja puheharjoituksia, keskusteluja ja käytännön puhetilanteita.

PITKÄ MATEMATIIKKA (MAA)

Pakolliset kurssit

1. Funktiot ja yhtälöt

Kehitetään yhtälön ratkaisemisen ja prosenttilaskennan taitoja. Kerrataan ja vahvistetaan käsitteitä verrannollisuus, neliöjuuri ja potenssi. Syvennetään tietoa funktiokäsitteistä, kuten potenssi- ja eksponenttifunktioista.

2. Polynomifunktiot

Kurssi sisältää polynomifunktiot. Opiskellaan toisen ja korkeamman asteen yhtälöiden sekä polynomiyhtälöiden ratkaisutavat.

3. Geometria

Kehitytään hahmottamaan kaksi- ja kolmiulotteista avaruutta. Käydään läpi geometrian käsitteet ja ratkaisutavat.

4. Analyyttinen geometria

Käsitellään geometristen ja algebrallisten käsitteiden yhteydet. Ratkaistaan itseisarvo- ja epäyhtälöitä sekä yhtälöryhmiä.

5. Vektorit

Käsitellään vektoreiden perusominaisuudet ja laskutoimitukset, kaksi- ja kolmiulotteinen avaruus sekä suorat ja tasot avaruudessa.

6. Todennäköisyys ja tilastot

Harjoitellaan tilastollisen aineiston käsittelyn eri vaiheita. Tutustutaan klassiseen ja tilastolliseen todennäköisyyteen, todennäköisyysjakaumiin, laskusääntöihin ja niiden sovellutuksiin.

7. Derivaatta

Selvitetään rationaaliyhtälöiden ja epäyhtälöiden ratkaisut. Perehdytään raja-arvoon ja derivaattaan liittyviin käsitteisiin. Tutkitaan perusfunktioita derivaatan avulla.

8. Juuri- ja logaritmifunktiot

Tutustutaan yhdistettyyn funktioon ja erilaisiin alkeisfunktioihin sekä niiden derivointiin.

9. Trigonometriset funktiot ja lukujonot

Tutustutaan trigonometrisiin funktioihin, niiden derivaattoihin ja yhtälöihin. Käydään läpi lukujonot ja sarjat.

10. Integraalilaskenta

Perehdytään integraalifunktion ja määrätyn integraalin käsitteisiin ja määrittämiseen. Opetellaan käyttämään integraalia alojen ja tilavuuksien käsittelyyn.

Syventävät kurssit

11. Lukuteoria ja logiikka

Opetellaan käyttämään todistusperiaatteita ja harjoitellaan todistamista. Opitaan lukuteorian perusominaisuudet ja alkulukujen ominaisuudet.

12. Numeerisia ja algebrallisia menetelmiä

Opetellaan absoluuttinen ja suhteellinen virhe. Harjoitellaan algoritmista ja numeerista ajattelua.

13. Differentiaali- ja integraalilaskennan jatkokurssi

Syventää differentiaali- ja integraalilaskennan teoriaa ja laskutaitoja. Tutkitaan raja-arvoja ja sarjoja.

Soveltavat kurssit

14. Kertauskurssi I

Kerrataan pakollisten kurssien sisältöjä. Kurssilla vahvistetaan ja syvennetään aikaisemmin opittuja tietoja sekä pyritään luomaan kokonaiskuva lukion pitkästä matematiikasta.

15. Kertauskurssi II

Täydennetään kertauskurssi I:n tietoja, vahvistetaan laskurutiinia ja valmistaudutaan ylioppilaskirjoituksiin.

LYHYT MATEMATIIKKA (MAB)

Pakolliset kurssit

1. Lausekkeet ja yhtälöt

Opetellaan muotoilemaan ja ratkaisemaan yhtälöitä. Käsitellään lineaarinen riippuvuus, verrannollisuus ja toisen asteen yhtälö.

2. Geometria

Harjaannutaan geometristen kuvioiden ja kappaleiden hahmottamiseen ja niihin liittyviin laskuihin.

3. Matemaattisia malleja I

Opiskellaan potenssi- ja eksponenttiyhtälöt. Käydään läpi lineaariset ja eksponentiaaliset maalit ja niiden soveltaminen.

4. Matemaattinen analyysi

Perehdytään derivaattaan liittyviin käsitteisiin. Tutkitaan polynomifunktiota derivaatan avulla.

5. Tilastot ja todennäköisyys

Käydään läpi tilastolliset tunnusluvut, todennäköisyyslaskennan alkeet ja normaalijakauma.

6. Matemaattisia malleja II

Täydennetään yhtälöiden ratkaisutaitoja. Käydään läpi lineaarinen optimointi sekä lukujonot ja sarjat.

Syventävät kurssit

7. Talousmatematiikka

Käydään läpi talouselämässä käytettyjä käsitteitä ja taloudellisiin tilanteisiin soveltuvia matemaattisia malleja lukujonojen ja summien avulla.

8. Matemaattisia malleja III

Tutustutaan trigonometrisiin funktioihin ja yhtälöihin. Opiskellaan vektorit ja niiden peruslaskutoimitukset.

Soveltavat kursit

9. Kertauskurssi I

Kerrataan pakollisten kurssien sisältöjä. Kurssilla vahvistetaan ja syvennetään aikaisemmin opittuja tietoja sekä pyritään luomaan kokonaiskuva lukion lyhyestä matematiikasta.

