Kangasniemen kunnankirjasto
160 vuotta

1848 | 1874 | 1878 | 1883 | 1886 | 1890 | 1891- | 1896 | 1900 | 1903 | 1913 | 1918 | 1920 | 1920- | 1925 | 1937 | 1959 | 1963 | 1974 | 1975 | 1978 | 1979 | 1984 | 1985 | 1986 | 1988 | 1990 | 1991 | 1993 | 1995 | 1996 | 1997 | 1998 | 1999 | 2000 | 2001 | 2003 | 2004 | 2005 | 2006 |
2007 | 2008

---

Merkkipaaluja

1848

Kangasniemen kunnankirjasto on perustettu 12.12.1848. 

Vanhin tieto kirjastomme perustamisesta on Suometar-lehdessä vuoden 1849 numerossa 47 seuraava kirjoitus: "Ilosa on ilmottaa, jos jossakin uusi siemen on kylvetty Suomen rahvaan valistukseksi. Täällä meidän kaukaisessa pitäjässä on saatu toimeen laina-kirjasto... Nykyinen kunnon rovastimme herra von Pfaler sai pitäjän miesten suostumuksella tämän hyvän asian alkuun."

Kirjastoa ylläpitivät yhdessä kunta ja seurakunta ja se oli sijoitettu kirkon sakaristoon. Kirjaston ensimmäinen hoitaja oli suntio Aleksander Ursin. Kirjaston peruskokoelma käsitti 70 kirjaa.

1874

Pitäjäntuvanlämmittäjä Mauriz Monthan valittiin kirjastonhoitajaksi. Kirjakokoelman täydentäminen tapahtui melko lailla sattumanvaraisesti.

1878

Kanttori Rautian suoritti uutuushankinnat.

W. Rautian ja H. Partti valittiin järjestämään entiset lainakirjat sekä tekemään niistä luettelo.

Kirjastonhoitajaksi tuli Asarias Monthan.

1883

Kirjasto siirtyi sakaristosta kansakouluun opettaja Ikosen huostaan.

1886

Kuntakokous hyväksyi kirjastolle ohjesäännön.
Kirjastonhoitajaksi valittiin kolmeksi vuodeksi suutari Oskar Luokkanen.

1891-

Kanttori K. F. Hellsten toimi kirjastonhoitajana vuoteen 1896.

1896

Kanttori M. Radakko, räätäli Otto Kuitunen ja pitäjäntuvanlämmittäjä Herman Pylvänäinen tarjoutuivat hoitamaan kirjastoa.

1890

Kirjasto päätettiin sijoittaa uuteen kunnantaloon.

1900

Kirjastonhoitajaksi valittiin kanttori Radakko ja lainaukset kasvoivat voimakkaasti. Pääkirjaston lisäksi syntyi pieniä kansan- tai kyläkirjastoja, vanhimmat Makkolaan ja Unnukkalaan. Melkein samanikäisiä ovat Ohensalo-Istrualan, Hokan, Korholan ja Harjunmaan kirjastot.

1903

Kirjastolle laadittiin uusi ohjesääntöehdotus, jonka kuntakokous hyväksyi. Sen mukaan kirjastoa johti viisijäseninen johtokunta, joka valittiin kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Itseoikeutettuna siihen kuuluivat seurakunnan molemmat papit. Kirjat oli luetteloitava "tieteen päähaarojen mukaan".

1913

Kirjasto siirrettiin kauppias Viljo J. Ikosen taloon kirkonkylään. Ikonen itse hyväksyttiin kirjastonhoitajaksi ja lainausten määrä kohosi lähes 653:een, kun se vuonna 1912 oli alle 300 kpl.

1918

Valtuuston päätöksellä kirjaston toiminta lopetettiin toistaiseksi. Kirjasto pysyi suljettuna 1920 asti.

1920

Kirkkovaltuusto päätti lahjoittaa seurakunnan osuuden kirjastosta Kangasniemen kunnalle muodostettavaksi kantakirjastoksi pannen ehdolle, ettei mitään arvokasta hävitetä. Kunta myönsi kirjastomenoihin 850 mk ja vuotuisiin kustannuksiin 2500 mk. Kantakirjaston ensimmäiseksi hoitajaksi valittiin op. Auroora Kuvaja, joka muutti elokuun alussa pois Kangasniemeltä ja kirjastonhoitajaksi tuli neiti Lyyli Himottu.

1920-

Lyyli Himottu toimi kirjastonhoitajana 42 vuotta kehittäen ansiokkaasti kirjastolaitosta. Hän oli yksi keskeisiä kulttuurihenkilöitä.

