Runovinkkejä

Pikalinkit: lapsille ja lapsenmielisille | Vähän isommille ja edelleen lapsenmielisille | Kuvakirjoja ja muuta mukavaa riimitellen kerrottuna

Runovinkit lapsille ja lapsenmielisille
”Odottelen runoa. Mistä sen voin punoa? Niityn kesätuoksusta, peltomyyrän juoksusta.  Odottelen runoa. Mistä sen voin punoa? Omenista suurista, vanhan kuusen juurista.  Odottelen runoa. Mistä sen voin punoa? Vaikka kesälomasta, sydämestä omasta.”  - Anna-Mari Kaskinen -
Heikkilä, Petra	Lokin lokiikkaa
Lokin lokiikkaa on runokuvakirja, joka sopii niin lapsille, nuorille kuin aikuisillekin. Kirjan kertojaääni on lentokyvytön lokki, joka löytää oman vahvuutensa ajatusten lennosta. Lokin lokiikkaa ei sisällä loogista päättelyä, vaan se on sydämen puheenvuoro. Loppusoinnullisissa runoissa Lokki mm. auttaa epävarmaa hiirtä ja yksinäistä varpusta, kirjoittaa pullopostia parhaalle ystävälleen, käy onnittelemassa maamyyrää ja toimii painituomarina. Kirjan tärkeimpiä teemoja ovat itsensä hyväksyminen ja ystävyyden voima.
Helakisa, Kaarina	Annan ja Matiaksen laulut
Annan ja Matiaksen laulut sisältää Kaarina Helakisan lastenrunot vuosilta 1968-1988. Monet hänen runonsa ovat jääneet, ja jäävät, elämään rakastettuina lauluina.
Korolainen, Tuula	Aaveaakkoset eli Haamuhetki kullan kallis
Vampyyrivaari arkussaan verestää nuoruusmuistojaan: ”Yhä kaipaan aikoja noita kun verenpisaroita oli kotona ikkunoilla ja paksuja verilettuja äiti paistoi pannussa voilla. Me pojat kaduilla kuljettiin ja nättejä tyttöjä iskettiin, ja vähintään joka perjantai joku likka verensiirron sai…”
Korolainen, Tuula	Noitaluvut
Humoristinen riimitarina paljastaa, onko taikaliemestä apua ystävän saamisessa. Kirjasta oppii numerot yhdestä sataan ja erikoisia taikoja vaikkapa kuulon parantamiseksi: "Vedä valkoista rottaa hännästä hyvin terävästi. Jos mitään ei kuulu, toista hoito vielä seitsemästi. (Ääritapauksissa poista korvatulpat)."
Kunnas, Kirsi	Tiitiäisen satupuu
Suomen lasten rakastetuin lastenlorukokoelma, ajaton klassikko, joka viehättää yhtä lailla tämän päivän lapsia kuin heidän vanhempiaan ja isovanhempiaan. Kirsi Kunnaksen lapsen maailmaan syvältä eläytyvät lorut on taidokkaasti kuvittanut Maija Karma. Tunnetuimpia loruja kirjassa lienevät Haitula, Tunteellinen siili, Tiitiäisen tuutulaulu, Herra Pii Poo ja Ville ja Valle.
Latvala, Laura	Pikku-Marjan eläinkirja
Ensimmäisen kerran vuonna 1947 ilmestynyt Pikku-Marjan eläinkirja on Suomen lasten rakkaimpia kirjoja. Viehättävät eläinrunot ja kaunis kuvitus ovat opastaneet monta sukupolvea niin luonnon ihmeiden kuin aakkosten pariin. Ajatonta lukemista kaikille lapsille!
Pakkanen, Kaija	Leikkimökin runokoppa
Leikkimökin runokoppa sisältää riemukkaan kimaran saturunoja ja loruja, riimityksiä ja rallatuksia, leikkilukuja ja arvoituksia - rakastetun lastenrunoilijan tuotannon parhaimmiston, jossa lastenmaailman ilot ja surut, arki ja juhla, satu ja tosi värikkäästi vuorottelevat.
