Kangasniemen
kunnankirjaston historiaa
1848
| 1874
| 1878
| 1883
| 1886
| 1890
| 1891-
| 1896
| 1900
| 1903
| 1913
| 1918
| 1920
| 1920-
| 1925
| 1937
| 1959
| 1963
| 1974
| 1975
| 1978
| 1979
| 1984
| 1985
| 1986
| 1988
| 1990
| 1991
| 1993
| 1995
| 1996
| 1997
| 1998
|
1999
|
2000
|
2001
|
2003
|
2004
|
2005
|
2006
| 2007
|
2008 | 2009 | 2010
| 2011
Merkkipaaluja
1848
Kangasniemen
kunnankirjasto on
perustettu
12.12.1848.
Vanhin tieto
kirjastomme perustamisesta on Suometar-lehdessä vuoden
1849 numerossa 47 seuraava kirjoitus: "Ilosa on
ilmottaa, jos jossakin uusi siemen on kylvetty Suomen
rahvaan valistukseksi. Täällä meidän kaukaisessa pitäjässä
on saatu toimeen laina-kirjasto... Nykyinen kunnon
rovastimme herra von Pfaler sai pitäjän miesten
suostumuksella tämän hyvän asian alkuun."
Kirjastoa ylläpitivät yhdessä kunta ja seurakunta ja se
oli sijoitettu kirkon sakaristoon. Kirjaston ensimmäinen
hoitaja oli suntio Aleksander Ursin. Kirjaston
peruskokoelma käsitti 70 kirjaa.
1874
Pitäjäntuvanlämmittäjä
Mauriz Monthan valittiin kirjastonhoitajaksi.
Kirjakokoelman täydentäminen tapahtui melko lailla
sattumanvaraisesti.
1878
Kanttori
Rautian suoritti uutuushankinnat.
W. Rautian
ja H. Partti valittiin järjestämään entiset
lainakirjat sekä tekemään niistä luettelo.
Kirjastonhoitajaksi
tuli Asarias Monthan.
1883
Kirjasto
siirtyi sakaristosta kansakouluun opettaja Ikosen
huostaan.
1886
Kuntakokous
hyväksyi kirjastolle ohjesäännön.
Kirjastonhoitajaksi valittiin kolmeksi vuodeksi suutari
Oskar Luokkanen.
1891-
Kanttori K.
F. Hellsten toimi kirjastonhoitajana vuoteen 1896.
1896
Kanttori M.
Radakko, räätäli Otto Kuitunen ja pitäjäntuvanlämmittäjä
Herman Pylvänäinen tarjoutuivat hoitamaan kirjastoa.
1890
Kirjasto päätettiin
sijoittaa uuteen kunnantaloon.
1900
Kirjastonhoitajaksi
valittiin kanttori Radakko ja lainaukset kasvoivat
voimakkaasti. Pääkirjaston lisäksi syntyi pieniä
kansan- tai kyläkirjastoja, vanhimmat Makkolaan ja
Unnukkalaan. Melkein samanikäisiä ovat
Ohensalo-Istrualan, Hokan, Korholan ja Harjunmaan
kirjastot.
1903
Kirjastolle
laadittiin uusi ohjesääntöehdotus, jonka kuntakokous
hyväksyi. Sen mukaan kirjastoa johti viisijäseninen
johtokunta, joka valittiin kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
Itseoikeutettuna siihen kuuluivat seurakunnan molemmat
papit. Kirjat oli luetteloitava "tieteen päähaarojen
mukaan".
1913
Kirjasto
siirrettiin kauppias Viljo J. Ikosen taloon kirkonkylään.
Ikonen itse hyväksyttiin kirjastonhoitajaksi ja
lainausten määrä kohosi lähes 653:een, kun se vuonna
1912 oli alle 300 kpl.
1918
Valtuuston päätöksellä
kirjaston toiminta lopetettiin toistaiseksi. Kirjasto
pysyi suljettuna 1920 asti.