1925

Kantakirjaston johtokunta teki aloitteen paikalliskirjastojen järjestämisestä kunnallisiksi piirikirjastoiksi. Myöhemmin hyväksyttiin piirikirjastoksi vielä Makkolan ja Korholan vanhat kirjastot sekä perustettiin uudet Ruokomäelle, Hyyrylään ja Synsiölle.

1937

Kirjasto siirtyi kauppias J. Roposen liikehuoneistoon.

1959

Kirjasto muutti Betaniaan, Vapaakirkon alakertaan.

1963

Kirjasto muutti kunnantalolle ja toiminta vilkastui huomattavasti. Kirjastonhoitajaksi tuli op. Eila Hämäläinen, joka hoiti sivutoimisena kirjastoa.

1974

Sivutoimisen kirjastonhoitajan virka muuttui päätoimiseksi. Virkaan valittiin kirjastonhoitaja Aino Mattila. Kirjasto siirtyi Detroit-lainausjärjestelmään.

1975

Päätoiminen kirjastoapulaisen virka perustettiin. Virkaan valittiin kirjastovirkailija Helvi Tiihonen. Samana vuonna kirjasto muutti peruskoulun yläasteen yhteydessä oleviin tiloihin. Kirjastossa oli tällöin 12.000 kirjaa ja lehtiä oli noin 50.

1978

19.11. vietimme kirjaston 130-vuotisjuhlaa.

1979

Perustettuun kirjastoamanuenssin virkaan valittiin Pirkko Pihalehto.

1984

Lainan päivänä vuoden lukijaksi valittiin rouva Meeri Saksa, Aira Jaamalainen valittiin kirjastoamanuenssin virkaan.

1985

Perustettiin siirtokokoelma postin yhteyteen Koivulaan, samoin Kutemajärvelle 1986 ja Luusniemelle 1988. Synsiön sivukirjastonhoitaja Alli Luhangolle myönnettiin Mikko Mäkelä-mitali kiitokseksi kirjastotyöstä.

1986

Päivi Kettunen valittiin kirjastovirkailijaksi.

1988

Kirjastoamanuenssin virkaan valittiin syntyperäinen kangasniemeläinen, kirjastonhoitaja Erja Pauninsalo.
Riitta Manninen toimi kirjastovirkailijana 1983-1988. Hänen tilalleen tuli Eija Piiroinen 1989.
Kirjastossa tehtiin remontti, jolloin vaihdettiin kokolattiamatto korkkimattoon.

1990

Lainan päivän lahjaksi saatiin hankintalupa ensimmäiseen kirjastoautoon.

1991

Kirjastoauto aloitti kirjastopalvelut pitäjällä 22. helmikuuta. Ensimmäisenä kirjastoautovirkailijana toimi Jari Keituri. Kirjastoauton myötä kirjaston palvelut tulivat kaikkien kuntalaisten käytettäviksi. Siirtokirjastokokoelma jäi Kauppilaan.

1993

Kulttuuriministeri Tytti Isohookana-Asunmaa vieraili kirjastossamme. Hän totesi, ettei halua kuulla puhuttavankaan kirjastopalvelujen maksullisuudesta.

1995

Kirjasto oli suljettuna 17.7. - 26.8., jolloin kirjaston homekatto poistettiin. Koulun oppilaskirjaston tilat tulivat pääkirjaston käyttöön.

1996

Kangasniemen Kunnallislehti palkitsi kirjastopalvelut Paikallislehtien Liiton Antti-patsaalla todeten, että kirjasto on paikallisen kulttuurin keskipiste.

1997

Kirjasto siirtyi ATK-aikaan, jolloin saatiin myös asiakkaiden käyttöön kaksi internet-työasemaa. Vuoden lopussa aloitimme sähköpostin käytön, joka nopeutti huomattavasti kaukopalvelua.

Kangasniemen Kunnallislehti totesi Mikkelin Lääninhallituksen tutkimukseen perustuen kirjastomme tuottavan palveluja muuta maata edullisemmin, mikä näkyy korkeana käyttöasteena.

1998

Vuoden alussa kirjastoauton ohjaimiin siirtyi vastaava kirjastovirkailija Timo Malinen.

150-vuotiaan kirjastomme juhlavuotta vietimme työn merkeissä. Kirjastossa vietettiin avoimien ovien päivää marraskuussa ja kaikille kävijöille tarjottiin täytekakkukahvit. Kirjasto oli juhlapäivänä avoinna kello 8-21 ja kävijöitä kertyi peräti 1500 kappaletta.