BIOLOGIA (BG)

Pakolliset kurssit

1. Eliömaailma

Perehdytään biologiaan tieteenä ja sen tutkimusmenetelmiin. Tutustutaan elämään ja sen kehittymiseen evoluutiossa. Tarkastellaan luonnossa toimivia vuorovaikutussuhteita eliöiden välillä, elottoman ja elollisen luonnon välillä sekä luonnon monimuotoisuuden ilmenemistä ekosysteemien, eläinten käyttäytymisen ja geenien tasolla.

2. Solu ja perinnöllisyys

Perehdytään solujen rakenteeseen, toimintaan ja kokeelliseen tutkimiseen. Keskeisiä asioita ovat mm. geenien rakenne ja toiminta, perinnöllinen informaatio sekä perinnöllisyyden perusmekanismit ja lainalaisuudet. Tutustutaan myös populaatiogenetiikkaan ja synteettiseen evoluutioteoriaan.

Syventävät kurssit

3. Ympäristöekologia

Kurssiin kuuluu ekologiseen tutkimukseen tutustuminen, suunnittelu ja toteutus. Perehdytään biodiversiteetin merkitykseen, ekologisiin ympäristöongelmiin, niiden syihin ja ratkaisumahdollisuuksiin. Tarkastelussa ovat myös Suomen luonnon haavoittuvaisuus ja kestävän tulevaisuuden periaatteet.

4. Ihmisen biologia

Perehdytään ihmisen elimistön rakenteeseen ja toimintaan solutasolta puolustusjärjestelmiin. Tarkastelun kohteena ovat mm. lisääntyminen ja yksilönkehitys, perimän merkitys yksilön terveyteen ja ihmisen evoluutio, ihmisen elämän kaari ja yhteisöllisyys. Kurssilla laaditaan myös oma pienimuotoinen biologinen tutkimus yksin tai pareittain.

5. Biotekniikka

Käsittelyssä solun hienorakenteen ja geenien toiminnan tietämyksen syventäminen. Tutustutaan geeniteknologian menetelmiin ja mahdollisuuksiin. Keskeisiä asioita ovat mm. mikrobit ja niiden merkitys, biotekniikka teollisuudessa, kasvien ja eläinten jalostus sekä geenitekniikan etikka ja lainsäädäntö.

Soveltavat kurssit

6. Biologian kertauskurssi

Kurssilla valmistaudutaan biologian ja/tai maantiedon ainereaalia varten. Kurssin aikana tehdään erilaisia kertaavia tehtäviä ja tutkitaan edellisten vuosien yo-kysymyksiä.

8. Ympäristöongelmat ja ratkaisut

Kurssin tavoitteena on, että opiskelija tuntee ajankohtaiset ympäristökysymykset, harjaantuu itsenäiseen tiedonhankintaan ja osaa soveltaa löytämäänsä tietoa. Kurssilla tehdään pienimuotoinen tutkielma tai demonstraatio yksin tai pareittain ajankohtaisesta ympäristöteemasta.

Kurssille kutsutaan ympäristöjärjestöjä esittelemään toimintaansa. Kurssilla tutustutaan myös kestävään tapaan elää, kuluttaa, syödä jne. Mitkä ovat oman elämäntavan vaikutukset ympäristöön? Myös luomu- ja lähiruoka sekä kasvissyönti ovat mahdollisia aiheita. Opiskelijat pääsevät vaikuttamaan kurssilla käsiteltäviin aiheisiin ja niiden käsittelytapoihin.

MAANTIEDE (GE)

Pakolliset kurssit

1. Sininen planeetta

Perehdytään maantieteelliseen ajatteluun ja tutkimusmenetelmiin. Keskeisiä asioita ovat mm. aurinkokunta ja maapallo avaruudessa, maan rakenne ja luonnonmullistukset, eroosio, ilman ja veden tapahtumat ja maapallon kasvillisuusvyöhykkeet. Tulkitaan myös luonnonmaisemia karttojen ja kuvien avulla. Lisäksi kurssilla pidetään vuorollaan maantieteellisen uutisen esittely.

2. Yhteinen maailma

Käsitellään kulttuurimaantieteen olemusta ja tehtäviä. Tärkeitä aiheita ovat mm. maapallon väestö ja kulttuurit, luonnonvarat ja ihminen niiden käyttäjänä, liikkuminen ja vuorovaikutus alueiden välillä, ihmistoiminnan alueellinen rakenne ja kehityksen ohjailu ja kestävä kehitys. Tulkitaan myös kulttuurimaisemia karttojen ja kuvien avulla.

Syventävät kurssit

3. Riskien maailma

Tarkastelun kohteena ovat ennakoimattomat ja ennakoitavat luonnon- ja ympäristöriskit sekä ihmiskunnan konfliktit. Kurssi on mahdollista toteuttaa ohjattuna portfoliotyyppisenä työkurssina tai oppilaat opettajina -tyyppisesti, jolloin jokainen vuorollaan pitää yhden oppitunnin maailman kriiseistä. Kurssin aiheita on mahdollista hyödyntää ATK:n työpajakurssin projektityössä.

4. Aluetutkimus

Perehdytään maantieteellisen tutkimuksen menetelmiin. Tutustutaan painetun ja digitaalisen lähdekirjallisuuden, karttojen, tilastojen ja diagrammien käyttöön sekä paikkatietojärjestelmän perusteisiin ja sovellusmahdollisuuksiin. Lisäksi laaditaan oma pienimuotoinen aluetutkimus valtiosta.

Soveltavat kurssit

5. Maapallo tutuksi

Kurssiin kuuluu erilaisia karttatehtäviä, joiden avulla opitaan tuntemaan maapallon nimistöä paremmin (esim. valtiot ja luontokohteet). Lisäksi valmistellaan pienimuotoinen tutkimus maanosittain. Kurssi sopii hyvin maantieteen opiskelun pohjustukseksi.

