Pilaavatko kunnan jätevedenpuhdistamon
päästöt Puulaveden laatua?

Eri medioissa on viime aikoina ollut esillä väitteitä, joiden mukaan Kangasniemen kunnan jätevedenpuhdistamo pilaa Puulaveden laatua. Seuraavassa on käyty läpi esitettyjä väitteitä ja annettu niihin vastaukset. Vastaukset perustuvat kunnan teettämiin seurantatuloksiin ja virallisiin raportteihin sekä yleisesti saatavissa olevaan tietoon. 

Lisätietoja asiasta antavat teknisen osaston päällikkö Martti Nuuttila martti.nuuttila@kangasniemi.fi ja ympäristötarkastaja Jouni Lintunen jouni.lintunen@kangasniemi.fi.  

 Väitteet ja tosiasioihin perustuvat vastaukset:

VÄITE: Jätevedenpuhdistamon vaikutukset Puulassa ovat katastrofaaliset.

VASTAUS: Jätevedenpuhdistamon purkuputki sijaitsee Ruovedenselällä kirkonkylän edustan pikkusaarien takana. Kunta ottaa Ruovedenselältä säännöllisesti vesinäytteitä neljästä eri pisteestä kolmasti vuodessa ja seuraa vesien laatua ja erityisesti jätevesien mahdollisia vaikutuksia. Purkuputken lähellä jätevesien vaikutus on näkynyt suolistobakteerien vähäisenä esiintymisenä, alusveden ravinnepitoisuuksien lievänä kohoamisena ja kerrostuneisuuskausina alusveden heikentyneenä happitilanteena. Eri näytteenottopisteiden väliset erot ovat kuitenkin vähäisiä ja tulevat esille vain ajoittain numeerisina arvoina tutkimustodistuksissa. Aistinvaraisesti arvioituna tai näkösyvyydessä eroja ei ole nähtävissä. Puhdistamon jätevesien vaikutuksien näkeminen Ruovedenselällä on vaikeaa ja vaikutuksien näkeminen muualla Puulassa esim. Simpiällä on jo teoreettisestikin mahdotonta.

Savolab Oy:n raportin mukaan Ruovedenselän veden laatu on ollut melko hyvä tarkastelujaksolla 1989-2006. Laadullinen virkistyskäyttökelpoisuus on niinikään ollut hyvä. Heikoimmillaan happitilanne on ollut kerrostuneisuuskausina 1990-luvun alku- ja loppupuolella (1993–94 ja 1998-99), jolloin happipitoisuudet olivat kahdella syvimmällä pisteellä alle 1 mg/l. Matalammilla pisteillä happitilanne on ollut harvoin kovin huono happipitoisuuden ollessa yleensä vähintään luokkaa 5 mg/l. Ruovedenselän fosforipitoisuudet olivat vuosina 2003-2005 lievässä nousussa kääntyen laskuun vuonna 2006. Ravinnepitoisuudet ovat ilmentäneet karuhkoa vesistöä. Ruovedenselän klorofylliarvot ovat ilmentäneet kaikilla tutkimuspisteillä lievää rehevyyttä.

Vertailun vuoksi todettakoon, että Ruovedenselkä kuuluu samaan ympäristökeskuksen tekemään virkistyskäyttöluokkaan (hyvä) kuin Mallos, Rauhajärvi, Kyyveden parempilaatuinen osa ja läntisen Puulaveden Haapaselkä, Sätkynselkä ja Lihvanselkä. Ruovedenselkää heikompilaatuista vettä (tyydyttävä) on Kutemajärvessä, osassa Kyyvettä ja Emäpajussa. Ruovedenselän tilanne ei siis eroa mitenkään oleellisesti sen naapurijärvistä, vaikka niillä ei olekaan jätevedenpuhdistamon kaltaisia pistekuormittajia. Puulan eteläiset laaja-alaiset osat kuuluvat luokkaan erinomainen.

Veden laatuun vaikuttavista tekijöistä merkittävimmät ovat järven valuma-alueen kallio- ja maaperän laatu. Harjumaiden keskellä oleva järvi on käyttökelpoisuuden luokittelussa yleensä luokassa erinomainen, koska kuivilla kankailla humusta syntyy vähän, eikä se huuhtoudu pintavaluman mukana järveen. Vastaavasti alavilla moreenimailla maaperä on ravinteikasta ja siinä on paksu humuskerros ja suuri osa vedestä valuu vesistöihin pinta- ja pintakerrosvalumana, jotka kuljettavat sekä humusta että ravinteita järviin. Maaperän savisuus vielä voimistaa tätä ilmiötä. Valuma-alueen maaperän ohella järven veden ominaisuuksiin vaikuttavat valuma-alueen laajuus, vesitase ja virtausolot sekä järven omat ominaisuudet kuten pinta-ala ja syvyyssuhteet. Luonnontilaisissa järvissäkin on siis laadullisia eroja. Ihmisen toiminta vaikuttaa veden laatuun valuma-alueen muokkaamisen (metsien ja peltojen ojitukset ja maaperän saattaminen alttiiksi eroosiolle), lannoite- ja jätevesipäästöjen sekä ilmalaskeuman muodossa. Seuraavien väittämien kohdalla on tarkasteltu kunnan puhdistamon päästöjen osuutta Ruovedenselällä.

