Operaatio Satusilmät 

”Pääasia on, että ihmisellä on satusilmät. Sellaiset, että hän näkee maailman omalla ihanalla tavallaan, aivan toisin kuin miltä se näyttää kenen tahansa silmin.”

Anni Swan:  Pikkupappilassa

Vuonna 2005 tuli satukuningatar Anni Swanin syntymästä kuluneeksi 130 vuotta ja kyseisen vuoden heinäkuun viimeisenä viikonloppuna Kangasniemellä järjestettiin juhlavuoden kunniaksi useita tapahtumia. Satusilmä-projektin tiimoilta luettiin Kalliolan koululla pidetyissä satutuokiossa Anni Swanin satuja, joiden jälkeen satuparaati kiersi kirkonkylän ympäri Anni Swanin puiston kautta kunnantalolle. Paraatiin osallistui satakunta henkilöä, joista suurin osa oli tapahtuman hengen mukaisesti pukeutunut satuhahmoiksi. Tapahtuma järjestettiin yhteistyössä Teatteri Ilonan ja seurakunnan kanssa.

Kuva kesän 2005 paraatista. Kuvaaja: Arto Pellinen.

Satutapahtuma järjestettiin myös seuraavana kesänä, edelleen Anni Swanin hengessä ja tällä kertaa nimellä Satusilmin Kultaportista Lumolinnaan. Tapahtumapaikkana toimivat kirjasto ja yläaste, joissa järjestettiin satutuokioita sekä draama- ja ilmaisuleikkejä. Myös Kangasniemen Kennelkerhon match-show ja Dodo-klovnin esitys kuuluivat ohjelmaan. Kirjastolla järjestettiin lisäksi Anni Swanin kirja- ja valokuvanäyttely. Yhteistyökumppaneina toimivat jälleen Teatteri Ilona ja seurakunta.

Kirjaston  henkilökuntaa satuhahmoiksi pukeutuneina.

Jo perinteeksi muodostunut satutapahtuma järjestettiin kolmannen kerran syyskuussa 2007, tällä kertaa liikunnallisissa merkeissä. Tapahtumapaikkana oli Kunnantalon Kangasniemi-sali, ja lapsia viihdytti tanssiva eläinparaati päärooleissaan Jukka Ristolainen ja Teemu Laasanen. Eläinparaatin jälkeen Riitta Teder leikitti lapsia ja Kunnantalon aulassa oli mahdollisuus tutustua Anni Swanista kertovaan näyttelyyn. Satutapahtuma järjestettiin yhteistyössä Teatteri Ilonan kanssa.

Kuvia vuoden 2007 satutapahtumasta:

 

Katti Kulkurikissa

Katti Kulkurikissa asustaa kesäaikaan Kotavuoren huvilalla, mutta talven tullen se pakkaa tavaransa pieneen pussukkaan ja muuttaa kirjastolle. Kirjastolla onkin mukavan lämmintä ja hyllyt täynnä mielenkiintoisia kirjoja, Katti Kulkurikissa nimittäin rakastaa yli kaiken satuja ja tarinoita…

Niinpä Katti viettää pimeän syksy- ja talviajan kirjastolla, illan tullen se lähtee liikkeelle kirjaston hyllyjen väliin ja etsiskelee sieltä uusia tarinoita luettavaksi. Kevään koittaessa Katti Kulkurikissa kerää taas tavaransa ja suuntaa reissuillensa, usein määränpäänä on Kotavuoren huvila. Kotavuoren ympäristöstä löytyvät nimittäin pitäjän parhaat kala-apajat…

”…Katti ei oikeastaan kuulunut taloon, se oli vain kulkurikissa. Laihana, nälkäisenä ja viluissaan se oli kerran ilmestynyt pihalle. Mirrin kävi sitä sääliksi, kun poloinen oli niin koditon. Siksi se otettiin Jurrille ja Pekalle hoitajaksi, ja koska sille ei keksitty parempaa nimeä, sanottiin sitä Katiksi. Se oli siivo ja hiljainen kissa…”