1920
Kirkkovaltuusto
päätti lahjoittaa seurakunnan osuuden kirjastosta
Kangasniemen kunnalle muodostettavaksi kantakirjastoksi
pannen ehdolle, ettei mitään arvokasta hävitetä. Kunta
myönsi kirjastomenoihin 850 mk ja vuotuisiin
kustannuksiin 2500 mk. Kantakirjaston ensimmäiseksi
hoitajaksi valittiin op. Auroora Kuvaja, joka muutti
elokuun alussa pois Kangasniemeltä ja kirjastonhoitajaksi
tuli neiti Lyyli Himottu.
1920-
Lyyli
Himottu toimi kirjastonhoitajana 42 vuotta kehittäen
ansiokkaasti kirjastolaitosta. Hän oli yksi keskeisiä
kulttuurihenkilöitä.
1925
Kantakirjaston
johtokunta teki aloitteen paikalliskirjastojen järjestämisestä
kunnallisiksi piirikirjastoiksi. Myöhemmin hyväksyttiin
piirikirjastoksi vielä Makkolan ja Korholan vanhat
kirjastot sekä perustettiin uudet Ruokomäelle, Hyyrylään
ja Synsiölle.
1937
Kirjasto
siirtyi kauppias J. Roposen liikehuoneistoon.
1959
Kirjasto
muutti Betaniaan, Vapaakirkon alakertaan.
1963
Kirjasto
muutti kunnantalolle ja toiminta vilkastui huomattavasti.
Kirjastonhoitajaksi tuli op. Eila Hämäläinen, joka
hoiti sivutoimisena kirjastoa.
1974
Sivutoimisen
kirjastonhoitajan virka muuttui päätoimiseksi. Virkaan
valittiin kirjastonhoitaja Aino Mattila. Kirjasto siirtyi
Detroit-lainausjärjestelmään.
1975
Päätoiminen
kirjastoapulaisen virka perustettiin. Virkaan valittiin
kirjastovirkailija Helvi Tiihonen. Samana vuonna kirjasto
muutti peruskoulun yläasteen yhteydessä oleviin
tiloihin. Kirjastossa oli tällöin 12.000 kirjaa ja lehtiä
oli noin 50.
1978
19.11.
vietimme kirjaston 130-vuotisjuhlaa.
1979
Perustettuun
kirjastoamanuenssin virkaan valittiin Pirkko Pihalehto.
1984
Lainan päivänä
vuoden lukijaksi valittiin rouva Meeri Saksa, Aira
Jaamalainen valittiin kirjastoamanuenssin virkaan.
1985
Perustettiin
siirtokokoelma postin yhteyteen Koivulaan, samoin Kutemajärvelle
1986 ja Luusniemelle 1988. Synsiön sivukirjastonhoitaja
Alli Luhangolle myönnettiin Mikko Mäkelä-mitali
kiitokseksi kirjastotyöstä.
1986
Päivi
Kettunen valittiin kirjastovirkailijaksi.
1988
Kirjastoamanuenssin
virkaan valittiin syntyperäinen kangasniemeläinen,
kirjastonhoitaja Erja Pauninsalo.
Riitta Manninen toimi kirjastovirkailijana 1983-1988. Hänen
tilalleen tuli Eija Piiroinen 1989.
Kirjastossa tehtiin remontti, jolloin vaihdettiin
kokolattiamatto korkkimattoon.
1990
Lainan päivän
lahjaksi saatiin hankintalupa ensimmäiseen
kirjastoautoon.
1991
Kirjastoauto
aloitti kirjastopalvelut pitäjällä 22. helmikuuta.
Ensimmäisenä kirjastoautovirkailijana toimi Jari Keituri.
Kirjastoauton myötä kirjaston palvelut tulivat kaikkien
kuntalaisten käytettäviksi. Siirtokirjastokokoelma jäi
Kauppilaan.
1993
Kulttuuriministeri
Tytti Isohookana-Asunmaa vieraili kirjastossamme. Hän
totesi, ettei halua kuulla puhuttavankaan
kirjastopalvelujen maksullisuudesta.