Kangasniemen kirjasto on perustettu aikana, jolloin kansankirjastoaate otti vasta ensi askeleitaan. Se kantaa paitsi Suur-Savon vanhimman myös Suomen vanhimpiin kuuluvan kirjaston perimää.

1999

Kirjastovirkailija Helvi Tiihonen jäi marraskuun alussa eläkkeelle työskenneltyään kirjastossa vuodesta 1975.

2000

Kirjastotoimenjohtaja Aino Mattila jäi eläkkeelle huhtikuun alussa työskenneltyään kirjastossa 25 vuotta ja 10 kuukautta. Aino Mattila oli Kangasniemen ensimmäisen päätoimisen kirjastonhoitajan viran haltija ennen siirtymistään kirjastotoimenjohtajaksi. Ennen Kangasniemeä hän toimi kirjastoalalla niin sivu- kuin pääkirjastoissakin Raumalla, Joensuussa sekä Kajaanissa, missä hän toimi kirjaston lasten- ja nuortenosaston hoitajana.

Marraskuussa kirjastotoimenjohtajan virkaan valittiin aiemmin kirjastonhoitajan virkaa hoitanut Erja Pauninsalo. Kirjastonhoitajan virka päätettiin lakkauttaa 1.1.2001.

2001

Kangasniemen kirjastoauto täytti huhtikuussa pyöreät 10 vuotta. Haja-asutusalueen asukkaita, kyläkouluja sekä kesäasukkaita palveleva auto aloitti säännöllisen reittiliikenteensä 2.4.1991. Juhlan kunniaksi kirjastoautossa järjestettiin kahvitarjoilua ja pientä ylimääräistä ohjelmaa.

2003

Taiteilija Sisko-Liisa Kalima lahjoitti kirjastolle varta vasten maalaamansa triptyykin ”Sadun maailma”, kehuen samalla kirjaston henkilökuntaa ja valikoimaa sekä monipuolisia taidekirjoja. Taulu sijoitettiin aiheensa mukaisesti lastenosastolle.

2004

Opetusministeriö myönsi kirjastolle 5000 euroa Kangasniemi-tietokanta-hankkeeseen. Määrärahalla aiotaan saattaa kotiseutukokoelma ajan tasalle. Kirjaston sivuilla aiotaan esitellä paikkakunnan kirjailijoita ja heidän tuotantoaan. Kotiseutua käsitteleviä kirjoja on myös laitettu erikseen esille niin, että lainaajan on helppo löytää niitä. Sellaisista vanhoista kirjoista, joita ei enää löydy mistään, on otettu kopioita asiakkaiden käyttöön. 

34 vuoden ajan kyläläisiä ja lomalaisia palvellut Kauppilan lainauspiste lopetti toimintansa kesäkuun lopussa. Parhaimmillaan lainauspisteestä lainattiin parituhatta kirjaa vuodessa ja lainaajakortistossa on 181 nimeä. Lainauspistettä hoiti alusta saakka Liisa Laitinen. 

2005

Sivistyslautakunta valitsi työsopimussuhteiseksi kirjastovirkailijaksi kirjastossa 3,5 vuotta työskennelleen Marjo Hämäläisen (os. Reinikainen) Kangasniemeltä. 

Kirjailija Anni Swanin syntymän 130-vuotisjuhlaa vietettiin Kangasniemellä heinäkuussa. Tapahtuman ensimmäinen päivä oli omistettu lapsille: Kalliolan koululla järjestettiin satutuokio, jonka jälkeen erilaisiin rooliasuihin pukeutunut joukko marssi satuparaatissa kirkonkylän läpi rumpumusiikin tahdittamana. Toisena päivänä pääjuhlassa puhuivat kirjailija, lehtori Hellevi Arjava ja opetusneuvos Raili Malmberg. Anni Swan oli naimisissa Kangasniemellä syntyneen runoilijan Otto Mannisen kanssa ja vietti aikoinaan kesänsä Hokan Rämiäisen saarella. Häntä pidetään suomalaisen tyttökirjallisuuden luojana ja satukirjallisuuden uranuurtajana. Osa tuotannosta on kirjoitettu Kangasniemellä: kirjoissa ja saduissa vilahtelevat kangasniemeläiset nimet, paikat ja maisemat.

2006

Anni Swanin hengessä järjestettiin tänäkin kesänä satutapahtuma, tällä kertaa Lumolinnaksi muuttuneiden koulun ja kirjaston ympäristössä. Kirjastossa pidettiin satutuokioita, yläasteen salissa ja pihalla leikittiin draama- ja ilmaisuleikkejä. Kennelkerhon agility-harrastajat koirineen esittivät koirien satunäytelmän ja loppuhuipennuksena esiintyi Jari Siljamäki Dodo-klovnina.