- Anni Swan: Pikku lasten tarina

Anni Swan (4.1.1875 – 24.3.1958)

Anni Swan syntyi Helsingissä, seitsemäntenä vanhempiensa yhdeksästä tyttärestä. Varhaislapsuutensa hän vietti Vanajan Rekolassa, ja perhe muutti Lappeenrantaan Annin ollessa yhdeksänvuotias. 15-vuotiaana Anni Swan siirtyi Mikkeliin Suomalaiseen tyttökouluun, ja Mikkelin kouluvuosina hän tutustui kangasniemeläiseen Otto Manniseen, joka kävi kaupungin lyseota. Päästötodistuksen saatuaan Anni muutti Helsinkiin lukeakseen ylioppilaaksi. Hänen sisarensa Saimi avioitui taitelija Eero Järnefeltin kanssa, ja pariskunnan kodissa Anni tapasi useita taiteilijoita ja kirjailijoita. Tuttavapiiriin kuuluivat muun muassa Juhani Aho, Ilmari Kianto, Eino Leino, Akseli Gallen-Kallela sekö Otto Manninen.

Anni Swanin ura lastenkirjailijana sai alkunsa, kun hän muutti joulukuussa 1899 Jyväskylään tavoitteenaan opettajan ammatti. Hän kertoili satuja opettajien lapsille ja heiltä saatu suosio vakuutti Annille, että lastenkirjallisuus on hänen alansa. Esikoisteos Satuja ilmestyi jouluksi 1901. Siihen kuuluivat muun muassa sadut Hallin ja Mirrin karkumatka, Jouluaatto metsässä ja Satu pienestä viulusta.

Anni Swan ja Otto Manninen kihlautuivat helmikuussa 1906 ja solmivat avioliiton helmikuussa 1907 morsiamen kotona Helsingissä. Otto Mannisen kesähuvilan, Kotavuoren, rakennustyöt alkoivat pariskunnan kihlausaikana Kangasniemellä, Rämiäisen saaressa ja Swan ja Manninen viettivät lähes kaikki lomansa Kotavuoressa, asuen huvilassa myös pidemmän aikaa sotavuosina. Pariskunnalle syntyi kolme poikaa, Antero (1907), Sulevi (1909) ja Mauno (1915). Sulevi menehtyi keuhkokuumeeseen vanhempiensa hääpäivänä vuonna 1936.

Avioliiton solmimisen jälkeen Anni Swan aloitti uransa lastenlehtien parissa, toimittaen ensin Joulukonttia, sitten Pääskystä ja lopulta Nuorten Toveria, jonka toimittajana Swan jatkoi aina vuoteen 1945 saakka (lehti ilmestyi Sirkka-nimisenä vuodesta 1926 alkaen). Swanin ensimmäinen nuorisokertomus Tottisalmen perillinen ilmestyi vuonna 1914.

Anni Swanin nuorisokertomuksissa suosituimpana aiheena on tuhkimotarina, ryöstetty lapsi tai löytölapsi – rikkauden ja köyhyyden vastakohtaisuus. Teokset voidaan jakaa selvästi tyttö- ja poikakertomuksiin. Sekä satujen että nuortenkertomusten henkilöihin ja maisemiin on otettu piirteitä Annin omasta elämästä. Esimerkiksi Pikkupappilassa – kirjan Ulla on tekijän oma kuva ja Kaarinan kesäloman henkilöt ja ympäristö sijoittuvat Kangasniemelle. Kotavuoresta kertovat sadut Rehellisyys maan perii ja Kaksi pikku miestä.

Kirjailija vietti vanhuudenpäivänsä Helsingissä Katajanokalla sekä  Kangasniemellä Kotavuoressa. Hän kuoli lyhyen aikaa sairastettuaan 83-vuotiaana 24. maaliskuuta 1958.

Lähteet:
Lehtonen, Maija: Anni Swan
Kotimaisia nuortenklassikoita 1