Johdanto

Varhaiskasvatus

Varhaiskasvatus on pienten lasten eri elämänpiireissä tapahtuvaa kasvatuksellista vuorovaikutusta, jonka tavoitteena on edistää lasten tasapainoista kasvua, kehitystä ja oppimista. Yhteiskunnan järjestämä, valvoma ja tukema varhaiskasvatus koostuu hoidon, kasvatuksen ja opetuksen kokonaisuudesta, jossa lapsen omaehtoisella leikillä on keskeinen merkitys.

Varhaiskasvatus perustuu lapsen kanssa työskentelevien henkilöiden ja vanhempien yhdessä laatimaan lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan, johon kirjataan yhdessä sovitut tavoitteet ja toimintatavat.

Varhaiskasvatussuunnitelma Kangasniemellä

Suunnitelma on luettavissa päivähoidon verkkosivuilla osoitteessa www.kangasniemi.fi. Suunnitelmasta on saatavana myös tulostettu versio päivähoidon vastaavalta ohjaajalta tai päivähoitopaikasta. 

Kangasniemen kunnan varhaiskasvatussuunnitelma on kunnan päiväkodin ja perhepäivähoidon sisällöllisen kehittämisen ja ohjauksen väline. Tämän varhaiskasvatussuunnitelman pohjalta Kalliolan päiväkoti, ryhmäperhepäivähoito ja perhepäivähoito laativat omat yksikkökohtaiset varhaiskasvatussuunnitelmat. Yksikkökohtaisten suunnitelmien tavoitteena on perehdyttää ja sitouttaa jokainen varhaiskasvatustoiminnassa mukana oleva kasvattaja yhteisesti sovittuihin kasvatuskäytäntöihin. Kangasniemellä esiopetus kuuluu koulutoimeen ja esiopetukselle on laadittu esiopetussuunnitelma vuonna 2002.

Kangasniemen kunnan varhaiskasvatussuunnitelmassa kuvataan päivähoitopalveluita, niiden arvoperustaa ja tavoitteita. Suunnitelmassa painotetaan yhteistoimintaa perheen kanssa. Perushoitotilanteet ovat jokapäiväisiä arjen tilanteita lasten kanssa: pukeudutaan, ruokaillaan, ulkoillaan ja levätään. Näitä perushoitotilanteita halutaan painottaa, koska ne ovat lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen kannalta tärkeitä.

Suunnitelman sisältö

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa on esitelty lapselle ominaiset tavat toimia ja ajatella: leikkiminen, liikkuminen, tutkiminen ja eri taiteen alueisiin liittyvä ilmaiseminen. Suunnitelmassa tuodaan esille, miten näitä, samoin kuin perushoitotilanteitakin, tulee tarkastella lapsen, kasvattajan ja varhaiskasvatusympäristön näkökulmasta. Kielen merkitystä korostetaan kehittymisen ja oppimisen välineenä.

Varhaiskasvatuksen toteutuksessa tarkastellaan valtakunnallisten varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden mukaisesti matemaattista, esteettistä, historiallis-yhteiskunnallista, eettistä ja uskonnollis-katsomuksellista orientaatiota. Orientaation käsitteellä tarkoitetaan sitä, että tarkoituksena ei ole eri aineiden sisältöjen opiskelu vaan sellaisten välineiden ja valmiuksien hankinnan aloittaminen, joiden avulla lapsi pystyy vähitellen perehtymään, ymmärtämään ja kokemaan ympäröivän maailman ilmiöitä. Lasta tuetaan elämän ja oppimisen alueille lapsen omat kiinnostuksen kohteet ja taipumukset huomioiden. Kasvu- ja toimintaympäristön tulee myös tukea tätä toimintaa. Samalla huomioidaan myös lapsen siirtyminen kotoa päivähoitoon, päivähoitomuodosta toiseen, esiopetukseen ja kouluun. 

Varhaiskasvatussuunnitelma korostaa vanhempien, varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen entistä tiiviimpää ja vuorovaikutteisempaa yhteistyötä.

Lapsilähtöisyys

Lapsilähtöinen kasvatus on lapsen tasapainoisen kehityksen tukemista. Lapsilähtöisyys on lapsen kuuntelemista, tarpeisiin vastaamista ja hyväksymistä omana itsenään. Lapsen tarvitsema huolenpito sisältää lapsen tunteisiin vastaamista, rajojen asettamista ja lapsen toimien valvomista. 

Kasvattaja varhaiskasvatuksessa

Kasvattaja on aikuinen, joka toimii vuorovaikutuksessa lapsen kanssa. Kasvattajia ovat vanhemmat, päivähoitohenkilöstö sekä koko se yhteisö, jossa lapsi elää. Päävastuu lapsen kasvatuksesta on perheellä. Kasvattajien tulee tukea hoito- ja kasvatussuhteiden jatkuvuutta. Oman työn pohtiminen ja arviointi auttavat kasvattajaa kehittymään omassa työssään. Kasvattajat luovat yhteisössä hyvän ilmapiirin, jossa lapsen kokee turvallisuutta ja yhteenkuuluvuutta.