Talousvesi
Yksityiset
kaivot | Vesinäytteenotto
| Kaivovesien
laatu Kangasniemellä | Lisätietoa
kaivoista | Verkostovesi
Yksityiset
kaivot
Kaivovesi
suositellaan tutkittavaksi joka kolmas vuosi tai uuden
kaivon valmistuttua, vaikka vedessä ei mitään
poikkeavaa olisikaan. Kun vedessä havaitaan vierasta
hajua, makua tai väriä, on syytä tutkia veden laatu.
Vesinäytteen lisäksi myös kaivon kunto kannattaa
tarkastaa säännöllisesti, esimerkiksi kerran vuodessa.
Tietoa kaivoista löydät ympäristöhallinnon nettisivuilta.
[Alkuun]
Vesinäytteenotto
Avustamme
näytteenottoon liittyvissä asioissa kuten tutkimusten
valinnassa ja tulosten arvioinnissa. Näytteen voi ottaa
itse ja näytepullot saa toimistostamme kunnantalon
alakerrasta (Otto Mannisen tie 2). Näytteet kuljetetaan
tiistaisin Mikkeliin Viljavuuspalvelu / Savolab Oy:n
laboratorioon. Kuljetus on ilmaista, kun näyte
toimitetaan tiistaina ennen kello 11.00 toimistoomme.
Muina aikoina voit toimittaa näytteen itse
Viljavuuspalveluun (osoite: Graanintie 7, 50190 Mikkeli)
tai postittaa näytteen. Näytepullot tulee toimittaa
laboratorioon ma - pe klo 8.00 – 16.00.
Jos
talousvesitutkimukselle on terveyskeskuksen äitiysneuvolan
lähete, kunta maksaa tutkimuksen. Tutkimus sisältää
lapsen terveyden kannalta oleelliset analyysit, jotka ovat
Echerichia coli, koliformiset bakteerit, nitraatti,
nitriitti, fluoridi, ulkonäkö ja lyhyt lausunto. Lisäksi
porakaivovesille tehdään radon-tutkimus. Lähete tulee jättää
terveystarkastajille näytteen toimittamisen yhteydessä.
Radon,
happi ja hiilidioksidi vaativat erikoispullot, jotka saat
pyydettäessä terveystarkastajalta. Muutoin kaikki
normaalit analyysit voi tehdä pullopakkauksessa olevasta
pullosta. Pakkauksia on valmiina toimistomme käytävällä
olevalla pöydällä. Näyte otetaan samasta paikasta,
josta vesi muutenkin otetaan, kylmävesihanasta tai
suoraan kaivosta. Ennen näytteenottoa hanasta vettä
tulee juoksuttaa, niin että se on kylmää. Radonille,
hapelle ja hiilidioksidille on erityiset näytteenotto-ohjeet.
[Alkuun]
Kaivovesien
laatu Kangasniemellä
Veden
laadun takaamiseksi ei aina riitä, että kaivo on
teknisesti oikein rakennettu. Kangasniemellä yleisimmät
laatuongelmat liittyvät lähinnä raudan ja mangaanin
paikoin runsaaseenkin esiintymiseen. Ne eivät aiheuta
terveyshaittaa, mutta ovat kiusallisia aiheuttaessaan
haju- ja makuhaittoja. Raudan esiintymisen voi huomata
ruskeana värinä ja rautaisena makuna. Mangaani värjää
pyykkiä ja astioita ja maistuu pahalle sekä voi värjätä
veden harmaaksi. Porakaivovesissä esiintyy melko usein
hapettomuudesta aiheutuvaa rikkivedyn hajua (mätä
kananmuna). Se ei ole terveydelle vaarallista. Radonia ei
ole yleisesti esiintynyt kaivovesissä, mutta kunnassa on
kuitenkin mitattu muutamia korkeita radonpitoisuuksia,
joten radon kannattaa tutkia ainakin yhden kerran
porakaivovedestä.