1995
Kirjasto oli
suljettuna 17.7. - 26.8., jolloin kirjaston homekatto
poistettiin. Koulun oppilaskirjaston tilat tulivat pääkirjaston
käyttöön.
1996
Kangasniemen
Kunnallislehti palkitsi kirjastopalvelut Paikallislehtien
Liiton Antti-patsaalla todeten, että kirjasto on
paikallisen kulttuurin keskipiste.
1997
Kirjasto
siirtyi ATK-aikaan, jolloin saatiin myös asiakkaiden käyttöön
kaksi internet-työasemaa. Vuoden lopussa aloitimme sähköpostin
käytön, joka nopeutti huomattavasti kaukopalvelua.
Kangasniemen Kunnallislehti totesi Mikkelin Lääninhallituksen
tutkimukseen perustuen kirjastomme tuottavan palveluja
muuta maata edullisemmin, mikä näkyy korkeana käyttöasteena.
1998
Vuoden
alussa kirjastoauton ohjaimiin siirtyi vastaava
kirjastovirkailija Timo Malinen.
150-vuotiaan
kirjastomme
juhlavuotta
vietimme
työn
merkeissä.
Kirjastossa
vietettiin
avoimien
ovien
päivää
marraskuussa
ja
kaikille
kävijöille
tarjottiin
täytekakkukahvit.
Kirjasto
oli
juhlapäivänä
avoinna
kello
8-21
ja
kävijöitä
kertyi
peräti
1500
kappaletta.
Kangasniemen
kirjasto
on
perustettu
aikana,
jolloin
kansankirjastoaate
otti
vasta
ensi
askeleitaan.
Se
kantaa
paitsi
Suur-Savon
vanhimman
myös
Suomen
vanhimpiin
kuuluvan
kirjaston
perimää.
1999
Kirjastovirkailija
Helvi
Tiihonen
jäi
marraskuun
alussa
eläkkeelle
työskenneltyään
kirjastossa
vuodesta
1975.
2000
Kirjastotoimenjohtaja
Aino
Mattila
jäi
eläkkeelle
huhtikuun
alussa
työskenneltyään
kirjastossa
25
vuotta
ja
10
kuukautta.
Aino
Mattila
oli
Kangasniemen
ensimmäisen
päätoimisen
kirjastonhoitajan
viran
haltija
ennen
siirtymistään
kirjastotoimenjohtajaksi.
Ennen
Kangasniemeä
hän
toimi
kirjastoalalla
niin
sivu-
kuin
pääkirjastoissakin
Raumalla,
Joensuussa
sekä
Kajaanissa,
missä
hän
toimi
kirjaston
lasten-
ja
nuortenosaston
hoitajana.
Marraskuussa
kirjastotoimenjohtajan
virkaan
valittiin
aiemmin
kirjastonhoitajan
virkaa
hoitanut
Erja
Pauninsalo.
Kirjastonhoitajan
virka
päätettiin
lakkauttaa
1.1.2001.
2001
Kangasniemen
kirjastoauto
täytti
huhtikuussa
pyöreät
10
vuotta.
Haja-asutusalueen
asukkaita,
kyläkouluja
sekä
kesäasukkaita
palveleva
auto
aloitti
säännöllisen
reittiliikenteensä
2.4.1991.
Juhlan
kunniaksi
kirjastoautossa
järjestettiin
kahvitarjoilua
ja
pientä
ylimääräistä
ohjelmaa.
2003
Taiteilija
Sisko-Liisa
Kalima
lahjoitti
kirjastolle
varta
vasten
maalaamansa
triptyykin
”Sadun
maailma”,
kehuen
samalla
kirjaston
henkilökuntaa
ja
valikoimaa
sekä
monipuolisia
taidekirjoja.
Taulu
sijoitettiin
aiheensa
mukaisesti
lastenosastolle.
2004
Opetusministeriö
myönsi
kirjastolle
5000
euroa
Kangasniemi-tietokanta-hankkeeseen.