6. Maantieteen kertauskurssi

Kurssilla valmistaudutaan maantieteen ainereaalia varten. Kurssin aikana tehdään erilaisia kertaavia tehtäviä ja tutkitaan edellisten vuosien yo-tehtäviä.

FYSIIKKA (FY)

Pakollinen kurssi

1. Fysiikka luonnontieteenä

Perehdytään aineen ja maailmankaikkeuden rakenteeseen sekä perusvuorovaikutuksiin. Tutustutaan fysiikan perussuureisiin voima ja energia. Ymmärretään fysiikka kokeellisena luonnontieteenä ja harjaannutaan mittaustulosten tulkitsemiseen mm. graafisesti.

Syventävät kurssit

2. Lämpö

Laajennetaan energiaa ja lämpöä koskevien periaatteiden hallintaa. Tarkastellaan kiinteisiin aineisiin, nesteisiin ja kaasuihin liittyviä lämmöstä ja paineesta riippuvia ilmiöitä ja lainalaisuuksia sekä lämpöopin pääsääntöjä.

3. Aallot

Käsitellään mekaanista värähdys- ja aaltoliikettä fysikaalisena ilmiönä. Perehdytään äänen muodostumiseen, ominaisuuksiin ja käyttöön sekä valon käyttäytymiseen mm. linsseissä ja peileissä.

4. Liikkeen lait

Tutustutaan liikkeeseen liittyviin malleihin sekä Newtonin lakeihin. Opitaan käyttämään ja ymmärtämään keskeisiä säilymislakeja: energian ja liikemäärän säilymislakia. Omaksutaan mekaniikan maailmankuva yksinkertaisella tasolla.

5. Pyöriminen ja gravitaatio

Perehdytään pyörimisliikkeeseen ja siihen liittyviin keskeisiin käsitteisiin. Käsitellään Newtonin gravitaatiolaki ja gravitaation alainen liike.

6. Sähkö

Tutkitaan sähköön liittyviä ilmiöitä, muun muassa varauksia, sähkökentän voimakkuutta ja sähköisiä voimia sekä aineen käyttäytymistä sähkökentässä. Perehdytään erilaisiin tasavirtapiireihin mittausteknisesti ja laskennallisesti.

7. Sähkömagnetismi

Tutustutaan vaihtovirtapiireihin ja niihin liittyviin lainalaisuuksiin. Hankitaan perustiedot sähkömagneettisesta induktiosta, muuttuvista magneettikentistä sekä vaihtovirrasta ja vaihtovirtapiirien sovelluksista. Käsitellään sähköturvallisuutta.

8. Aine ja säteily

Tutustutaan modernin fysiikan taustoihin, atomin energiatilojen kvantittumiseen ja dualismiin fysiikassa. Lisäksi perehdytään massan ja energian ekvivalenssiin mm. ydinreaktioiden yhteydessä.

Soveltava kurssi

9. Kertauskurssi

Kerrataan pähkinänkuoressa fysiikan syventävien kurssien sisältö. Harjoitellaan ylioppilaskirjoitusten fysiikan tehtäviin vastaamista käyttäen vanhoja ylioppilastehtäviä.

KEMIA (KE)

Pakollinen kurssi

1. Ihmisen ja elinympäristön kemia

Syvennetään aiemmin opittujen kemian perusteiden ymmärtämistä kurssilla käsiteltävien asioiden yhteydessä. Keskitytään orgaanisiin yhdisteryhmiin ja niissä tapahtuviin reaktioihin.

Syventävät kurssit

2. Kemian mikromaailma

Syvennetään alkuaineiden rakenteiden ja ominaisuuksien tuntemusta ja orgaanisten yhdisteiden rakenteiden ymmärrystä.

3. Reaktiot ja energia

Tutkitaan kemiallisen reaktion tapahtumiseen vaikuttavia tekijöitä sekä niiden merkitystä elinympäristöömme. Opitaan energian sitoutumine ja vapautuminen kemiallisessa reaktiossa.

4. Metallit ja materiaalit

Tutustutaan teollisesti merkittäviin raaka-aineisiin sekä niiden jalostusprosesseihin. Opitaan sähkökemiallisten ilmiöiden periaatteet sekä niihin liittyvät kvantitatiiviset sovellukset.

5. Reaktiot ja tasapaino

Opitaan ymmärtämään reaktion tasapainotilan muodostuminen ja siihen liittyviä laskennallisia tasapainosovelluksia. Tutkitaan kokeellisesti ja malleja käyttäen kemialliseen tasapainoon liittyviä ilmiöitä.

Soveltavat kurssit

6. Kertauskurssi

Laajennetaan ja syvennetään kemian osa-alueiden tuntemusta ja parannetaan laskuvalmiuksia. Pyritään luomaan kokonaiskuva lukion kemian opinnoista tutustumalla reaalikokeen kemian alueisiin.

7. Työkurssi

Tutustutaan kemian laboratoriotyöskentelyyn tekemällä harjoitustöitä ja niistä työselostuksia itsenäisesti tai pienryhmissä. Kurssin tarkka sisältö suunnitellaan opiskelijoiden kanssa.

FILOSOFIA (FI)

Pakollinen kurssi

1. Johdatus filosofiseen ajatteluun

Tutustutaan filosofiaan, filosofisten kysymysten luonteeseen ja niiden suhteeseen käytännöllisiin, tieteellisiin ja uskonnollisiin kysymyksiin.