Perkiö, Pia	Ota syliin
Kokoelman Ota minut syliin -osaston runot on tarkoitettu lohdutukseksi. Luonto kulkee tekstissä vahvasti mukana. Jokaisella vuodenajalla on oma viehätyksensä, talvella ”tähdet satavat maahan sakeana pyrynä” ja ” tarinoita laulaa lumihiutale”. Kevät kuitenkin suorastaan hurmaa, koska ”Rakkautta tuoksuvat / metsän puut ja kanervat”. Perhoset, etanat ja muut pienet eläjät etsivät omaa ystävää ja sammakkokuorokin intoutuu konsertoimaan, vaikkakin nuotin vierestä. Pieni hiiri on valmis ottamaan kissan ystäväkseen ja silittämään sitä. Jokaisella meistä on haaveensa, lehmälläkin: "Lehmä katsoi aidan yli / haikeana niin: pääsisinpä juoksemaan / muihin maisemiin?"
Peura, Maria	Mimmi Moun ilotaika
Oletko kuullut huhua? Mimmi Mou osaa puhua. Hän ulvoo: Asha shaja maa, täällä roistolta lemuaa! Maria Peuran lastenrunokokoelma on valloittava ja hyväntuulinen teos, jossa satu ja arki yhdistyvät virkistävällä tavalla. Maria Peura sukeltaa lapsen maailmaan ja löytää monenlaista: kevään joka viheltää, kielimuurin, unien jäätikön, Pilipompelin, rouva Polyamidin tai vaikkapa etanan taian. Mimmi Moun mukana voi päästä käymään Sinisessä metsässä ja jos oikein hyvin käy, vaikka Mirmajassa!
Pispa, Kaija	Prinssi Pipariksi
Kaija Pispan esikoiskirja Prinssi Pipariksi ilmestyi vuonna 1985 kirjailijan itsensä kuvittamana. Sen vapaasti riimittelevät, arkielämästä loitsivat runot ovat kuuluneet lastenkirjaston suosikkeihin jo yli kahdenkymmenen vuoden ajan. Ajattelemisen aihetta ja ilahduttavia oivalluksia tarjoavasta kirjasta ovat peräisin muun muassa klassikkorunot Nauruloitsu, Hermostunut strutsi ja Kameleontin väri.
Pispa, Kaija	Titulein taikasanat
Iloisesti lörpöttelevä Titulei seikkailee ja luo hyvää mieltä jännittävien runohahmojen kanssa. Iloisten runojen nimetkin jo kielivät vinkeistä sanaleikeistä: Hölynpöly laskeutuu, Riippumaton riippumatto.
Saares, Ilse	Pikku Akan taikapäivä
Pikku Akan runoissa ja lauluissa liikutaan maalla ja vedessä, kuljetaan keväästä kaamokseen, nähdään eläimiä pupuista merihevosiin, tavataan huoleton hai ja pianoa soittava susi. Runot on sävelletty ja niiden nuotit ovat kirjan lopussa. Kirja sopii perheen pienimmille, päiväkoteihin, esi- ja alkuopetukseen. [Sivun alkuun]
Runovinkit vähän isommille ja edelleen lapsenmielisille...
”…runon paikka ei ole vain lorupusseissa, kirjatuokioissa ja äidinkielen tunneilla, vaan se on myös ruokapöydässä, hiekkalaatikolla, nukkumaan mentäessä, monenlaisessa yhteisessä puuhailussa. Runo on mahdollisuus koskettaa toista ihmistä…” - Sirkka-Liisa Heinonen -
Carpelan, Bo	Taivaanmaalari: runoja pienille ja suurille
Bo Carpelanin lastenrunokokoelma Måla himlen ilmestyi ruotsiksi syksyllä 1988 ja toi kirjailijalle valtionpalkinnon. Taivaanmaalari sisältää palkitun kokoelman lisäksi myös runoja Carpelanin aikaisemmasta lastenrunotuotannosta.
Dahl, Roald	Tautisia tarinoita
Lastensatujen parhaimmisto, kaikkiaan kuusi tuttua tarinaa, on nyt kerrottu sellaisina kuin niiden kuuluisi olla. Yllätysten ja huumorin mestari Roald Dahl paljastaa, miten hauskoja ja vertahyytäviä nämä kertomukset ovat, kun unohdamme sievistelyn. Lasten parasta ajatellen kerrotut tarinat osoittautuvat todella tautisiksi.
Garam, Sami	Jörde-Juge
”Kelatkaa hei mikä stara. Ihan järkky kakara. Se ei edes fledaansa leikkaa. Ja vaik on jätkä, ni silmät meikkaa. Se fuulaa: tää on trendii. Ei heebol oo yhtään frendii. Funtsi vähä Stadin kundi. Vedä Juge uus rundi.” Karmeita ja opettavaisia runoja eläinten rääkkääjästä, tulitikuista, mustien pilkkaajista, metsästäjästä, peukalonimijästä, tuolinkeikuttajasta ja tyypistä, joka tsiigaili vaan taivaalle.