VÄITE: Suurin osa Ruovedenselän ravinnekuormituksesta tulee jätevedenpuhdistamolta.

VASTAUS: Palomäen (1997) mukaan Ruovedenselän vuosien 1992-96 fosforikuorma oli Friskin (1979) fosforikuormitusmallilla arvioituna 3,4 kg/vrk, josta oli luonnonhuuhtoumaa 1,5 kg, hajakuormitusta 1,5 kg ja puhdistamon kuormitusta 0,36 kg (10,6 % kokonaiskuormituksesta). Tikan (2005) mukaan Ruovedenselän vuosien 2000-2004 fosforikuormitus samalla mallilla laskettuna oli 2,3 kg/vrk, josta oli luonnonhuuhtoumaa 1,5 kg, hajakuormitusta 0,6 kg ja puhdistamon kuormitusta 0,22 kg (9,6 % kokonaiskuormituksesta). 

VÄITE: Vesistön kannalta ongelmallisia ovat erityisesti jätevedenpuhdistamon typpipäästöt

VASTAUS: Typpipäästöt rehevöittävät meriä, mutta sisävesissä järven rehevyyden määrää fosfori. Vesistön kasvua rajoittava tekijä saadaan selville tarkastelemalla vesistön typpi/fosfori-suhdetta. Vastaavalla tavalla pellolle tehdään viljavuustutkimus, jotta tiedetään, mitä lannoitetta se tarvitsee. Väärän lannoitteen lisääminen ei kasvattaisi satomäärää yhtään. Kun järveen lasketaan fosforia, niin se aiheuttaa perustuotannon lisääntymistä. Järveen laskettava typpi sen sijaan ei aiheuta rehevöitymistä, koska fosfori on minimiravinne. Edellä mainitusta seikasta johtuen jätevedenpuhdistamo on rakennettu siten, että se poistaa erityisen tehokkaasti fosforia. Typenpoistotekniikan tehostaminen olisi purkuvesistön laadun kannalta yhdentekevää. Ruovedenselän typpipitoisuudet ovat samassa linjassa sen fosforipitoisuuksien kanssa, eivätkä eroa muista saman rehevyysasteen järvistä. Jos tehostettu typenpoisto heikentäisi fosforinpoistoa, kuten joillakin laitoksilla on tapahtunut, niin sellainen muutos olisi purkuvesistölle jopa haitallista.

Koska kaikki järvet laskevat mereen, niin voidaan kysyä, että pilaavatko jätevedenpuhdistamon typpipäästöt sitten Suomenlahtea. Veden virtaus Kangasniemeltä mereen kestää kuitenkin niin kauan, että typen nielut eli typpeä vesistöstä poistavat ilmiöt hävittävät typen vedestä, ennen kuin se saavuttaa meren. Näin ei kuitenkaan tapahdu rannikolla sijaitsevilla puhdistamoilla ja siksi niiden lupaehdot eroavat sisämaan laitoksista ja rannikon laitoksilta vaaditaan tehokasta typenpoistoa. Eri laitoksilla on siis perustellusta syystä erilaisia vaatimuksia.

VÄITE: Puulassa on ”hetuloita”, jotka ovat peräisin jätevedenpuhdistamolta.

VASTAUS: Jätevedenpuhdistamolla on normaalin biologis-kemiallisen prosessin lisäksi käytössään flokkausmenetelmä, joka edistää kiintoaineen laskeutumista. Sen ansiosta puhdistamo poistaa kiintoaineen jätevedestä tehokkaasti. Kiintoaineen poistuma on 98 – 99 %. Puhdistettu jätevesi näyttää kirkkaalle ja siinä ei ole nähtävissä partikkeleita. Lähtevän veden näkösyvyys on 0,8-1,6 m, mikä on kirkkaampi kuin useimpien järveen laskevien ojavesien näkösyvyys. Jos Puulassa näkyy ”hetuloita”, niin ne eivät ole jätevedenpuhdistamolta peräisin. 

