Luontokuva (4)

Aikuissosiaalityön tavoitteena on tarjota aikuisväestölle suunnitelmallista, muutokseen tähtäävää sosiaalityötä sekä edistää henkilöiden omatoimista ja itsenäistä suoriutumista. Sosiaalityön keinoin pyritään lisäämään henkilöiden sosiaalista toimintakykyä, aktivoitumista, työelämään kuntoutumista sekä taloudellista toimeentuloa.

Aikuissosiaalityö tarjoaa palveluita arkielämään, ihmissuhteisiin, kuntoutumiseen ja taloudellisiin tilanteisiin liittyvissä asioissa.

Sosiaalityön palveluita ovat esimerkiksi:

  • Asiakkaan sosiaalisen elämäntilanteen, kuntoutumisen ja työllistymisen esteiden selvittäminen ja palvelutarpeen arviointi yhdessä asiakkaan kanssa
  • Sosiaaliturvaetuuksiin ja sosiaalipalveluihin liittyvä ohjaus ja neuvonta
  • Motivointi, ohjaus ja tuki työharjoitteluun, työelämävalmennukseen, koulutukseen, työhön ja kuntouttavaan työtoimintaan sekä aktivointisuunnitelmien tekeminen yhdessä asiakkaan ja työvoimaneuvojan kanssa
  • Asiakkaan kuntoutusprosessia tukevien verkostojen ja palveluiden luominen ja niiden kanssa toimiminen niin, että asiakas saa tarvitsemansa tuen
  • Asiakkaan yksilölliseen elämäntilanteeseen perustuva täydentävä / ehkäisevä toimeentulotuki
  • Päihdekuntoutujien asumispalvelu- ja laitoskuntoutus
  • Mielenterveyskuntoutujien asumispalvelu

Yhteystiedot:
Kangasniemen sosiaalityö
Otto Mannisen tie 2
51200 Kangasniemi
sosiaalityöntekijä puh. 040 587 2419

KUNTOUTTAVA TYÖTOIMINTA

Kuntouttava työtoiminta on tarkoitettu pitkään työttöminä olleille ja muutoin haastavassa työmarkkinatilanteessa oleville henkilöille työllistymismahdollisuuksien, toimintakyvyn ja elämänhallinnan parantamiseksi. Sen järjestäminen perustuu lakiin kuntouttavasta työtoiminnasta (Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 2.3.2001/189). Laki velvoittaa kunnat sekä työ- ja elinkeinotoimistot järjestämään kullekin asiakkaalle sopivan palvelukokonaisuuden, missä lähtökohtana ovat yksilölliset kyvyt ja taidot, toiveet ja tavoitteet. Kuntouttava työtoiminta perustuu aktivointisuunnitelmaan, jonka laativat yhteistyössä asiakas, sosiaalityöntekijä ja te-palveluiden asiantuntija.

Kuntouttavan työtoiminnan avulla pitkään työttömänä olleella henkilöllä on mahdollisuus päästä mukaan työelämään. Kuntouttava työtoiminta on henkilökohtaiseen suunnitelmaan perustuvaa työskentelyä avustavissa tehtävissä. Työtoimintapaikat ovat kunnan ja valtion virastoissa, järjestöissä, säätiöissä tai muissa julkisissa yhteisöissä. Kuntouttava työtoiminta ei ole mahdollista yksityisessä yrityksessä.

Työtoimintaa järjestetään 3-24 kuukauden jaksoissa, 1–5 päivää viikossa arkisin, 4–8 tuntia päivässä. Kuntouttavan työtoiminnan sisältö voidaan suunnitella siten, että alkuvaiheessa työtoimintapäiviä ja -tunteja on vähemmän ja valmiuksien parantuessa työtoimintapäiviä voidaan lisätä. Toiminta ei ole työsuhteinen eikä työtoiminnassa ole lisä-, yli-, yö- ja vuorotyötä. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvalla on oikeus työttömyysetuuteen. Lisäksi työtoiminta-ajalta saa kulukorvausta 9 €/työtoimintapäivä. Korvausta matkakustannuksiin maksetaan yksilöllisen tilanteen mukaan.