Itkonen, Jukka	Käpälämäki
”Pirskatin pirskatin pirskatti, että hermostuttaa! Karvainen kohtalon käsi taas minua kuin biljardipalloa puttaa elämän pelipöydällä kaikkein pimeimpään nurkkaan!” Näin alkaa Pirskatin runo. Ja runon pukkaa myös Praha-kissa ja Bernhardinkissa sekä Pyhä kissa Egyptistä. On särjelle runo ja ahvenelle, The Beagles musisoi ja Karjalankarhukoiraherra laulaa armaalleen. Ja lopuksi vielä Höyhennuttujuttuja.
Karjalainen, Elina	Uppo-Nallen kootut runot:  uponneen kansan lauluja
Uppokansa taistelulaulu on hauska esimerkki tämän kirjan sisältämistä runoista. Voit myös tuntea Uppiksen luomistuskan kun luet lopussa olevia runojen alkuja... ja voit tietysti jatkaa niitä itse!
Korolainen, Tuula	Kuono kohti tähteä
Saniaisten lomaan vilistää metsähiiri, kirkassilmä samettiturkki, tullakseen esiin tässä: paperilla, runoelämässä. Kuononkärjestä kynänkärkeen piirtyy taikapiiri. Kuono kohti tähteä on hauska ja vakava runokirja hiiren elämästä, maapallon sisukkaan jokamiehen selviämistarina. Hiiret sinnittelevät metsissä, asfalttipihoilla ja hiekka-aavikoilla, mutta ne nauttivat myös nyky-yhteiskunnan mukavuuksista kuten netistä, plasmatelevisiosta ja työsuhdeasunnosta. Yksi hiiri aikoo isona lepakoksi, toinen opiskelee roskaruoka-alalle ja kolmas harjoittaa harmaata taloutta. Runohiiri julkaisee kokoelman Rantariimini, mutta ei jääkään maineen koukkuun vaan kateusloukkuun.
Korolainen, Tuula	Marianne: fotoja
Kirjailija kutsuu tämän kirjan runoja fotoiksi. Ne kertovat pojasta, joka ihastuu tyttöön ja seuraa häntä kameran avulla. Fotot sisältävät ihastumisen koko tunneskaalan, huikaisevan ilon ja syvän murheen. Mukana on myös aimo annos huumoria. Kokoelma on jaettu neljään osaan: Icelady, Eka rulla, Toka rulla ja Ilmoitus.
Laulajainen, Leena	Satulintu lentää
”Myrskytuuli avasi vaahterakuninkaan aarrekammion ja levitti sen kalleudet puiston nurmikolle. Siellä nyt odottaa löytäjäänsä syksyn kulta: vaahterakuninkaan jalokivet, valtikka ja kruunu.” Kun satulintu lentää, voi nähdä tuulen nukkuvan ja velhon tanssivan saarella, unen kissan kehräävän unta ja heleänsinisen pimeän nousevan.
Leskinen, Juice	Räkä ja loiskis
Tämä kirja on runoa, proosaa, nonsenseä. Se ei ole ujoa piimää, se on 100%:sta juicea.
Lobel, Arnold	Sikariimit
”Oli hidas sika Savonlinnasta, se ei hosunut mistään hinnasta. Oli sohva sen paikka, se sanoi: Ehtii sen, vaikka… Hiki koskaan ei valunut pinnasta.” Miten käy kalpealle sialle Mikkelistä? Tai millainen oli höppänä sika Imatralta? Arnold Lobelin (1933–1987) ”Hiirisoppaa” ja muut lukemaan opettelevien tarinat ovat olleet suosittuja ympäri maailman. ”Sikariimit” ovat nimensä veroisia viisisäkeisiä oivalluksia. Kuvitus käyttää myös sarjakuvan keinoja.
Mörö, Mari	Äkkihäly
Äkkihälyn runoissa jojomellikuu, hupatuskiulu ja puhjonaama ovat iloista arkipäivää. Tutuksi tulevat niin Nöyhtämaan napakeiju kuin Jaakoppi Luttinen ja Puttosen Saarakin. Sambaa, sitsiä ja salsaa pistellään villisti ja ollaan pelkkää sivujalkaa. Mitä teki heppu Tuusa Nuusanen kun tieltä löysi satasen? Entä millainen onkaan hälläpyöräperhosen reitti?