Syventävät kurssit

2. Filosofinen etiikka

Perehdytään etiikan tärkeimpiin ongelmiin, käsitteisiin ja teorioihin. Käsitellään kriittisyyttä ja hahmotetaan suvaitsevaisuutta niin itseä kuin toisia kohtaan.

3. Tiedon ja todellisuuden filosofia

Hahmotetaan, mitä tieto ja tietäminen ovat filosofiassa, tieteessä ja arkielämässä. Opitaan hahmottamaan tieteellisen tutkimuksen ja päättelyn luonnetta.

4. Yhteiskuntafilosofia

Perehdytään yhteiskuntafilosofian keskeisiin käsitteisiin ja suuntauksiin. Opitaan hahmottamaan yhteiskunnan luonnetta ja sen keskeisten instituutioiden toimintaa.

USKONTO (UE)

Pakolliset kurssit

1. Uskonnon luonne ja merkitys

Opitaan tuntemaan, millainen ilmiö uskonto on, ja ymmärretään uskonnon yleismaailmallinen luonne, uskonnoissa ilmenevät kysymyksenasettelut ja uskonnon nivoutuminen kulttuuriin ja yhteiskuntaan.

2. Kirkko, kulttuuri ja yhteiskunta

Ymmärretään, miten kristillinen kirkko on muotoutunut, levinnyt ja vaikuttanut ympäristöönsä eri aikoina ja miten se on ollut vuorovaikutuksessa aikansa kulttuurin ja yhteiskunnan kanssa.

3. Ihmisen elämä ja etiikka

Opitaan hallitsemaan eettinen kysymyksenasettelu sekä ymmärtämään elämänkysymysten ja eettisen pohdinnan merkityksiä. Saadaan perustiedot ihmisen elämänkysymyksistä ja ajankohtaisista etiikan aiheista.

Syventävät kurssit

4. Uskontojen maailmat

Tutustutaan maailmanuskontojen ominaispirteisiin ja ymmärretään uskontoihin liittyvä sisäinen monimuotoisuus ja niiden vaikutus ajatteluun, kulttuuriin ja yhteiskuntaan.

5. Mihin suomalainen uskoo?

Tavoitteena on oppia tuntemaan uskonnon ilmenemismuodot Suomessa muinaissuomalaisesta uskonnosta nykypäivän uskonnollisuuteen. Vieraillaan Valamon luostarissa.

Soveltava kurssi

6. Uskonnon kertauskurssi

Kurssi on tarkoitettu niille opiskelijoille, jotka kirjoittavat uskonnon yo-kirjoituksissa. Kurssilla harjoitellaan reaalikokeessa menestymisen edellyttämiä taitoja sekä kerrataan kurssien keskeinen sisältö. Työmuotoina on luokkaopetusta, ryhmätöitä ja itsenäistä opiskelua.

ELÄMÄNKATSOMUSTIETO (ET)

Pakolliset kurssit

1. Hyvä elämä

Kurssilla pohditaan, mitä on hyvä elämä, millaisista aineksista identiteetti ja yksilöllinen elämä

koostuvat ja millaiset mahdollisuudet ihmisillä on tavoitella hyvää elämää.

2. Maailmankuva

Kurssilla pohditaan maailmankuvan muodostumista ja maailmankuvien eroja. Kurssilla perehdytään maailman käsitteellistämisen tapoihin sekä tiedon ja eri yhteisöllisten instituutioiden

merkitykseen siinä.

3. Yksilö ja yhteisö

Kurssilla pohditaan yksilöä, yhteisöllisyyttä, yhteiskuntaa ja ihmisten välistä vuorovaikutusta.

Kurssilla perehdytään oikeudenmukaisuuden, ihmisoikeuksien ja demokratian toteutumiseen.

Syventävät kurssit

4. Kulttuuriperintö ja identiteetti

Kurssilla pohditaan kulttuuriperintöä hyvän elämän lähtökohtana ja hyvän elämän mittana sekä

toisaalta jatkuvasti kehittyvänä ja muuttuvana ilmiönä. Kurssilla perehdytään sekä maailman

että suomalaisen nyky-yhteiskunnan monikulttuurisuuteen.

5. Maailman selittäminen katsomusperinteissä

Kurssilla pohditaan erilaisia tapoja selittää maailmaa myyttisissä, uskonnollisissa ja katsomuksellisissa perinteissä. Kurssilla perehdytään erilaisten katsomusten syntyyn, historiaan ja

tutkimukseen.

PSYKOLOGIA (PS)

Pakollinen kurssi

1. Psyykkinen toiminta, oppiminen ja vuorovaikutus

Tutustutaan psykologiaan tieteenä ja psykologian soveltamiseen yhteiskunnan eri alueilla ja opitaan ymmärtämään erilaisia tapoja tutkia ja selittää ihmisen toimintaa.

Syventävät kurssit

2. Ihmisen psyykkinen kehitys

Opitaan ymmärtämään yksilön psyykkisen kehityksen perustana olevia psykologisia, biologisia ja sosiaalisia tekijöitä ja näiden keskinäistä riippuvuutta sekä yksilön kehitykseen liittyviä mahdollisia ongelmia.

3. Ihmisen tiedonkäsittelyn perusteet

Opitaan kognitiivisten perusprosessien, kuten tarkkaavaisuuden, havaitsemisen ja muistin toiminnan periaatteet ja saadaan tietoa, miten kognitiivisia perusprosesseja ja hermoston toimintaa tutkitaan.