Kuntouttavassa työtoiminnassa noudatetaan työturvallisuuslakia ja kunta järjestää työtapaturmavakuutuksen. Terveydenhuollon palvelut toteutuvat perusterveydenhuollon kautta.
Työtoimintajaksoon sisältyy yksilöllinen palveluohjaus. Työtoiminnan etenemistä seurataan säännöllisillä tapaamisilla ja asiakas saa tarpeen mukaan tukea työtoimintaan sekä jatkosuunnitelmien työstämiseen. Kuntouttava työtoiminta päättyy, kun asiakas siirtyy seuraavaan palveluun tai kun asiakkaan työ- ja toimintakyky edellyttää ensisijaisesti esimerkiksi terveydenhuollon palveluita.

Yhteystiedot:
Kangasniemen sosiaalityö
Otto Mannisen tie 2
51200 Kangasniemi
sosiaalityöntekijä puh. 040 587 2419
sosiaaliohjaaja Jaana Marttinen puh. 040 587 2422

TOIMEENTULOTUKI

1.1.2017 alkaen perustoimeentulotuki siirtyy Kelan hoidettavaksi

  • Kela palvelee sinua verkossa, puhelimessa ja kaikissa palvelupisteissään.
  • Jos olet saanut  vuoden 2016 lopulla kunnasta toimeentulotukipäätöksen, joka ulottuu vuoden 2017 puolelle, saat tukea päätöksen mukaisesti sen voimassaoloajan. Sinun ei tarvitse hakea tämän tilalle Kelan päätöstä vuoden alussa.
  • Säilytä viimeisin kunnasta saamasi päätös. Tarvitset sitä, kun haet Kelasta perustoimeentulotukea ensimmäisen kerran vuonna 2017.
  • Kunta voi myöntää edelleen täydentävää toimeentulotukea sellaisiin erityisiin menoihin, joita perustoimeentulotuki ei kata.

Vuoden 2017 alusta voit hakea tukea verkossa www.kela.fi/asiointi.  Verkkopalvelussa voit toimittaa myös hakemukseen tarvittavat liitteet. Tukea voi hakea myös paperilomakkeella.

ESSOTE sähköinen toimeentulotukihakemus täydentävään ja ennaltaehkäisevään toimeentulotukeen

Toimeentulotuki on sosiaalihuoltoon kuuluva viimesijainen taloudellinen tuki, jonka tarkoituksena on turvata hakijan ja hänen perheensä toimeentulo ja edistää itsenäistä selviytymistä. Toimeentulotuen avulla mahdollistetaan tuen saajan ihmisarvoisen elämän kannalta vähintään välttämätön toimeentulo. (Laki toimeentulotuesta 2 §)

Toimeentulotukeen on oikeutettu henkilö, joka on tuen tarpeessa eikä voi saada toimeentuloa ansiotyöllään, yrittäjätoiminnallaan, toimeentuloa turvaavien muiden etuuksien avulla, muista tuloista tai varoistaan, häneen nähden elatusvelvollisen ihmisen huolenpidolla tai muulla tavalla.

Ennen tuen myöntämistä selvitetään hakijan tai hänen perheensä mahdollisuudet saada toimeentulonsa muista tulonlähteistä, ensisijaisesti työ- ja yrittäjätuloista. Ensisijaisia sosiaaliturvaetuuksia toimeentulotukeen nähden ovat muiden muassa eläkkeet, työttömyysturva, sairauspäiväraha, lapsilisä, asumistuki ja opintoetuudet.

Toimeentulotukea voi hakea täyttämällä kirjallisen toimeentulotukihakemuksen liittäen siihen tarvittavat tulo-, meno- ja varallisuusselvitykset ja toimittamalla sen omaan tai johonkin muuhun Mikkelin seudullisen sosiaali- ja terveystoimeen lähipalvelupisteeseen. Jälkimmäisessä tapauksessa hakemus toimitetaan käsiteltäväksi omaan lähipalvelupisteeseen, koska toimeentulotuki käsitellään vakinaisessa oleskelukunnassa toimeentulotukilain 14 § mukaan. Hakemuksia on saatavana kaikissa lähipalvelupisteissä ja sen voi tulostaa myös kunnan ja seudullisen sosiaali- ja terveystoimen nettisivuilta.

