Isyyden selvittäminen ja vahvistaminen
Kun lapsen vanhemmat eivät ole avioliitossa keskenään lapsen syntyessä, vahvistetaan lapsen isyys tunnustamalla. Äidin kotikunnan lastenvalvoja huolehtii isyyden selvittämisestä ja tunnustamisasiakirjojen lähettämisestä maistraattiin. Maistraatti hyväksyy isyyden tunnustamisen. Isyyden tunnustamisella vahvistetaan lapsen ja hänen isänsä välinen sukulaisuussuhde. Lapsi saa samanlaisen oikeudellisen aseman kuin avioliitossa syntyneellä lapsella on.

Kun isyys on vahvistettu, lapselle voidaan antaa isän sukunimi. Isästä tulee elatusvelvollinen samoin kuin lapsen äitikin on elatusvelvollinen. Lapsi saa perintöoikeuden isään ja isänpuoleiseen sukuun; myös isälle syntyy perintöoikeus lapseensa nähden. Jos lapsi on alaikäinen isänsä kuollessa, lapsi voi saada perhe-eläkettä sekä korvauksia isän vakuutuksesta.

Isyyden tunnustamisen yhteydessä vanhemmat voivat allekirjoittaa myös sopimuksen lapsen yhteishuoltajuudesta. Lastenvalvoja vahvistaa sopimuksen isyyden vahvistamisen jälkeen. Muussa tapauksessa lapsen ainoaksi huoltajaksi jää äiti.

Ellei avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyyttä saada lastenvalvojan toimesta selvitettyä on isyysasia käsiteltävä käräjäoikeudessa.

Huolto-, asumis- ja tapaamisoikeus
Avio- tai avoerotilanteessa vanhempien on syytä sopia alaikäisten lastensa huoltajuudesta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta. Huoltoa, asumista ja tapaamisoikeutta koskeva sopimus on tarkoituksenmukaisinta tehdä heti kun vanhemmat tietävät erilleen muuttamisensa ajankohdan tai kun erilleen muutto on tapahtunut.

Vanhemmat voivat sopia siitä, kumman vanhempansa luona lapsi asuu ja miten lapsi tapaa toista vanhempaansa. Lapsella on oikeus pitää yhteyttä ja tavata muualla asuvaa vanhempaansa. Sopimus tapaamisoikeudesta voi olla määräaikainen tai toistaiseksi voimassa oleva. Vanhempien tulee keskinäisessä yhteisymmärryksessä pyrkiä siihen, että tapaamisoikeus toteutuu lapsen edun mukaisesti.

Lapsen juridisia huoltomuotoja ovat yhteishuolto ja yksinhuolto. Kun lapsi syntyy avioliitossa, ovat molemmat vanhemmat yhdessä hänen huoltajiaan. Vanhempien erotessa tai kun lapsen isyys vahvistetaan, voivat vanhemmat laatia sopimuksen yhteishuollosta tai yksinhuollosta toiselle vanhemmalle. Huoltomuodolla ei ole vaikutusta kummankaan vanhemman verotukseen eikä sosiaaliturvaan. Lapsen huoltomuodosta riippumatta lapsella on oikeus saada elatusta molemmilta vanhemmiltaan sekä oikeus tavata molempia vanhempiaan.

Lapsilisä maksetaan korotettuna vanhemmalle silloin, kun vanhempi asuu yksin lapsen kanssa ilman taloudessa asuvaa puolisoa. Juridisella huoltomuodolla ei ole vaikutusta korotuksen myöntämiseen.

Lapsen huollosta, asumisesta ja tapaamisoikeudesta vanhemmat voivat laatia sopimuksen lastenvalvojan luona. Jos vanhemmat eivät pysty sopimaan asiaa, voivat vanhemmat viedä asian käräjäoikeuden päätettäväksi.

Elatusapu
Avio- tai avoerotilanteessa on aina syytä turvata alaikäisen lapsen oikeus saada elatusta siltä vanhemmalta, jonka luona lapsi ei asu. Tämä tapahtuu ensisijaisesti lastenvalvojan luona tehtävällä ja vahvistettavalla elatussopimuksella mieluiten heti kun vanhempien erilleen muutto on tapahtunut tai sen ajankohta on vanhempien tiedossa.

Elatussopimuksella vanhempi sitoutuu maksamaan elatuskykyynsä ja lapsen elatuksen tarpeeseen nähden kohtuullisena pidettävän elatusavun. Lastenvalvoja voi vahvistaa lapsen elatusta koskevan sopimuksen, jos vanhemmat ovat sopimuksen sisällöstä yhtä mieltä ja jos sopimus on lapsen edun mukainen. Lastenvalvojan on ennen sopimuksen vahvistamista harkittava, onko sopimus kohtuullinen: turvaako se lapsen riittävän elatuksen ja vastaako se molempien vanhempien elatuskykyä.

Oikeusministeriö on vuonna 2007 antanut suositusluonteisen ohjeen lapsen elatusavun suuruuden arvioimiseksi (Oikeusministeriön julkaisu 2007:2)
http://www.stm.fi/tiedotteet/kuntainfot/kuntainfo/-/view/1225829

Ellei lapsen elatusta saada sovittua lastenvalvojan vahvistamalla elatussopimuksella on elatusavun vahvistamista haettava oikeusteitse käräjäoikeudessa.

Elatussopimuksella vahvistettua elatusapua (kuten myös oikeuden määräämää elatusapua) voidaan tietyin edellytyksin muuttaa uudella elatussopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä. Uuden sopimuksen tekeminen edellyttää aina kummankin sopijaosapuolen suostumusta sekä olosuhteissa tapahtuneita muutoksia.

Jos elatusvelvollinen laiminlyö elatusapumaksujaan, voidaan ne periä häneltä vapaaehtoisesti tai ulosotolla. Lapselle voidaan maksaa elatustukea, jos elatusvelvollinen on laiminlyönyt elatusavun maksamisen tai elatusapu on vahvistettu elatustukea pienemmäksi puutteellisen elatuskyvyn vuoksi tai jos avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen isyyttä ei ole vahvistettu. Elatustukea haetaan Kelasta, joka perii saatavat elatusvelvolliselta.

Elatusapu on viivästyskorollinen, ja sitä koskee indeksikorotuslain mukaiset korotukset. Elatusavun indeksikorotus 1.1.2014 alkaen on 1,17 %. Elatusvelvollisen kuuluu lain mukaan maksaa ilman eri vaatimusta aina elatusavun oikeaa, indeksillä korotettua määrää elatussopimuksen eräpäivän mukaisesti.

Yhteydenotot:

Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelut / Lastensuojelun ja lapsiperheiden sosiaalipalvelut
Huupponen Marika, palveluesimies puh. 040 5271 520
sosiaalityöntekijä puh. 040 587 2419
Korja Hanna, perhetyöntekijä puh. 040 520 6698
Nuutinen Minna, erityisnuorisotyöntekijä puh. 040 063 7292

Soittoaika ma–to klo 9 – 10. Muina aikoina voit jättää soittopyynnön vastaajaan


TULOSTA SIVU TULOSTA SIVU