VÄITE: Järvisyyhyn esiintyminen uimalassa liittyy jätevedenpuhdistamon toimintaan

VASTAUS: Järvisyyhy on vesilintujen loiseläin ja sen monimutkaiseen elinkiertoon kuuluu myös kotiloiden käyttäminen väli-isäntinä. Imumato, joka erehdyksessä iskee ihmiseen vesilinnun sijasta elää vapaassa vedessä vain yhden vuorokauden. Järvisyyhyn esiintymiseen vaikuttavat vesilintujen ja kotiloiden läsnäolo ja siten rehevöitymisellä tai yleensä veden laadulla on ainoastaan epäsuora vaikutus järvisyyhyyn. Sen levinneisyyttä ei ole tarkasti tutkittu, mutta sitä tavataan myös karuissa järvissä ja se kuuluu vesistöjemme normaaliin eläimistöön.

Jätevedenpuhdistamon purkuputken sijainnin ja järvisyyhyn esiintyvyyden välillä ei ole yhteyttä. Kangasniemen uimalassa on joskus esiintynyt järvisyyhytapauksia, mutta niitä on esiintynyt monessa muussakin paikassa niin Puulavedessä kuin muillakin järvillä ja toisaalta esim. viime kesänä ei ilmoitettu yhdestäkään järvisyyhytapauksesta uimalassa. Mikäli uimalassa esiintyy järvisyyhyä, niin se johtuu siitä, että uimalan läheisyydessä elää kotiloita, joista vapautuvat imumadot hakevat vesilintuja seuraaviksi kantajikseen.

Terveysvalvonta tutkii kesäisin uimalan vedenlaatua ja näytteistä analysoidaan lämpökestoiset koliformiset bakteerit ja suolistoperäiset enterokokit. Tulokset ovat olleet aina moitteettomia. Mikäli jätevedet pilaisivat uimalan aluetta, kuten on väitetty, niin pilaantuminen näkyisi tutkimustuloksissa. 

VÄITE: Jätevesiä ei tulisi laskea Puulaan 

VASTAUS: Kaikki kunnalliset jätevedenpuhdistamot purkavat puhdistetut jätevetensä johonkin vesistöön. Puhdistettujen jätevesien purkupaikan valinnassa ei ollut todellisia vaihtoehtoja, sillä Puula on ainoa Kangasniemen kirkonkylän lähialueen vesistö. Vaikka vaihtoehtoja olisi ollutkin, niin on luontevaa, että jätevedet puretaan siihen vesistöön, jonka rannalla viemäriin kuuluvat kiinteistöt sijaitsevat. Ruovedenselkä on kooltaan ja laadultaan sellainen, että se kykenee ottamaan vastaan puhdistettuja jätevesiä ilman, että siinä tapahtuu merkittäviä muutoksia.

VÄITE: Jätevedenpuhdistamo ei kykene käsittelemään kaikkia jätevesiä ja tekee ohijuoksutuksia.

VASTAUS: Ohijuoksutuksella tarkoitetaan tilannetta, jossa jätevettä johdetaan puhdistamattomana vesistöön, koska sitä ei pystytä käsittelemään. Kangasniemen jätevedenpuhdistamon kapasiteetti riittää käsittelemään Kangasniemen viemäriverkostoon laskettavat jätevedet mukaan lukien haja-asutusalueilta kuljetettavat umpisäiliö- ja saostuskaivolietteet. Puhdistamo käsittelee jätevettä päivittäin keskimäärin 574 m3 ja puhdistamo on mitoitettu käsittelemään 1600 m3 vuorokaudessa.

Mielikuva puhdistamon tekemistä ohituksista liittynee siihen ainoaan kertaan, kun puhdistamolla on tehty ohijuoksutus. Kyseinen tilanne aiheutui nykyisen puhdistamon saneerauksesta 1998, jolloin tuleva jätevesi käsiteltiin saneerauksen ajan (1viikko) ainoastaan mekaanisesti. Ohijuoksutukselle haettiin luvat ja siitä tiedotettiin avoimesti. Lisäksi Ruovedenselältä otettiin ylimääräisiä näytteitä ohijuoksutuksen aikana ja sen jälkeen. Näytteiden perusteella bakteeripitoisuus nousi ohijuoksutuksen aikana, mutta palasi jo kuukauden kuluttua ennalleen. Mitään pysyviä muutoksia veden laatuun ei aiheutunut. Saneerauksen jälkeen ohijuoksutuksia ei ole tehty, eikä ne kuuluneet puhdistamon toimintaan myöskään sitä ennen. 