Toimeentulotukilain 14 a § mukaan hakemukset tulee käsitellä seitsemän arkipäivän sisällä hakemuksen saapumisesta. Toimeentulotukipäätös annetaan aina kirjallisena ja siihen liitetään laskelma, ellei se päätöksen sisällöstä johtuen ole tarpeetonta.

Yhteystiedot:
Kangasniemen perusturvatoimisto,
Otto Mannisen tie 2, 51200 Kangasniemi
puhelinajat ma – to klo 9 – 10
sosiaalityöntekijä puh. 040 587 2419

Kangasniemen kunnan yhteispalvelupiste, Otto Mannisen tie 2, 51200 Kangasniemi
avoinna ma – pe klo 9.-11.30 ja 12.30 – 15.45.

Toimeentulotukea haettaessa on esitettävä:

Tositteet tuloista 2 kuukauden ajalta:

  • ansio- ja yritystulot (palkkatodistus, tilinauha, tilitoimiston todistus) 2 edeltävältä kuukaudelta
  • työttömyyspäivärahapäätös (ammattiliitot, Kela) ja maksuilmoitukset
  • sairauspäivärahapäätös ja maksuilmoitukset
  • äitiyspäivärahapäätös ja maksuilmoitukset
  • kotihoidontukipäätös ja maksuilmoitukset
  • elatusapu/elatustukisopimus
  • kansaneläkepäätös, työeläkepäätös
  • opintotukipäätös (opintoraha, opintolaina, asumislisä)
  • koulutustukipäätös
  • asumistukipäätös
  • hoito-/vammaistukipäätös
  • muut mahdolliset tulot, mm. avustukset ja lainat
  • omaisuus, varallisuus

Jos jokin etuus on vireillä, on vireillepanosta esitettävä tosite.

Tositteet ja kuitit menoista 2 kuukauden ajalta

  • vuokrasopimus – vuokra/vastike, vesi- ja saunamaksut
  • sähkö, lämmityskulut
  • jätehuolto, nuohous, kiinteistövero, tontin vuokra, lokakaivon tyhjennys, aurausmaksu, tiehoitomaksu
  • työmatkoista ja työssäkäynnistä aiheutuvat menot
  • asuntolainan korot
  • terveydenhuoltomenot (reseptilääkkeiden ostosta aina apteekin ostokuitti ja sen lisäksi resepti tai lääkelaskelma)

Muuta:

  • verotuspäätös, selvitys verotuksesta ja verotustodistus viimeksi vahvistetusta verotuksesta kokonaisuudessaan
  • jos veronpalautus on ulosoton kohteena, tosite palautuksen ulosmittauksesta
  • työvoimapoliittinen lausunto
  • tosite työnhaun voimassaolosta
  • tiliotteet kaikkien perheenjäsenten kaikista tileistä viimeisen 2 kuukauden ajalta
  • ulkomaalaisilta matkustusasiakirjat (passi)

Lisäksi on hyvä tietää:

Tuloina otetaan huomioon henkilön ja perheenjäsenten käytettävissä olevat tulot ja varat. Omaisuudesta ja sen arvosta tulee toimittaa luotettava selvitys. Mikäli omaisuus on sen kaltaista, että asiakas voisi sen myymällä turvata elantonsa, tulee hänen ryhtyä realisointitoimenpiteisiin toimeentulotukipäätöksessä määrätyn ajanjakson eli 3 – 6 kuukauden aikana. Mikäli omistuksessa on helposti realisoitavaa omaisuutta, esimerkiksi osakkeita, asiakkaalta edellytetään niiden välitöntä realisointia.

