Lapselle ominainen tapa toimia

Leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja ilmaiseminen eri taiteen alueilla ovat lapselle ominaisia tapoja toimia ja ajatella. Nämä lapselle luonnolliset toiminnan tavat otetaan huomioon toiminnan suunnittelussa ja toteutuksessa.

Varhaiskasvatuksessa tärkein toimintamuoto on leikki. Leikkiessään lapsi oppii, ratkaisee ongelmia, keksii, kokeilee, oivaltaa ja toimii luovasti. Leikki kehittää lapsen ajattelua ja samalla hän käsittelee tunteitaan ja kokemuksiaan. Leikissä lapsi jäljittelee ja luo uutta. Kasvattajan tulee huolehtia siitä, että lapsella on päivittäin aikaa ja rauhaa monipuoliseen leikkiin. Havainnoimalla lapsen leikkiä aikuiset saavat tietoa lapsen kehityksestä (motoriikka, aistien toiminta, puhe, mielikuvitus, sosiaaliset taidot). Aikuinen ohjaa tarvittaessa leikkiä ja välittää monipuolista leikkiperinnettä.

Liikkuminen on lapselle terveen kasvun ja hyvinvoinnin perusta. Liikkuessaan lapsi tutustuu itseensä, toisiin lapsiin, aikuisiin ja ympäristöön. Tietoisuus omasta kehosta ja sen hallinnasta kehittää lapsen itsetuntoa ja motoriikkaa. Lapsi kokee liikunnan riemua ja saa sosiaalisia elämyksiä liikuntaleikeissä. Ohjattua liikuntaa järjestetään säännöllisesti sekä ulko- että sisätiloissa tiloja ja lähiympäristöä hyödyntäen. Kasvattaja tutustuttaa erilaisiin liikuntamuotoihin ja -leikkeihin huomioimalla lapsen ikä- ja taitotason.

Lapsi oppii tutkimalla ympäristöään. Hän kokeilee ja ihmettelee, kyselee, pohtii ja saa vastauksia. Lapsen tutkimiselle annetaan aikaa. Lapsen luontaista uteliaisuutta herätetään kokemuksellisesti rikkaalla ympäristöllä, joka on innostava, luova ja turvallinen.

Lapsi nauttii taiteesta ja ilmaisusta yksin ja osallistumalla tekemiseen yhdessä muiden lasten ja aikuisten kanssa. Eri taiteenlajeihin tutustuminen rikastuttaa ja syventää lapsen elämää. Lapsella tulee olla mahdollisuus sekä omaehtoiseen että ohjattuun taiteelliseen kokemiseen ja tekemiseen. Lasta ohjataan, kannustetaan ja tuetaan suorituspaineita asettamatta. 

Media eli televisio, videot, lehdistö ja sähköiset viestimet ympärillämme vaikuttavat maailmankuvamme kehittymiseen, toimintaamme, mielipiteisiimme ja ajankäyttöömme. Mediakasvatuksen tehtävä on opettaa suhtautumaan kriittisesti ympäröivään informaatioon, ja opastaa pohtimaan asioiden eettisiä ja esteettisiä näkökulmia. Lapsi oppii erottamaan todellisuuden ja mielikuvituksen tuotteen toisistaan.