Määrärahalla
aiotaan
saattaa
kotiseutukokoelma
ajan
tasalle.
Kirjaston
sivuilla
aiotaan
esitellä
paikkakunnan
kirjailijoita
ja
heidän
tuotantoaan.
Kotiseutua
käsitteleviä
kirjoja
on
myös
laitettu
erikseen
esille
niin,
että
lainaajan
on
helppo
löytää
niitä.
Sellaisista
vanhoista
kirjoista,
joita
ei
enää
löydy
mistään,
on
otettu
kopioita
asiakkaiden
käyttöön.
34
vuoden
ajan
kyläläisiä
ja
lomalaisia
palvellut
Kauppilan
lainauspiste
lopetti
toimintansa
kesäkuun
lopussa.
Parhaimmillaan
lainauspisteestä
lainattiin
parituhatta
kirjaa
vuodessa
ja
lainaajakortistossa
on
181
nimeä.
Lainauspistettä
hoiti
alusta
saakka
Liisa
Laitinen.
2005
Sivistyslautakunta
valitsi
työsopimussuhteiseksi
kirjastovirkailijaksi
kirjastossa
3,5
vuotta
työskennelleen
Marjo
Hämäläisen
(os.
Reinikainen)
Kangasniemeltä.
Kirjailija
Anni
Swanin
syntymän
130-vuotisjuhlaa
vietettiin
Kangasniemellä
heinäkuussa.
Tapahtuman
ensimmäinen
päivä
oli
omistettu
lapsille:
Kalliolan
koululla
järjestettiin
satutuokio,
jonka
jälkeen
erilaisiin
rooliasuihin
pukeutunut
joukko
marssi
satuparaatissa
kirkonkylän
läpi
rumpumusiikin
tahdittamana.
Toisena
päivänä
pääjuhlassa
puhuivat
kirjailija,
lehtori
Hellevi
Arjava
ja
opetusneuvos
Raili
Malmberg.
Anni
Swan
oli
naimisissa
Kangasniemellä
syntyneen
runoilijan
Otto
Mannisen
kanssa
ja
vietti
aikoinaan
kesänsä
Hokan
Rämiäisen
saarella.
Häntä
pidetään
suomalaisen
tyttökirjallisuuden
luojana
ja
satukirjallisuuden
uranuurtajana.
Osa
tuotannosta
on
kirjoitettu
Kangasniemellä:
kirjoissa
ja
saduissa
vilahtelevat
kangasniemeläiset
nimet,
paikat
ja
maisemat.
2006
Anni
Swanin
hengessä
järjestettiin
tänäkin
kesänä
satutapahtuma,
tällä
kertaa
Lumolinnaksi
muuttuneiden
koulun
ja
kirjaston
ympäristössä.
Kirjastossa
pidettiin
satutuokioita,
yläasteen
salissa
ja
pihalla
leikittiin
draama-
ja
ilmaisuleikkejä.
Kennelkerhon
agility-harrastajat
koirineen
esittivät
koirien
satunäytelmän
ja
loppuhuipennuksena
esiintyi
Jari
Siljamäki
Dodo-klovnina.
Kirjaston
käynnistämän
runokirja-projektin
tiimoilta
syntyi
kangasniemeläisten
8-16-vuotiaiden
lasten
ja
nuorten
runoista
koottu
runokirja
Polkuja.
Vuoden
2005
lukuviikolla
käynnistettiin
kouluilla
runonkeruu,
aiheenaan
metsä,
eläimet,
ystävyys
ja
rakkaus
luontoon.
Runoja
kertyi
peräti
308
kappaletta
joista
runoraati
valitsi
kirjaan
mukaan
otettavat.
Kirjan
kuvituksesta
huolehti
Vesa
Lukkarinen
ja
sen
julkaisun
päävastuu
on
ollut
kunnankirjastolla.