Tuloina ei huomioida (ToTuL 11 §) mm. työttömyysturvalaissa tarkoitettua kulukorvausta, eläkkeensaajan hoitotukea, vammaistukea, lapsen hoitotukea tai äitiysavustusta. Tukeen eivät vaikuta omassa käytössä oleva omistusasunto, asunnon irtaimisto ja työvälineet.

Perusosa (ToTuL 7 a §) sisältää ravintomenot, vaatemenot, vähäiset terveydenhuoltomenot, henkilökohtaisesta ja kodin puhtaudesta aiheutuvat menot, asioimismatkoista aiheutuvat menot, sanomalehden tilausmaksu, puhelin- ja internet-maksut, harrastus- ja virkistystoiminnasta aiheutuvat menot ja jokapäiväiseen toimeentuloon kuuluvat menot.

Muut perusmenot (ToTuL 7 b §) sisältää asumismenot, taloussähkön, kotivakuutusmaksun ja vähäistä suuremmat terveydenhoitomenot.

TOIMEENTULOTUEN PERUSOSIEN MÄÄRÄT 1.1.2016 LÄHTIEN

Tuen saaja Euroa/kk Euroa/pv 1)
Yksin asuva 2) 485,50 16,18
Yksinhuoltaja 534,05 17,80
Muu 18 vuotta täyttänyt
Avio- ja avopuolisot kumpikin 412,68 13,76
Vanhempansa tai ­vanhempiensa luona asuva
18 vuotta täyttänyt henkilö 354,42 11,81
10-17-vuotias lapsi
10-17-vuotias 1. lapsi 339,85 11,33
10-17-vuotias 2. lapsi 315,58 10,52
10-17-vuotias 3. lapsi jne 291,30 9,71
Alle 10-vuotias lapsi
Alle 10-vuotias 1. lapsi 305,87 10,20
Alle 10-vuotias 2. lapsi 281,59 9,39
Alle 10-vuotias 3. lapsi jne 257,32 8,58

1) Kun toimeentulotukea myönnetään lyhyemmäksi ajaksi kuin kuukaudeksi (toimeentulotukilaki 15 §), toimeentulotuen perusosan määrä päivää kohti on laskettu jakamalla kuukausimäärä kolmellakymmenellä

2) Sekä yhdessä 18 vuotta täyttäneen lapsensa kanssa asuva vanhempi, joka ei ole avioliitossa tai elä toimeentulotukilain 3 § 1 momentin mukaisissa avioliitonomaisissa olosuhteissa (toimeentulotukilaki 9 §)

Perusosaa voidaan alentaa 20 % jos henkilön toimeentulotuen tarve aiheutuu siitä, että hän on ilman perusteltua syytä kieltäytynyt tarjotusta työstä, työvoimapoliittisesta toimenpiteestä tai kuntouttavasta työtoiminnasta, jos henkilö on ilman pätevää syytä kieltäytynyt osallistumasta aktivointisuunnitelman laatimiseen tai jos hän ilman pätevää syytä on keskeyttänyt kuntouttavan työtoiminnan tai muun työllistymistä edistävän toimenpiteen. Perusosaa voidaan alentaa myös, jos työnhaun voimassaolossa on toistuvasti katkoksia. (Toimeentulotukilaki 10 §)

Täydentävänä toimeentulotukena (Toimeentulotukilaki 7 c §) otetaan huomioon tarpeellisen suuruisina erityismenot, joita ovat muut kuin perustoimeentulotuessa huomioitavat asumisesta aiheutuvat menot (mm. muuttokustannukset, takuuvuokra), lasten päivähoitomenot sekä henkilön tai perheen erityisistä tarpeista tai olosuhteista johtuvat toimeentulotuen turvaamiseksi tai itsenäisen suoriutumisen edistämiseksi tarpeellisiksi harkitut menot.

Täydentävän toimeentulotuen menoja ovat esimerkiksi yksityisen päivähoidon maksut, muuttokustannukset, vuokravakuus/takuuvuokra, lasten tarvikkeet ja harrastusmenot, sänky ja ruokapöytä, välttämättömät hautauskustannukset, lasten tapaamiskulut, ammattiliittojen perimät jäsenmaksut, edunvalvonnan palkkio ja tilintarkastusmaksu.