4. Motivaatio, tunteet ja älykäs toiminta

Tutustutaan ihmisen toimintaan, tietoiseen ja tiedostamattomaan ohjaukseen ja ymmärretään, miten motivaatio ja emootio ovat yhteydessä yksilön ja yhteisön hyvinvointiin.

5. Persoonallisuus ja mielenterveys

Ymmärretään persoonallisuuskäsitteen laaja-alaisuus ja tiedetään, millaisin tutkimusmenetelmin persoonallisuutta koskeva tieto on syntynyt. Tutustutaan psyykkisiin, biologisiin, sosiaalisiin ja kulttuurisiin tekijöihin, jotka ovat yhteydessä mielenterveyteen.

Soveltavat kurssit

6. Psykologian tutkimuskurssi

Suoritetaan tutkimus jostain psykologian osa-alueesta opis­kelijan valinnan mukaan. Valittavana on kehitys- tai havainto­psykologia, moti­vaatio, persoonalli­suus tai jokin muu alue.

7. Sosiaalinen ihminen

Opitaan tarkastelemaan ihmisen toiminnan sosiaalista ulottuvuutta, ryhmän toimintaa ja viestintää sosiaalipsykologian avulla. Tutustutaan sosiaalisiin taitoihin, erilaisiin ryhmiin, ryhmän syntymiseen ja toimintaan vaikuttaviin tekijöihin ja ryhmien psykologiseen tutkimukseen. Sovelletaan käsitteitä ja teorioita opiskelijan omaan elämäntilanteeseen ja kokemuksiin.

8. Psykologian kertauskurssi

Kurssi on tarkoitettu niille opiskelijoille, jotka kirjoittavat psykologian yo-kirjoituksissa. Kurssilla harjoitellaan reaalikokeessa menestymisen edellyttämiä taitoja sekä kerrataan kurssien keskeinen sisältö. Työmuotoina käytetään luokkaopetusta, ryhmätöitä ja itsenäistä opiskelua.

HISTORIA (HI)

Pakolliset kurssit

1. Ihminen, ympäristö ja kulttuuri

Kurssilla tarkastellaan ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta sekä tämän tuloksena tapahtunutta kulttuuriympäristön rakentumista ja kehittymistä esihistoriasta nykyaikaan.

2. Eurooppalainen ihminen

Kurssilla tarkastellaan eurooppalaisen kulttuurin keskeisiä saavutuksia sekä eurooppalaisen ihmisen maailmankuvan muutosta ja sen taustalla vaikuttanutta tieteellistä ja aatehistoriallista kehitystä. Kurssilla tutustutaan eurooppalaisen kulttuurin tuotoksiin erityyppisen historiallisen lähdeaineiston avulla. Kulttuuri ymmärretään laaja-alaisena käsitteenä.

3. Kansainväliset suhteet

Kurssilla tarkastellaan kansainvälisen politiikan keskeisiä tapahtumia, taustoja ja muutoksia 1800-luvun lopulta lähtien. Kurssilla analysoidaan kansainvälisen politiikan ilmiöitä taloudellisen, aatteellisen ja valtapoliittisen kilpailun perusteella. Kurssin keskeisiä tarkastelunäkökulmia ovat demokratia vastakohtanaan diktatuuri.

4. Suomen historian käännekohtia

Kurssilla analysoidaan Suomen historian keskeisiä muutosprosesseja ja kehityslinjoja 1800-luvulta nykyaikaan. Keskeisiä tarkastelukohteita ovat Suomessa valtiollisen ja kansainvälisen aseman muuttuminen, muutoksiin liittyvät kriisit, siirtyminen sääty-yhteiskunnasta kansalaisyhteiskuntaan sekä taloudelliset ja kulttuuriset murrokset.

Syventävät kurssit

1. Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan

Kurssilla tarkastellaan Suomen historian keskeisiä kehityslinjoja ennen vuotta 1809 sekä suomalaista kulttuuriperintöä.

2. Kulttuurien kohtaaminen

Kurssilla tarkastellaan valinnaisesti jonkin tai joidenkin kulttuuripiirien ominaispiirteitä ja nykyaikaa sekä kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Kulttuuri ymmärretään kokonaisvaltaisena käsitteenä. Käsiteltävät kulttuurialueet valitaan Euroopan ulkopuolelta.

Soveltavat kurssit

7. Uuden ajan sotahistoria

Kurssilla tutustutaan Eurooppa-painotteisesti uuden ajan sotahistoriaan. Selvitellään ajanjakson merkittävimpien aseellisten konfliktien syitä ja seurauksia sekä tutustutaan sodankäynnin oppien ja tapojen muuttumiseen käsiteltävän ajanjakson aikana.

8. Suomen itäinen historia

Perehdytään Suomen historiaan suhteessa Venäjään/Neuvostoliittoon 1000-luvun alusta nykypäivään. Painopistealueet valitaan lukuvuosittain pyrkien ajankohtaisuuteen ja pitäen silmällä, mitä idänsuhteissa on kulloinkin tapahtumassa. Kurssilla käytetään tarvittaessa ulkopuolisia vierailijoita ja tehdään yhteistyötä venäjän kielen opettajan kanssa.

9. Preppauskurssi

Kurssilla harjoitellaan opiskelijoiden kanssa reaalikokeessa menestymisen edellyttämiä taitoja.

YHTEISKUNTAOPPI (YH)

Pakolliset kurssit

1. Yhteiskuntatieto

Kurssi perehdyttää valtiolliseen ja yhteiskunnalliseen järjestelmään ja keskittyy suomalaisen yhteiskunnan analyysiin valtio-opin, sosiaalipolitiikan ja sosiologian käsitteistöä ja teorioita hyödyntäen.