Lopuksi
voinemme yhtyä arkkitehti Touko Saaren kirjaston vihkiäisjuhlassa
esittämään toivomukseen, että kirjasto olisi
mahdollisimman monelle paitsi antoisa tiedonlähde elämän
polkua varten, myös viihtyisä pysähdyspaikka kesken
arjen puuhailujen.
2007
Kevään
aikana
kirjastolla
järjestettiin
Oton
runopolku.
Runopolun
tavoitteena
oli
tuoda
paikkakunnan
oman
runoilijan
Otto
Mannisen
runoutta
tutuksi
lapsille
ja
nuorille.
Runopolulla
oli
yhdeksän
eri
pistettä
ja
tavoitteena
oli
osata
yhdistää
oikea
runo
oikeaan
pisteeseen
polun
varrella.
Kaikille
runopolun
kiertäneille
kirjasto
jakoi
runorintanappeja,
luonnollisesti
Otto
Mannisen
runolla
varustettuna.
Polkuja-runokirjan
runot
alkoivat
elää
omaa
elämäänsä
vuoden
aikana
kirjastolla.
Kangasniemeläisten
lasten
ja
nuorten
runot
versoivat
ja
niistä
kasvoi
kirjastolle
runopuu
Runiperus
Ronnimus.
2008
Kirjaston
juhlavuoden
aikana
kirjasto
kutsui
vierailulle
useita
kirjailijoita.
Paikkakunnan
omista
kirjailijoista
Heljä
Suuronen-Geib,
Teuvo
Masalin
ja
Liisa
Seppänen
kertoivat
kirjoistaan
kirjastossa
kevään
aikana.
Leena
Inkeri
Erkkilä
puolestaan
vieraili
Kalliolan
koululla
sekä
päiväkodilla
toukokuussa.
Taiteilija
Sisko-Liisa
Kalima
lahjoitti
kirjaston
satutuokiokäyttöön
kutomansa
Satumaton.
Kesäkuussa
kirjastossa
kuultiin
toimittaja
Tarleena
Sammalkorven
johdolla
keskustelua
Otto
Mannisen
runoista
sekä
Anni
Swanin
saduista
tapahtumassa
Joutsenrunoista
satiiriin.
Tarleenan
kanssa
paikalla
olivat
kustannustoimittaja
Silja
Hiidenheimo
ja
taiteilija
Marjatta
Tapiola.
Ilta
jatkui
Syvälahden
tanssilavalla
kirjaston
160-vuotis
juhlatanssien
merkeissä.
Kyseisenä
iltana
lavalla
esiintyi
Lauri
Tähkä
&
Elonkerjuu.
Perinteistä
lasten
satutapahtumaa
vietettiin
heinäkuussa.
Kirmu
Karmu
Rimpunni
keräsi
kirjastoon
ja
lukion
tiloihin
kymmenittäin
lapsia
vanhempineen
tutustumaan
merirosvojen
ja
keijujen
maailmaan.
Heinäkuussa
kirjasto
osallistui
myös
Maitolaiturilla-tapahtumaan
Reissupannun
niemessä.
Lokakuussa
kirjasto
järjesti
yhteistyössä
nuorisotoimen
kanssa
Kirnurock-tapahtuman
työväentalolla.
Nuorille
suunnatussa
tapahtumassa
esiintyivät
Gotham
O.D.,
Mindfactory
sekä
Misery
of
Insomnia.
Marraskuussa
kirjasto
esitti
yhteistyössä
Uskalla
Innostua-tiimin
kanssa
kunnantalon
Kangasniemi-salissa
elokuvan
The
Secret.
Loppuvuoteen
sisältyi
myös
kirjailija
Mari
Mörön
vierailu
yläasteella
ja
lukiolla.
Kirjaston
virallista
syntymäpäivää
juhlistettiin
12.12.
Liisa
Kukkasen
toimittaman
Juuret
Kangasniemellä-kirjan
julkistamistilaisuudessa.
Kirjaston
henkilökunta
1840-luvun
juhla-asuissa
Syvälahden
tanssilavalla.