Ehkäisevän toimeentulotuen (Toimeentulotukilaki 13 §) hakeminen edellyttää yleensä ajanvarauksella asiointia sosiaalityöntekijän luona, jolloin hakijan kokonaistilanne selvitetään ja siihen perustuen asia ratkaistaan. Mikkelin seudullisessa sosiaali- ja terveystoimessa on laadittu kriteerit ehkäisevän toimeentulotuen myöntämiselle.

PÄIHDEPALVELUT

Päihdehuollon tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä sekä siihen liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja sekä edistää päihteiden ongelmakäyttäjän ja hänen läheistensä toimintakykyä ja turvallisuutta. Kunnan on huolehdittava siitä, että päihdehuolto järjestetään sisällöltään ja laajuudeltaan sellaiseksi kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Päihdehuollon tulee olla helposti tavoitettavaa ja avohuoltopainotteista. Päihdehuollon järjestämistä säätelevät päihdehuoltolaki (1986/41), päihdehuoltoasetus (1986/653) ja monet muut lait, kuten sosiaalihuoltolaki.

Päihdepalvelut tarjoavat erilaisia lähinnä avohoidon palveluja päihde- ja riippuvuusongelmaisille ja heidän läheisilleen. Päihdeongelmalla tarkoitetaan alkoholi-, huume- tai lääkeongelmaa. Lisäksi hoitoa annetaan peliriippuvuuteen. Hoidossa käsitellään päihteisiin ja riippuvuuksiin liittyviä ongelmia sekä järjestetään tarvittaessa tukitoimia ja jatkohoitoa. Hoitoon voi hakeutua olemalla yhteydessä kunnan päihde- tai aikuissosiaalityöntekijään. Lähetettä ei tarvita ja palvelut ovat kangasniemeläisille maksuttomia. Hoito on luottamuksellista.

Kangasniemellä päihteidenkäyttäjien avohoidosta huolehtivat kunnan mielenterveystoimistossa työskentelevät päihdetyöntekijä ja sairaanhoitajat. Asiakkailla on mahdollisuus käyttää myös Mikkelin A-klinikan palveluja.

Yhtenä osana päihteiden ongelmakäyttäjien avohoitoa ovat aikuissosiaalityön palvelut, koska päihteiden ongelmakäyttäjät tarvitsevat tukea arjessa selviytymiseen. Aikuissosiaalityössä asiakas pyritään kohtaamaan kokonaisvaltaisesti, kartoitetaan mm. asiakkaan voimavarat, sosiaaliset verkostot, terveydentilaan liittyvät seikat, taloudellinen tilanne ja tuen tarve. Muutokseen pyrkivä työskentely aikuissosiaalityössä on mm. motivointityötä, asiakkaiden ohjaamista päihdepalvelujen piiriin.

Katkaisuhoito laitoksessa on tarkoitettu päihteidenkäyttäjille, jotka päihdeongelman ja vieroitusoireiden vakavuuden takia tarvitsevat ympärivuorokautista hoitoa eikä avohoidon keinojen katsota olevan riittäviä tai mahdollisia. Hoidon tavoitteena on vieroitusoireiden hoito, päihdekierteen katkaisu sekä edellytysten luominen kuntoutumiselle.

Kangasniemellä alkoholinkäyttäjät voivat hakeutua hoitoon terveyskeskuksen lääkärin lähetteellä. Hoito toteutetaan terveyskeskuksen vuodeosastolla. Huumeidenkäyttäjien katkaisuhoidosta neuvotellaan mielenterveystoimiston lääkärin, päihdetyöntekijän ja aikuissosiaalityöntekijän kanssa ja hoidosta päättää ylilääkäri. Hoito toteutetaan huumeidenkäyttäjien katkaisu- ja vieroitushoitoihin erikoistuneissa yksiköissä.