Mikrobiologiset
ongelmat ovat enimmäkseen kaivon huonosta kunnosta
johtuvia. Kaivon kansi voi olla huonokuntoinen lautakansi
tai renkaat ovat liikkuneet paikoiltaan. Kaivoon on tällöin
yleensä joutunut sulamisvesiä tai sadevesiä, jonka
mukana on kulkeutunut bakteereja veteen. Saastunutta vettä
ei tule juoda ja kaivo
tulisi korjata ja puhdistaa mahdollisimman nopeasti.
[Alkuun]
Lisätietoa
kaivoista
[Alkuun]
Verkostoveden
ja vesiosuuskunnan
veden valvonta
Talousveden
laadun valvonta on yksi terveysvalvonnan keskeisiä
perustehtäviä. Veden laatua valvotaan säännöllisesti
vedenottamoilta ja verkostosta otettavin vesinäyttein
valvontaohjelman mukaisesti. Valvontaa suoritetaan myös
vesiosuuskuntien talousvesistä.
Kangasniemen
verkostovesi on täyttänyt talousvedelle asetetut
laatuvaatimukset ja -suositukset. Veden pH on vähän yli
8 ja kovuudeltaan (3 dH tai 0,53 mmol/l) vesi luokitellaan
pehmeäksi. Pehmeä vesi tarkoittaa pyykinpesun kannalta
sitä, että pesuainetta tarvitaan vähemmän.
Kunnan
verkostoveden käyttäjiä on yli 4000. Käytössä on
kaksi rinnakkaista vedenottamoa; Syvälahti ja Pohjaniemi.
Syvälahdessa vedenotto tapahtuu kuilukaivon ja kahden 120
m syvän porakaivon avulla. Kaivoista pumpattava raakavesi
käsitellään hidassuodatuslaitoksessa.
Hidassuodatuslaitos koostuu kahdesta altaasta, joihin
kaivoilta tuleva vesi johdetaan ilmastustornien kautta.
Altaan pohjalle on asennettu tiivis muovikalvo ja
suodatinkangas. Niiden päällä on salaojasoraa
salaojaputkineen, kalkkikivikerros ja
suodatinhiekkakerros. Vesi johdetaan hidassuodatuksesta
kokoojakaivoon ja sieltä alavesisäiliöön, jossa on
kalkkikivisepeliä. Hidassuodatusaltaiden ja alavesisäiliön
kalkkikivi alkaloi veden eli säätää pH:n korkeammaksi.
Pohjaniemen
vedenottamo perustuu tekopohjaveteen. Vettä pumpataan
Puulan Sammakkoselältä Haukiniemen rantapumppaamolla
sadetettavaksi metsään. Imeytysalueita on kolme ja
aluetta vaihdetaan kerran vuodessa. Vähintään kahden
kuukauden viipymäaikana muodostunut tekopohjavesi
pumpataan kolmesta siiviläputkikaivosta käsittelylaitokseen,
jossa vesi johdetaan ilmastukseen. Ilmastuksen
tarkoituksena on vähentää hiilidioksidipitoisuutta,
jotta alkalointikalkkikiven kulutus pienenee. Tämän jälkeen
vesi johdetaan kalkkikivisuodattimeen, joita on
rinnakkaiskäytössä 4 kpl. Näiden avulla veden pH:ta
nostetaan. Suodatinaltaista vesi johdetaan pinnalta käsin
alavesisäiliöön, josta verkostopumput pumppaavat veden
verkostoon.
Molemmilla
vedenottamoilla on käytössä jatkuvatoimiset
ultraviolettivalosterilisaattorit. UV-sterilisaattori sisältää
neljä UV-lamppua, joiden välistä vesi virtaa. Laitteen
toiminta perustuu ultraviolettivalon mikrobeja tuhoavaan
vaikutukseen. Vettä ei normaalisti kloorata, mutta
tarvittaessa siihen on valmius.
[Alkuun]