2009
Vuosi
aloitettiin kirjastossa siivouksen merkeissä.
Koulukeskuksen ja kirjaston remontin jälkeinen siivous
piti kirjaston ovet suljettuina parin viikon ajan.
Siivouksen aikana kaikki kirjaston kaikki pinnat, hyllyt,
ikkunat sekä jokaikinen kirja ja muu teos kävivät läpi
puhdistusoperaation. Varsin mittavalla urakalla siis lähti
käyntiin vuosi 2009.
Kirjastokissa
Laina-Valle muutti kirjastoon oman nukkumakorin kera
maaliskuussa. Kirjastokissan nimiehdotuksia sateli
kirjastoon kymmeniä, Laina-Valle tuntui kissan näköiseltä
ja niin oli kissanristiäiset pidetty. Kirjastokissa kehrää
lainaavalle, kirjapinoja kotiin raahaavalle…
Jukka
Sarjala vieraili kirjastossa maaliskuun lopulla Lukuviikon
kirjahetkessä kertomassa kirjastaan Järki hyvä herätetty:
koulu politiikan pyörteissä.
Toukokuussa
kirjasto sai käyttöön uuden kirjastokortin taiteen
kehyksessä. Taiteilija Samuli Heimosen teos Saari on
ikuistettuna toukokuussa käyttöön otetuissa uusissa
kirjastokorteissa. Uusi kirjastokortti on Kangasniemellä
kirjaston kolmas käyttöön otettu kirjastokortti.
Kesällä
kirjasto osallistui Maitolaituri-tapahtumaan ja oli järjestämässä
syyskuussa Pohjola-Nordenin kanssa dekkari-iltaa
kunnantalolla. Pohjoismaisen kirjastoviikon
avajaistilaisuudessa Laulu- ja soitinyhtye Rapsodia esitti
Jouko Takalan sävellyksiä Tommy Tabermannin runoihin
Maija Piitulaisen lausunnan kera. Niitylle minä sinut
veisin –tilaisuus järjestettiin myös yhteistyössä
Pohjola-Nordenin kanssa.
Kirjaston
atk-järjestelmän päivitys sulki kirjaston ovet
marraskuussa kahteen eri otteeseen. Harry Potter –kääntäjä
Jaana Kapari-Jatta vieraili kirjaston kutsumana yläasteen
ja lukion oppilaille vuoden lopulla. Harry Pottereiden lisäksi
Kapari-Jatta on suomentanut lukuisia muita teoksia.
Hankeprojektit
Beckerin Perilliset ja Beckerin Seuraajat saivat OPM:n
rahoitusta yhteensä 17 000 euroa. Hankkeiden avulla
kuntaan luodaan Kulttuuridiplomi –käytäntö sekä
tuetaan erityisryhmien lukemisharrastuksia.
2010
Keväällä
2010 kirjasto oli järjestämässä Veteraanipäivän
toiverunoiltaa kunnantalon Kangasniemi-salissa.
Tilaisuudessa Reijo Vähälä esitti runoja kuulijoiden
toiveiden mukaisesti. Kesällä kirjasto oli mukana
perinteisessä kesäasukastapahtumassa Synsiöllä.
Kirjasto
oli myös mukana Pihatarhureiden, Otto Mannisen Seuran ja
MLL:n järjestämässä Anni Swanin puiston
100-vuotisjuhlassa. Sari Tulla kertoi tilaisuudessa
puistoalueen historiasta ja Marjo Hämäläinen luki
lapsille satuja.
Sirpa
Kivilaakso, Marjo Hämäläinen ja Sari Tulla Anni Swanin
puiston 100-vuotisjuhlassa kesällä 2010.
Elokuussa
kirjasto osallistui kunnan järjestämille
harrastemessuille Kankaisten koululla.
Syyskuussa
kirjasto esitteli kunnantalon Kangasniemi-salissa Beckerin
Perilliset –kulttuuridiplomihanketta.