Avohoidon palvelut ovat päihdehuollossa ensisijaisia, mutta vaikean päihderiippuvuuden hoidossa voi olla tarve laitoskuntoutusjaksolle. Lain mukaan palveluja on annettava henkilön, hänen perheensä ja muiden läheistensä avun, tuen ja hoidon tarpeen perusteella. Laitoskuntoutusjakso voidaan katsoa tarpeelliseksi, mikäli hakijalla on pitkään jatkunutta päihteiden ongelmakäyttöä, halu kuntoutua ja avohoitokontakti on olemassa, mutta avohuollon tuki todetaan riittämättömäksi.

Laitoskuntoutusjaksolle hakeudutaan aikuissosiaalityön kautta. Laitoskuntoutusjaksolle hakeutuvan tulee tehdä kirjallinen hakemus ja liittää siihen asiantuntijalausunto esim. katkaisuhoitoa antavalta taholta. Laitoskuntoutukseen hakeutuvalla on usein jo entuudestaan asiakkuus sosiaalityössä, koska vaikea, pitkittynyt päihdeongelma vaikuttaa kokonaisvaltaisesti ihmisen elämänhallintaan. Tällöin sosiaalityöntekijällä on jo tietoa asiakkaan elämäntilanteesta ja kuntoutuksen tarpeesta. Tarvittaessa sosiaalityöntekijä on yhteydessä hakijaan lisätietojen saamiseksi ja hakijaa pyritään tapaamaan esim. yhdessä päihdetyöntekijän kanssa.

Laitoskuntoutusta ostetaan asiakkaan tarpeen mukaan eri tahoilta. Kuntoutuspaikka valitaan yhteistyössä asiakkaan, mielenterveystoimiston ja/tai katkaisuhoitoa antavan tahon ja aikuissosiaalityön kanssa. Laitoskuntoutusjaksojen pituudet vaihtelevat asiakkaiden tarpeista riippuen. Esim. huumekuntoutukset ovat usein usean kuukauden mittaisia. Laitoskuntoutusjakson aikana tehdään tiivistä verkostoyhteistyötä asiakkaan, kuntoutuslaitoksen, avohuollon ja aikuissosiaalityön kanssa. Kuntoutusjakson aikana pyritään rakentamaan asiakkaalle riittävä turvaverkosto ja tuki, jotta päihteetön elämä mahdollistuu laitosjakson jälkeenkin. Päihteettömän elämän tueksi voidaan tarvittaessa myöntää lyhytkestoisia intervallijaksoja kuntoutuksen toteuttaneeseen laitokseen.

Myönteinen päätös laitoskuntoutukseen tarkoittaa maksusitoumuksen saamista kuntaosuuteen. Asiakas osallistuu maksukykynsä mukaisesti asiakasmaksuosuuden maksamiseen, johon hän voi tarvittaessa hakea toimeentulotukea.

Peliriippuvuuden hoidossa avohoidon palvelut ovat myös ensisijaisia. Hoitoa toteutetaan mielenterveystoimistossa ja Mikkelin A-klinikalla. Mikäli avohoito osoittautuu riittämättömäksi, voi asiakas hakea laitoskuntoutusta tai kurssia peliriippuvuuteensa. Peliriippuvaisten henkilöiden laitoskuntoutus toteutetaan päihdehuollon palvelukriteereiden perusteella.

Sosiaali- ja terveysministeriön antaman asetuksen (33/2008, korvaushoitoasetus) mukaisesti korvaushoidolla tarkoitetaan opioidiriippuvaisten hoitoa, jossa käytetään apuna buprenorfiinia tai metadonia sisältäviä lääkevalmisteita ja jossa tavoitteena on joko kuntouttaminen ja päihteettömyys, tai haittojen vähentäminen ja potilaan elämän laadun parantaminen. Korvaushoito on tarkoitettu sellaiselle opioidiriippuvaiselle henkilölle, joka ei ole vieroittunut opioideista. Korvaushoitoon voidaan ottaa henkilö, jolla on todettu opioidiriippuvuus ja muut ensisijaiset hoitomuodot ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Muiden päihteiden käyttö, alkoholi- tai muu huumeriippuvuus, psyykkiset tai fyysiset sairaudet eivät ole korvaushoidon esteitä, mutta niiden vaikutuksia hoitoon sitoutumiseen arvioidaan arviointijakson
aikana.