VÄITE: Jätevedenpuhdistamon lupamääräykset ovat vanhentuneet. 

VASTAUS: Ympäristöluvat ovat määräaikaisia ja lupamääräykset tarkistetaan ajoittain. Nykyinen 1998 annettu lupa on voimassa vuoden 2007 loppuun. Nykyiset lupamääräykset edellyttävät, että käsitellyn jäteveden BHK7ATU –arvo saa olla enintään 15 mg/l ja fosforipitoisuus enintään 1,0 mg/l. Puhdistustehon tulee olla molempien osalta vähintään 90 %. Yhdyskuntajätevesistä on annettu valtioneuvoston asetus 888/2006, jota tullaan soveltamaan uutta lupaa myönnettäessä. Uudessa asetuksessa enimmäispitoisuudet ja puhdistustehot ovat: BHK7 30 mg/l, 70 %; kemiallinen hapen kulutus 125 mg/l 02, 75 %; kiintoaine 35 mg/l, 90 %; kokonaisfosfori 2 mg/l, 80 %. Typen poistoa edellytetään vain, jos typpikuorman vähentämisellä voidaan parantaa vesistöjen tilaa ja puhdistamon asukasvastineluku on yli 10000.  

Jäteveden puhdistamisesta on siis annettu uutta lainsäädäntöä nykyisen luvan myöntämisen jälkeen, mutta se ei sisällä tiukempia vaatimuksia puhdistamon tehosta. Lupaviranomaisen tulee yhdyskuntajätevesiasetuksesta riippumatta kuitenkin ratkaista asia niin, että vesistön pilaantumista ei pääse tapahtumaan. Kangasniemen jätevedenpuhdistamo täyttää voimassa olevan luvan vaatimukset kirkkaasti sekä myös ne uuden asetuksen vaatimukset, joita voimassa olevassa luvassa ei ollut. 

Kunta ja valvontaviranomaiset vetoavat lupaehtojen täyttymiseen, vaikka vesistössä on tapahtunut rehevöitymistä 

Ympäristöluvan hakija joutuu teettämään määräaikaisen luvan saadakseen selvityksiä purkuvesistön laadusta, teettämään konsulttityönä lupahakemukset, vastaamaan muistutuksiin, maksamaan lupamaksut ja tietenkin täyttämään lainsäädännön ja lupaviranomaisen vaatimukset. Luvan saannin edellytyksenä on, että haitalliset ympäristövaikutukset ehkäistään ennakolta tai milloin niitä ei voida kokonaan ehkäistä, rajoitetaan ne mahdollisimman vähäisiksi. Toiminnassa on käytettävä parasta käyttökelpoista tekniikkaa. Kun lupa on myönnetty, niin luvanhaltija joutuu kustannuksellaan tarkkailemaan päästöjensä laatua, teettämään velvoitetarkkailua ja raportoimaan toiminnastaan. Lupaehtojen rikkominen johtaisi sanktiotoimiin. Myönnetyistä päätöksistä asianosaisilla on valitusoikeus. Kaiken tämän vastapainoksi kunnan on voitava luottaa, että asia on tutkittu ja ratkaistu ja puhdistamolla on lupa toimintaansa.  

Edellä mainittu lupamenettely ei takaa sitä, etteikö purkuvesistössä voisi tapahtua laadun heikkenemistä. Lupamenettely takaa kuitenkin sen, että luvanhaltijan osuus vaikutuksesta purkuvesistön laatuun on selvitetty ja vähäiseksi todettu. Muussa tapauksessa puhdistamo ei olisi lupaa saanut. On muistettava, että jätevedenpuhdistamo on vain yksi kuormittaja Ruovedenselällä ja rehevöitymistä voi tapahtua hajapäästöjen ja sisäisen kuormituksen vuoksi. Olisi kohtuutonta vaatia, että vaikka jätevedenpuhdistamo täyttää lain ja viranomaisten vaatimukset, niin sen pitäisi vielä vähentää päästöjään, koska joidenkin havaintojen perusteella purkuvesistössä ilmenee rehevöitymistä. Varsinkin kun tiedämme, että 90 % Ruovedenselän kuormituksesta tulee muista lähteistä, joita ei luviteta ja joista vastuulliset, mikäli sellaisia on, eivät osallistu seurantaan ja muihin kustannuksiin. Kunta ei varmasti tieten tahtoen pilaa järven laatua. Vesistöjen vaaliminen on tärkeä osa kunnan vetovoimaisuutta.

- Paluu edelliselle sivulle -

Uutinen päivitetty 
6.11.2006

- Paluu edelliselle sivulle -