2. Taloustieto

Kurssi johdattaa ymmärtämään talouselämän toimintaperiaatteita. Se pohjautuu taloustieteisiin ja se käsittelee mikro- ja makrotalouden kysymyksiä kuluttajan, yritysten ja valtioiden näkökulmasta.

Syventävät kurssit

3. Kansalaisen lakitieto

Kurssi antaa perustiedot Suomen oikeusjärjestyksestä ja opettaa opiskelijaa valvomaan omia oikeuksiaan sekä hoitamaan yksinkertaiset oikeustoimet itse.

4. Eurooppalaisuus ja Euroopan unioni

Kurssi perehdyttää opiskelijat Euroopan unionin toimintaan, yksittäisen kansalaisen asemaan yhdentyvässä Euroopassa sekä kannustaa osallistumaan ajankohtaiseen Euroopan unionista käytävään keskusteluun.

Soveltavat kurssit

5. Sosiaalipolitiikan perusteet

Perehdytään sosiaalipolitiikan ja -turvan keskeisiin ratkaisumalleihin Suomessa ja ulkomailla. Kurssi voidaan toteuttaa osin projektityönä, ja se soveltuu erityisesti yhteiskunnallisista aineita opiskelemaan aikoville.

6. Kansantaloustieteen perusteet

Opiskellaan kansantaloustieteen perusteita. Kurssi toteutetaan osin etätyönä, ja se soveltuu erityisesti yhteiskunnallisia aineita opiskelemaan aikoville.

7. Yritystieto

Lisätään opiskelijoiden yritystietoutta sekä kansan- ja yritystalouden terminologian tuntemusta ja valmiuksia oman yrityksen perustamiseen. Kurssi sisältää yritys- ja asiantuntijavierailuja, ja se toteutetaan yhteistyössä yrittäjien ja muiden elinkeinoelämän edustajien kanssa.

8. Suomen puolueet

Kurssilla käydään läpi Suomen edustuksellinen demokratia ja puolueiden rooli siinä sekä eduskuntapuolueet. Puolueita käsitellään opettajajohtoisesti sekä tietoa etsien. Kurssille kutsutaan vierailijoiksi kunnanvaltuutettuja sekä mahdollisesti länsisavolaisia kansanedustajia.

MUSIIKKI (MU)

Huom! Musiikin pakollinen kurssi 2 on vaihtoehtoinen kuvataiteen kurssin 2 kanssa.

Pakolliset kurssit

1. Musiikki ja minä

Seurataan ajankohtaista, erityylistä musiikkia ja myös paikallista musiikkielämää. Kurssi sisältää alustavan tutustumisen musiikin eri lajeihin, kuten klassiseen musiikkiin, rockiin, etnoon jne. Muita aiheita ovat muun muassa musiikkivideoiden analysointi, laulamisen perusteet ja kuulonhuolto.

2. Moniääninen Suomi

Tutkitaan erilaisia suomalaisia musiikkikulttuureja (populaari-, taide- ja perinnemusiikkia) ja tarkastellaan eurooppalaisen taidemusiikin vaikutuksia suomalaiseen musiikkikulttuuriin. Musisoidaan ja kuunnellaan. Tutkielmat ja esitelmät ovat mahdollisia.

Syventävät kurssit

3. Ovet auki musiikille

Luodaan katsaus vieraisiin musiikinlajeihin ja musiikkikulttuureihin. Kehitetään musisointi- ja tiedonhankintataitoja.

4. Musiikki viestii ja vaikuttaa

Kurssin tavoitteena on tutustua musiikin käyttöön ja vaikutusmahdollisuuksiin eri taidemuodoissa ja mediassa (elokuvassa, näyttämöllä, joukkoviestimissä, internetissä). Sisältöjen tarkastelussa ja työskentelytavoissa painottuu monipuolisuus.

5. Musiikkiproduktio/Bändi kasaan ja lavalle!

Soitetaan erityylisiä sävellyksiä tanssimusiikista tähän päivään. Myös laulajat ovat tervetulleita. Mahdollisuuksien mukaan valmistellaan pienimuotoinen esitys. Kurssiin kuuluu joitakin kirjallisia tehtäviä.

Soveltavat kurssit

6. Laulun aika

Tutustutaan omaan äänenkäyttöön, opetellaan luonnollista äänenmuodostusta ja hengitystä sekä lauletaan monipuolista lauluohjelmistoa. Kurssi sisältää ryhmäopetusta ja henkilökohtaista ohjausta, ja siihen voi sisältyä kirjallisia tehtäviä.

7. Musiikkidiplomikurssi

Lukiodiplomi on näytetyö (portfolio), jolla opiskelija voi osoittaa harrastuneisuutta ja tavallista vaativampaa osaamista musiikissa. Diplomin tulee liittyä lukion musiikkiopintojen tavoitteisiin ja sisältöihin, mutta sen valmistelussa saa käyttää myös koulun ulkopuolisissa harrastuksissa ja opinnoissa hankittuja tietoja ja taitoja. Diplomin suorittamisen edellytyksenä on vähintään neljän musiikin lukiokurssin suorittaminen. Kurssille kannattaa ilmoittautua jo ensimmäisenä vuotena.

KUVATAIDE (KU)

Huom! Kuvataiteen pakollinen kurssi 2 on vaihtoehtoinen musii­kin kurssin 2 kanssa.