Asetuksen mukaan hoidon tarve tulee arvioida ja hoito toteuttaa sellaisessa terveyskeskuksessa, päihdehuollon yksikössä tai vankeinhoitolaitoksessa, jossa on hoidon antamiseen perehtynyt hoidosta vastaava lääkäri ja toiminnan edellyttämä henkilökunta sekä muut edellytykset hoidon antamiseen. Hoito perustuu hoitosuunnitelmaan, jossa lääkehoidon lisäksi määritellään muu lääketieteellinen ja psykososiaalinen hoito, kuntoutus ja seuranta. Korvaushoitoon pääsy kuuluu hoitotakuun piiriin.

Kangasniemellä korvaushoidon tarvetta arvioidaan STM:n kriteereiden mukaisesti mielenterveystoimistossa ja asiaan erikoistuneissa päihdehuollon yksiköissä. Kangasniemellä korvaushoidon tuottaa ja siitä vastaa mielenterveysvastaanotto arkisin ja viikonloppuisin korvaushoidon toteuttaa terveyskeskuksen osaston henkilökunta.

Yhteystiedot:
Kangasniemen mielenterveys- ja päihdepalvelut,
Sairaalantie 15, 51200 Kangasniemi
päihdetyöntekijä, sairaanhoitaja Mari Montonen puh. 040 893 4232

Kangasniemen perusturvatoimisto, Otto Mannisen tie 2, 51200 Kangasniemi
sosiaalityöntekijä puh. 040 587 2419

Mikkelin A-klinikka, Maaherrankatu 36, 50100 Mikkeli, puh. 040 167 7778

PSYKOSOSIAALISET ASUMISPALVELUT

Asumispalvelut kuuluvat sosiaalipalveluihin, joiden järjestämisestä kunnan on huolehdittava sosiaalihuoltolain 17 § perusteella. Asumispalveluilla tarkoitetaan palvelu- ja tukiasumisen järjestämistä, ja näitä palveluja annetaan henkilölle joka tarvitsee apua tai tukea asumisensa järjestämiseen erityisestä syystä (Sosiaalihuoltolaki 22 ja 23 §).

Kangasniemellä psykososiaalista asumispalvelua järjestetään mielenterveys- ja päihdekuntoutujille, joilla on esim. terveydentilan ja puutteellisten elämäntaitojen vuoksi merkittäviä haasteita selviytyä vuokrasuhteisessa asumisessa.
Toteutettavat asumispalvelumuodot ovat tehostettu palveluasuminen ja palveluasuminen. Palvelumuotoa valittaessa määräävin kriteeri on juuri avun, tuen, hoivan ja tarvittaessa valvonnan tarve, joka arvioidaan yhteistyössä asiakkaan, omaisten, terveyspalveluiden asiantuntijoiden, aikuissosiaalityön ja muiden asianosaisten tahojen ja yhteistyökumppaneiden kanssa kokonaisvaltaisesti.

Tehostetussa palveluasumisessa asiakas tarvitsee toimintarajoitteidensa vuoksi jatkuvaa hoivaa, huolenpitoa ja tukea ympärivuorokautisesti. Asumispalveluyksikön henkilökunta onkin paikalla ympärivuorokautisesti. Asiakas tarvitsee apua päivittäisissä toiminnoissaan, kuten henkilökohtaisen hygienian hoitamisessa, ruokailun järjestämisessä, siivouksessa ja pyykinpesussa, raha-asioiden hoitamisessa ja asiakkaalle kuuluvien etuuksien saamisessa. Ratkaisevaa on se, että muut palveluasumisen muodot ovat riittämättömiä ja tuen tarve ajoittuu myös yöaikaan.