Kulttuuridiplomi
Lokakuussa
kirjasto järjesti suuren suosion saaneen Johanna Kurkelan
konsertin kunnantalolla. Marraskuussa kirjastossa
vietettiin Pohjoismaisen kirjastoviikon avajaistilaisuutta
Markku Backmanin seurassa.
2011
Tammikuussa
kirjastossa esiintyi vuoden sadunkertoja Saara Laukkanen
sekä Ralli-Olga. Riemukasta haitariskiffleä soittava
komediaduo keräsi kirjastoon sekä pieniä että hieman
isompiakin kuulijoita. Maaliskuussa kirjasto oli mukana järjestämässä
Maaseutu maailmankartalle – Kulttuuri kukoistamaan
tilaisuutta Kangasniemi-salissa. Vieraiksi Kangasniemelle
saapuivat ohjaaja Markku Pölönen ja näyttelijä Janne
Reinikainen puhumaan maaseudun mahdollisuuksista ja
tulevaisuudesta. Samassa tilaisuudessa julkaistiin
virallisesti Kangasniemen kunnan Kulttuuridiplomi.
Huhtikuussa
pitkään kirjastossa työskennellyt kirjastotoimenjohtaja
Erja Pauninsalo siirtyi kirjastomaailmasta kohden uusia
tehtäviä. Kirjastotoimenjohtajan tehtäviä hoiti puolen
vuoden ajan Juha Helin Turusta. Kirjastoauton kohtalo
puhutti niin kirjastoväkeä kuin asiakkaita kevään
aikana. Kaikkien iloksi kirjastoauto jatkaa liikennöintiään
entiseen tapaan aina joka toinen viikko.
Kirjastoa
pitkään vaivanneet sisäilmaongelmat saivat vahvistuksen
huhtikuussa, kun kirjaston tiloista löydettiin
haitallisia mikrobeja. Kirjasto määrättiin käyttökieltoon
29.4.2011 alkaen, mikä sulki kirjaston ovet asiakkailta
alkukesäksi. Kirjaston henkilökunnan kahden kuukauden
tiiviin pakkaus- ja muuttourakan tuloksena kirjaston ovet
avattiin asiakkaille siirtotiloissa Kappalaisenkujalla
4.7.2011 pienennetyllä aineistokokoelmalla.
Lokakuussa
kokoontui ensimmäisen kerran Sari Tullan ja Marjo Hämäläisen
vetämä Tarinapiiri, joka saavutti heti ensimmäisestä
kokoontumiskerrastaan lähtien suuren suosion.
Tarinapiirissä voi kertoa ja kuunnella tarinoita omasta
kotikunnasta sekä tavata tuttuja kuntalaisia
kahvikupposen äärellä. Tarinapiiri on osa kirjaston järjestämää
Tarinat elämään ja kotiseutu kukoistamaan-projektia.
Pohjoismaisen
kirjastoviikon avajaistilaisuutta vietettiin isänpäivänä
13.11.2011. Kirjasto järjesti Kangasniemi-salissa
konsertin, jossa esiintyi stemmalaulantaan erikoistunut
ryhmä Naapurin Tädit. Musiikki- ja huumoripitoinen
ohjelma höystettynä kirjastoaiheisella teemalla
kirvoitti sekä naurua että kyyneliä saliin
kokoontuneelta yleisöltä. Kirjastoviikko sai jatkoa
seuraavana päivänä, kun Iltahämärässä-tilaisuuteen
kirjastoon kokoontui joukko kirjojen ystäviä viettämään
hämäränhyssyn hetkeä glögin äärelle.
Tärkeimmän
tiedonlähteet:
Kangasniemen kunnankirjaston leikekirjakokoelma
Kangasniemen Kunnallislehti
Manninen, Antero: Kangasniemen historia
Mikkelin Lääninhallitus: Mikkelin läänin kirjastot
vuonna 1996
Kirjaston toimintakertomukset
Aineiston
koonnut ja käsitellyt kirjastovirkailija Helvi Tiihonen,
päivittänyt
Tiia
Pauninsalo.
[Alkuun]