Nuotio, Eppu	Ollaan ananas ja kookos
”Ollaan onnellisia, jookos? Ollaan ananas ja kookos, ollaan rypäle ja rusina, saadaan kevätkääryleitä tusina.” Mitä se on, kun katoaa kenkä ja paita ja hampaasta paikka? Tai kun sydän sanoo tadam? Tai kun riehaantuu niin, että ryntää jäiden sekaan uimaan? Eppu Nuotion rakkausriimejä kaikenikäisille ja kaikenikäisistä.
Parkkinen, Jukka	Sananjalkoja metsäpolulla
Ihastuttavassa lastenrunokokoelmassa etana lukee leskenlehteä, korppi matkustaa Pendolinolla ja naakat erotetaan kirkosta. Mustavalkoinen piirroskuvitus.
Plath, Sylvia	Sänkyjen kirja
Riemastuttava pikkukirja, täynnä valloittavaa riimiä ihmisen pehmeimmästä ystävästä. Tässä runokertomuksessa sängyt paitsi nukuttavat myös lentävät, kävelevät ja muuttuvat nakkikioskeiksi! Plath leikittelee sängyllä niin hengästyttävän hauskasti, että lukijalle tulee vastustamaton halu lukea ääneen, mutta missä? No, omassa sängyssä tietenkin!
Tiihonen, Ilpo	Antero Vipuliini ja taikatakki
Kokoelmassa seikkailee konemies Koposen rukkasesta syntynyt Antero Vipuliini. Vipuliini lähtee kiertelemään ympäri maailmaa ja saa matkansa aikana hyviä neuvoja viisaalta taikatakilta. Vipuliini höpisee takkiloitsuja ja käy muun muassa Italiassa ja portugalilaisessa karusellissa. Vipuliini tarkastelee myös merkkejä muinoin eläneistä eläimistä kallion kyljestä. Lopulta Vipuliini palaa kotimaahan ja suuntaa kirjastoon tutkimaan niitä paikkoja, joissa hän ei matkallaan ehtinyt käydä. Kirjastossa Antero Vipuliini törmää vanhaan tuttuun konemies Koposeen, joka pestaa pojan pajaansa oppipojaksi.
Tiihonen, Ilpo	Jees, ketsuppia!
”Jees ketsuppia, huusi jenkki hihat sinapissa, ketsupissa penkki. Ei elämästä tule mitään ilman tätä kamaa! Neiti, vielä yksi! Ja väliin sitä samaa! Ketsuppia jees!” Mistä pitää pormestari Hessu Hasa? Voiko puhelinluettelosta tehdä runon? Ja mikä sai mönttööri Kahjusen melkein paniikkiin? Mitä teki herra Halla helteellä? Montako runoa saa tädeistä? Ja mikä onkaan limerikki? Ilpo Tiihosen kootut lastenrunot yksissä kansissa Tiina Pajun ilmeikkäästi kuvittamana kokonaisuutena. Limerikkikin selitetään.
Vuorio, Maria	Ison kiven juureen
Maria Vuorion taitavien ja tunnelmallisten runojen kertoja vaeltaa hiljaisena luonnossa, seuranaan vain vanha koira, se, joka osaa katsoa kohti kasvoja. Kuin vastapainoksi omalle melankolialleen kertoja näkee kasvien ja pikkueläinten maailman, joka on tulvillaan musiikkia, soittimia, sävelkulkuja ja ihmeellisiä ääniä. [Sivun alkuun]
Kuvakirjoja ja muuta mukavaa riimitellen kerrottuna
”Lorut on hulluja tai somia, varastettuja taikka omia. Ne on hassuista sanoista väännetty tai vieraista kielistä käännetty. Lorut on kilttejä tai äkeitä tai pähkäpäisiä säkeitä. Ne sepitetään yksin tai tiimeissä ja lorun viehätys on riimeissä, joka syntyy hyvästä mielestä ja kauniista suomen kielestä.” - Jukka Virtanen -
Andersson, Lena	Pikku-siilin teekutsut
Pikku siili suloinen, on kovin alakuloinen: Miksei ovi käy? Miksei ketään näy? Tule siilin luo ja kuppi teetä juo. Yksinäisyys haihtuu, iloksi se vaihtuu. Siilin luo tulevat vieraisille yksi kerrallaan sen kaikki ystävät; setä Jukka, Pikku norsu, ankka ja monet muut.
Beskow, Elsa	Aakkosmatka
Aakkosmatka huvittaa ja opettaa, kuten satujen parhaimmat aina. Annan ja Benin pyöräretken myötä pikku lukijat tutustuvat kasveihin, eläimiin - ja samalla ihan vaivihkaa - aakkosten salaisuuksiin.