Pakolliset kurssit

1. Minä, kuva ja kulttuuri

Opitaan ilmaisemaan itseään kuvataiteen keinoin ja tekemään omakohtaisia ratkaisuja sekä käyttämään taiteen käsitteistöä tarkasteltaessa ja arvioitaessa omia, muiden opiskelijoiden, taiteen ja median kuvia.

2. Ympäristö, paikka ja tila

Opitaan muotoilun ja arkkitehtuurin perusteita, ilmaisutapoja, materiaalituntemusta, estetiikkaa ja suunnitteluprosesseja.

Syventävät kurssit

3. Median ja kuvien viestit

Opitaan erittelemään ja tulkitsemaan median kuvaaman maailman suhdetta kulttuuriin ja todellisuuteen ja ymmärretään kuvailmaisun vaikutuskeinoja mediassa.

4. Taiteen kuvista omiin kuviin

Opitaan hahmottamaan kuvataiteen historian pääpirteitä teemallisesti ja kronologisesti sekä ymmärtämään kuvataiteen sisältöjä ja ilmaisutapoja eri aikoina ja eri kulttuureissa.

5. Nykytaiteen työpaja

Opitaan seuraamaan ja arvioimaan nykytaiteen ajankohtaisia ilmiöitä sekä havaitsemaan ja oivaltamaan visuaalisia merkityksiä ympäristössä.

Soveltavat kurssit

6. Pääsykoevalmennuskurssi

Kurssilla parannetaan opiskelijan mahdollisuuksia valmistautua pääsykokeisiin, joissa kuvallisella ilmaisulla on keskeinen asema.

7. Kuvataiteen lukiodiplomikurssi

Kurssilla opiskelijalla on mahdollisuus suorittaa kuvataiteen lukiodiplomi itsenäisillä näytöillä portfoliomuotoisesti. Diplomin saamisen edellytyksenä on vähintään neljän kuvataiteen lukiokurssin suorittaminen.

LIIKUNTA (LI)

Liikunnan kurssit 1 ja 2 suoritetaan hajautettuna en­simmäisen ja toisen opiskelu­vuoden aikana. Kurssien suorittaminen itsenäisesti ei ole mahdollista. Kurs­seista voi saada arvosanan sijaan pelkän suoritusmerkinnän, mikäli opiskelija niin haluaa.

Pakolliset kurssit

1. Taitoa ja kuntoa

2. Liikuntaa yhdessä ja erikseen

Syvennetään peruskoulussa opittuja taitoja ja tietoja sekä annetaan mahdollisuus tutustua uusiin lajeihin. Tarvittaessa opetusta eriytetään opiskelijalähtöisesti. Pyritään harjoittamaan kesä- ja talviliikuntaa sekä sisä- ja ulkoliikuntaa. Opetuksessa korostetaan liikunnan vaikutusta terveyteen ja hyvinvointiin.

Syventävät kurssit

3. Virkisty liikunnasta

Tavoitteena on tukea opiskelijan jaksamista ja lisätä opiskeluvireyttä rentouttavien ja elämyksellisten liikuntakokemusten kautta. Kurssi koostuu yhdestä tai useammasta liikuntamuodosta. Opettaja tarkentaa yhdessä opiskelijaryhmän kanssa kurssin sisällön.

4. Yhdessä liikkuen

Kurssin tavoitteena on edistää opiskelijoiden yhteisiä liikuntaharrastuksia. Työtavoissa painottuu opiskelijaryhmän yhteistoiminta. Kurssin sisältönä on tanssi eri muodoissa. Tutustumme mm. jazztanssiin, katutansseihin ja latinalaisiin tansseihin.

5. Kuntoliikunta

Tavoitteena on oman säännöllisen liikunnan tehostaminen, oman kunnon kohottaminen ja seuraaminen. Opiskelijat laativat henkilökohtaisen liikuntasuunnitelman, joka toteutetaan sekä itsenäisesti että ryhmässä.

Soveltavat kurssit

6. Lukion liikuntadiplomikurssi

Opiskelija osoittaa omat liikunnalliset kykynsä suorittamalla liikuntadiplomiin vaadittavat suoritukset. Suorituksiin kuuluu liikuntakykyisyyden testit, erityisosaamisen arviointi, liikuntakulttuuriin liittyvä tutkielma, yhteistyötaitojen osoittaminen ja portfolion tekeminen. Diplomin suorittamisesta saa kaksi pistettä yliopiston liikuntatieteellisiin opintoihin pyrkiessä. Diplomin saamisen ehtona on, että opiskelija on suorittanut vähintään viisi liikunnan kurssia, joista yksi voi olla liikunnan lukiodiplomikurssi.

7. Koulun ulkopuolisiin liikuntalajeihin tutustuminen

Tutustutaan uusiin lajeihin, ja tavoitteena on uuden vapaa-ajan harrastuksen löytyminen. Lajeja ovat esimerkiksi keilailu, squash, seinäkiipeily, ammunta ja laskettelu.

8. Luontoliikuntakurssi

Kurssi suoritetaan viikonlopun melontaretkenä.

9. Liikunnan ohjaamisen kurssi

Perehdytään teoriassa ja käytännössä liikunnan valmennukseen ja ohjaukseen myös lajikohtaisesti.

10. Palloilukurssi

Syvennetään taitoja eri vuodenaikojen keskeisissä sisä- ja ulkopallopeleissä.

11. Ilmaisuliikunta

Syvennytään ilmaisutaidollisen liikunnan eri muotoihin.

12. Liikunnan preppauskurssi

Valmistaudutaan liikunnan alan pääsykokeisiin.

