- Kangasniemi - http://www.kangasniemi.fi -

KUNNAN PÄÄTÖKSENTEKO

Julkisen hallinnon päätöksenteon perusteet on kirjattu Suomen perustuslakiin. Päätöksentekomenettelyä kunnassa säätelee pääosin kuntalaki ja hallintolaki. Eri hallinnonaloilla on lisäksi lukuisia omia menettelyä koskevia säännöksiä.

Kunnan päätöksentekomenettely voidaan jakaa viiteen eri vaiheeseen: vireilletuloon, valmisteluun, päätöksentekoon, tiedoksiantoon ja täytäntöönpanoon

Kokousmenettely
Valtuuston ja kunnan muiden toimielinten kokouksia koskeva sääntely eroaa siinä, että perussäännökset ylimmän toimielimen eli valtuuston kokoontumisesta ovat kuntalaissa, mutta muiden toimielinten kohdalla kokousmenettely perustuu pääosin hallintosäännön määräyksiin.

Kuntalaissa säädetään valtuustoasioiden valmistelusta (53 §), valtuuston kokoontumisesta (54 §), asioiden käsiteltäväksi ottamisesta valtuustossa (55 §) sekä valtuuston päätösten laillisuuden valvonnasta (56 §). Kaikkia toimielimiä, myös valtuustoa, koskevat kuntalain säännökset kokouksen julkisuudesta, päätösvaltaisuudesta, äänestyksestä, vaalista, eriävästä mielipiteestä, pöytäkirjasta sekä pöytäkirjan nähtävänä pitämisestä (kuntalain 57 – 63 §). Myös esteellisyyden sääntely perustuu kaikkien toimielinten kohdalla lakiin eli kuntalain 52 §:ään ja hallintolain 27-30 §:ään.

Lähtökohta on, että kunnanhallituksen on valmisteltava valtuustoasiat. Säännös sisältää sekä valmistelupakon että valmistelun keskittämisen. Valmistelupakolla pyritään varmistamaan, että valtuutetuilla on riittävästi tietoa päätettävästä asiasta, sen ratkaistuvaihtoehdoista ja päätöksen vaikutuksista. Valmistelu on keskitetty kunnanhallitukselle. Asiat eivät voi tulla valtuuston käsittelyyn ilman valmistelua. Lautakuntien ja muiden hallituksen alaisten toimielinten valmistelemat asiat valmistellaan valtuustoa varten aina hallituksessa.

(lähde: Kuntaliitto)