Kirjaston käynnistämän runokirja-projektin tiimoilta syntyi kangasniemeläisten 8-16-vuotiaiden lasten ja nuorten runoista koottu runokirja Polkuja. Vuoden 2005 lukuviikolla käynnistettiin kouluilla runonkeruu, aiheenaan metsä, eläimet, ystävyys ja rakkaus luontoon. Runoja kertyi peräti 308 kappaletta joista runoraati valitsi kirjaan mukaan otettavat. Kirjan kuvituksesta huolehti Vesa Lukkarinen ja sen julkaisun päävastuu on ollut kunnankirjastolla. 

Lopuksi voinemme yhtyä arkkitehti Touko Saaren kirjaston vihkiäisjuhlassa esittämään toivomukseen, että kirjasto olisi mahdollisimman monelle paitsi antoisa tiedonlähde elämän polkua varten, myös viihtyisä pysähdyspaikka kesken arjen puuhailujen.

2007

Kevään aikana kirjastolla järjestettiin Oton runopolku. Runopolun tavoitteena oli tuoda paikkakunnan oman runoilijan Otto Mannisen runoutta tutuksi lapsille ja nuorille. Runopolulla oli yhdeksän eri pistettä ja tavoitteena oli osata yhdistää oikea runo oikeaan pisteeseen polun varrella. Kaikille runopolun kiertäneille kirjasto jakoi runorintanappeja, luonnollisesti Otto Mannisen runolla varustettuna.

Polkuja-runokirjan runot alkoivat elää omaa elämäänsä vuoden aikana kirjastolla. Kangasniemeläisten lasten ja nuorten runot versoivat ja niistä kasvoi kirjastolle runopuu Runiperus Ronnimus.

 

2008

Kirjaston juhlavuoden aikana kirjasto kutsui vierailulle useita kirjailijoita. Paikkakunnan omista kirjailijoista Heljä Suuronen-Geib, Teuvo Masalin ja Liisa Seppänen kertoivat kirjoistaan kirjastossa kevään aikana. Leena Inkeri Erkkilä puolestaan vieraili Kalliolan koululla sekä päiväkodilla toukokuussa. Taiteilija Sisko-Liisa Kalima lahjoitti kirjaston satutuokiokäyttöön kutomansa Satumaton.

Kesäkuussa kirjastossa kuultiin toimittaja Tarleena Sammalkorven johdolla keskustelua Otto Mannisen runoista sekä Anni Swanin saduista tapahtumassa Joutsenrunoista satiiriin. Tarleenan kanssa paikalla olivat kustannustoimittaja Silja Hiidenheimo ja taiteilija Marjatta Tapiola. Ilta jatkui Syvälahden tanssilavalla kirjaston 160-vuotis juhlatanssien merkeissä. Kyseisenä iltana lavalla esiintyi Lauri Tähkä & Elonkerjuu.

Perinteistä lasten satutapahtumaa vietettiin heinäkuussa. Kirmu Karmu Rimpunni keräsi kirjastoon ja lukion tiloihin kymmenittäin lapsia vanhempineen tutustumaan merirosvojen ja keijujen maailmaan. Heinäkuussa kirjasto osallistui myös Maitolaiturilla-tapahtumaan Reissupannun niemessä.

Lokakuussa kirjasto järjesti yhteistyössä nuorisotoimen kanssa Kirnurock-tapahtuman työväentalolla. Nuorille suunnatussa tapahtumassa esiintyivät Gotham O.D., Mindfactory sekä Misery of Insomnia. Marraskuussa kirjasto esitti yhteistyössä Uskalla Innostua-tiimin kanssa kunnantalon Kangasniemi-salissa elokuvan The Secret.

Loppuvuoteen sisältyi myös kirjailija Mari Mörön vierailu yläasteella ja lukiolla. Kirjaston virallista syntymäpäivää juhlistettiin 12.12. Liisa Kukkasen toimittaman Juuret Kangasniemellä-kirjan julkistamistilaisuudessa.

Kirjaston henkilökunta 1840-luvun juhla-asuissa
Syvälahden tanssilavalla.

---

Tärkeimmän tiedonlähteet:
Kangasniemen kunnankirjaston leikekirjakokoelma
Kangasniemen Kunnallislehti
Manninen, Antero: Kangasniemen historia
Mikkelin Lääninhallitus: Mikkelin läänin kirjastot vuonna 1996
Kirjaston toimintakertomukset

Aineiston koonnut ja käsitellyt kirjastovirkailija Helvi Tiihonen, päivittänyt Tiia Pauninsalo.

[Alkuun]