13. Vanhat tanssit

Kurssilla harjoitellaan kevään vanhojenpäivänä esitettävät tanssit.

TERVEYSTIETO (TE)

Pakolliset kurssit

1. Terveyden perusteet

Kurssilla tarkastellaan terveyttä ja sairautta sekä terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä ja hoitoa yksilön, perheen, yhteisön ja yhteiskunnan näkökulmasta. Ilmiöitä tutkitaan tutkimus- ja kokemustiedon avulla. Terveyttä tarkastellaan myös arvopohdinnan kautta.

Syventävät kurssit

2. Nuoret, terveys ja arkielämä

Kurssilla tarkastellaan nuoren arkielämän terveystottumuksia ja selviytymisen keinoja, terveysongelmiin liittyviä ilmiöitä ja niiden tulkintoja. Perehdytään käsitykseen itsestä ja muista psyykkisellä ja sosiaalisella tasolla. Työtavoissa korostuvat arvopohdinta, yksilö- ja ryhmäharjoitukset, draama ja sosiaalisten taitojen harjoittelu, keskustelu ja argumentaatiotaitoja kehittävät muodot.

3. Terveys ja tutkimus

Kurssilla perehdytään terveyden ja sairauden tutkimiseen, tulosten tulkintaan ja johtopäätöksiin. Perehdytään terveydenhuollon eri käytäntöihin, terveyspalvelujen tarjontaan sekä yksilön asemaan

terveyden- ja sairaudenhoidossa. Työtavoissa korostuvat toiminnallisuus, tekemällä oppiminen, tutkiva oppiminen ja vierailukäynnit.

Soveltava kurssi

4. Terveystiedon kertauskurssi

Kurssilla kerrataan lukion terveystiedon sisältöalueet, ja se on tarkoitettu niille opiskelijoille, jotka kirjoittavat terveystiedon yo-kirjoituksissa. Työmuotoina on luokka-opetusta, ryhmätöitä ja itsenäistä opiskelua.

KOULUKOHTAISET SOVELTAVAT KURSSIT

ESPANJA, KOLME INTENSIIVIKURSSIA

Opiskelu tapahtuu yhteistyössä Puulan seutuopiston kanssa. Tutustutaan espanjan kieleen ja opitaan perusasiat. Kurssilla opetellaan kielen alkeita yhdessä, mutta jokaisen yksilölliset taidot huomioiden. Kehitetään perussanastoa, kirjoittamista ja suullista kielitaitoa.

TIETOTEKNIIKKA

1. Tietotekniikan perusteet

Kurssi sopii lukiossa tarvittavien ATK-perustaitojen hankkimiseen. Kurssilla käydään läpi tietotekniikan perusteet: tekstinkäsittely (MS Word), taulukkolaskenta (MS Excel), esitysgrafiikka (MS PowerPoint), tiedostojen pakkaaminen ja purkaminen, sähköpostin käyttö, liitetiedostot ja tiedon haku Internetistä. Kurssi voidaan korvata ATK-ajokorttitutkinnon kursseilla.

2. Tutkielmakurssi

Kurssi antaa valmiudet tutkielman tekemiseen lukiossa ja myös jatko-opinnoissa. Harjoitellaan mm. Excel-kaavioiden ja taulukoiden sekä kuvien muokkaamista ja liittämistä Word-tekstiin. Kurssin aikana on myös mahdollista suorittaa jonkin muun aineen kurssi tekemällä tutkielma. Tästä on sovittava erikseen aineenopettajan kanssa. Kurssi on korvattavissa ATK-ajokorttitutkinnon kursseilla.

3. AT – tekniikkakurssi

Perehdytään tietokoneen tekniikkaan kokoamalla kone osista. Opetellaan lisäkortin asentamista, kovalevyn alustamista ja ohjelmien installointia.

4. Internet – verkkokurssi

Tutustutaan Internetin rakenteeseen ja palveluihin. Syvennetään tiedonhakutaitoja mm. tutustumalla Internetin julkisiin tietokantoihin. Käydään läpi tietoturvan ja tekijänoikeuksien keskeisimmät asiat. Opetellaan kotisivujen teon alkeet.

5. Windows - ohjelmoinnin perusteet

Opiskellaan oliopohjaisen Windows-ohjelmoinnin pääperi­aatteet Visual Basic -ohjelmointikielellä.

URHEILUVALMENNUS

Urheiluvalmennuksen kurssit on tarkoitettu urheilijoille, jotka kuuluvat urheiluseuraan, harjoittelevat ympärivuotisesti ja kilpailevat. Opiskelijat hakevat Urheiluakatemiaan, ja tultuaan hyväksytyiksi akatemiaurheilijoiksi he harjoittelevat omaa lajiaan viisi tuntia viikossa opiskeluajalla, useimmiten aamuisin.

OPPILASKUNNAN HALLITUKSEN KURSSI

Kehitetään lukion toimintaa sekä opiskelijoiden ja henkilökun­nan välistä yhteistyötä. Huolehditaan opiskelijoiden edunvalvonnasta ja viihtyvyydestä sekä järjestetään tapahtumia, tilaisuuksia ja esittelyjä. Kurssin suorittajat valitaan vuosittain oppilaskunnan vuosikokouksessa, joka järjestetään syyskuussa.

AUTOKOULU / LIIKENNEPSYKOLOGIA

Kurssi sisältää 24 tuntia auto­koulun järjestämää autokouluopetusta ja 14 tuntia koulun järjestämää liiken­nepsykologiaopetusta. Kurssin suorittaminen ajoluvalla ja kaikissa autokouluissa on mahdollista.