Coran, Pierre	Tinka, peloton kissa
Loma on lopussa, ja Tinka-kissa jätetään yksin maalle. Se löytää kyllä seuraa toisista eläimistä, mutta ei ole helppo sopeutua uusien tuttujen outoihin tapoihin. Miten Tinkalle käy?
Donaldson, Julia	Urhea pikku mörkyli
Pikku Mörkyli kyllästyy isänsä kuorsaamiseen ja lähtee metsään seikkailemaan. Isukki on varoitellut häntä Hirmuisesta Hiirestä, joka paistaa itselleen mörkylipullaa. Samaa varoitusta toistavat muutkin metsän eläimet, mutta Mörkylin pentu luottaa omaan urheuteensa. Vasta sen ruokalistalle joutuva pikkuinen hiiri onnistuu kepposellaan pelästyttämään seikkailijan takaisin kuorsaavan isänsä kainaloon.
Hirvonen, Hannu	Salaperäistä tuliperäistä
Etta-koira purjehtii potalla saareen ja julistaa itsensä hallitsijaksi. Tulivuoren kraatterin Etta peittää potallaan. Siitä alkavat oudot tapahtumat.
Jansson, Tove	Kuka lohduttaisi Nyytiä?
Nyyti Nyytiäinen on kovin yksinäinen. Se kulkee maailmalla, mutta ei löydä ystävää, koska on kovin arka. Yksinään kukaan ei pysty nauttimaan edes näkinkengästään. Merenrannasta Nyyti löytää pullopostipullon. Kirjeessä sen sisällä lukee näin:... ”niin kauheasti pelkään mörön mörinää, kun hämärässä olen ilman ystävää ... siis lohdutathan minua, jos olet kiltti peikko, on pimeää ja olen pieni tuittunen ja heikko”. Nyt Nyytiä odottaa seikkailu, hänen lähtiessään etsimään Tuittua. Nyyti saa uudenlaista rohkeutta ja jopa pelottava mörkö saa tuta Nyytin rohkeuden.
Lindgren, Barbro	Rasavilli Piltti
Rasavilli Piltti on voimakastahtoinen vauva, joka nukkuu kaappikellossa, kylpee pestävien astioiden joukossa tiskialtaassa tai seilaa räsymatto laivana ja suolasirotin majakkana aavoilla merillä. Äiti on toisinaan ihan uuvuksissa huolesta, kun tavoittaa lapsensa keinumasta kattolampusta tai hulahtaneena vessanpyttyyn. Piltti on tyytymätön, kun ei saa oikeaa koiraa, vaan pelkän pehmolelun. Ratkaisu pulmaan on yksinkertainen; leikkikoira muuttuu oikeaksi ja tekee vauvan kanssa unimatkan vieraille planeetoille.
Mitton, Tony	Kaikki mukaan dinosaurokkiin!
Jostakin kantautuu kaukainen jytinä. Se kauhistaa: mitä on tuo rytinä. Dinosaurusten diskossa on melkoinen meno, kun tyrannosaurukset, brontosaurukset, piikkiliskot ja muut hirmut kerääntyvät tanssimaan. Siinä joutuvat pienemmät pitämään varansa, kunnes innostuvat mukaan vauhtiin nekin. Vaikea on myös kirjaa lukiessaan yrittää pysytellä aloillaan, sillä riemastuttavalla kuvituksella maustettu meno vie helposti mukanaan. Tanner tömisee jytkeessä tuossa,kun saurukset rokkia jammaavat suossa.
Mäkelä, Hannu	Jänis ja jänönapila
Huoleton jänis ei vaivaudu keräämään talvivarastoja, vaan askartelee mieluummin kauniita tauluja kukista ja yrteistä. Näin sujuu kesä, mutta kun koittaa syksy ja pitkänpitkä talvi, jänistä ahdistaa milloin nälkä, milloin tauti. Onneksi sentään joku ymmärtää nälkätaiteilijaakin, ja kun kevät vihdoin myllertää kaiken, jänis perustaa oman kasvimaan ja pistää lopulta tanssiksi.
Tiitinen, Esko-Pekka	Pikkusiili Ihmetys
Pikkusiili Ihmetys saa emoltaan mukaan tutkimusmatkalle eväitä: kaksi siementä ja kuusenpihkapallon sekä emon kyyneleen. Niistä on apua, kun etsii omaa paikkaansa maailmassa. [Sivun alkuun]