Palveluasumisessa henkilökuntaa on paikalla vähintään seitsemän tuntia päivässä. Tuen tarve liittyy intensiiviseen kuntoutukseen sekä asumisen ja omatoimisuuden tiiviiseen harjoitteluun, jotta asiakkaan toimintakyky ja sosiaaliset suhteet vahvistuisivat.

Asumispalvelussa asiakas on vuokrasuhteessa palveluntuottajaan ja maksaa vuokran, ateriat sekä tulojen mukaan lasketun asiakasmaksuosuuden.

Yhteystiedot:
SAS-hoitaja  puh. 0400 796 763
Kangasniemen hyvinvointikeskus, Sairaalantie 13, 51200 Kangasniemi

sosiaalityöntekijä puh. 040 587 2419
Kangasniemen perusturvatoimisto, Otto Mannisen tie 2, 51200 Kangasniemi

TALOUS- JA VELKANEUVONTA

Talous- ja velkaneuvonta on lakisääteistä ja asiakkaille maksutonta palvelua. Talous- ja velkaneuvonnan tavoitteena on auttaa asiakasta saavuttamaan tasapainoinen talous. Toiminnan lähtökohtana on asiakkaan oman toiminnan ja päätöksenteon tukeminen. Jokaisella maksuvaikeuksissa olevalla on mahdollisuus neuvontaan ja sillä pyritään ennaltaehkäisemään velkaongelmien syntymistä.

Talous- ja velkaneuvojat auttavat velkatilanteen kartoittamisessa ja kertovat erilaisista tukipalveluista sekä velkojen järjestelymahdollisuuksista, talouteen liittyvien ongelmien ratkaisumahdollisuuksien kartoittamisessa, neuvotteluissa velkojien kanssa, maksuaikataulujen ja velkojen järjestelyssä, tuomioistuimelle tehtävän velkajärjestelyhakemuksen ja maksuohjelman laatimisessa sekä tarkistamisessa ja yksityishenkilön velkajärjestelyyn liittyvien selvitysten, vastineiden ja lausumien laatimisessa.

Neuvoja avustaa asiakasta hänen taloudellisen tilanteensa korjaamisessa kuhunkin tilanteeseen sopivalla tavalla. Taloudelliseen tilanteeseen etsitään ratkaisumahdollisuuksia. Velkojen järjestelemisessä ratkaisuna voivat olla mm:

  • vapaaehtoinen sopiminen velkojien kanssa suoraan
  • Takuu-Säätiön (www.takuu-saatio.fi) takauksen avulla tehtävä sopimus tai
  • velkajärjestelyhakemus käräjäoikeuteen (www.om.fi.) jos sovintoa ei ole syntynyt
  • sosiaalinen luotto
  • yhteistyö Kirkon Diakoniatyön kanssa

Yhteystiedot:
Mikkelin seudun talous- ja velkaneuvonta,
Mikkelin kaupungin virastotalo, Maaherrankatu 9-11, 50100 Mikkeli

Ajanvaraus ja neuvonta:
Sirpa Vahvaselkä, talous- ja velkaneuvoja
puh. 040 129 4240
sirpa.vahvaselka@mikkeli.fi

Riitta Kiljunen, talous- ja velkaneuvoja
puh. 040 129 4241
riitta.a.kiljunen@mikkeli.fi

http://www.mikkelinseutusote.fi -> Talous-ja-velkaneuvonta

EDUNVALVONTA

Edunvalvoja voidaan nimetä henkilölle, joka ei pysty itse hoitamaan omia taloudellisia asioitaan. Kyvyttömyys omien asioiden hoitamisessa voi johtua alaikäisyydestä, sairaudesta, pitkäaikaisesta poissaolosta tai joistain muusta vastaavasta syystä.

Maistraatti selvittää hakemuksen tai ilmoituksen perusteella, tarvitseeko tietty henkilö edunvalvontaa. Maistraatti voi määrätä edunvalvojan, mikäli henkilö itse on hakenut edunvalvojan määräämistä ja pyytänyt, että tietty henkilö määrättäisiin hänen edunvalvojakseen. Mikäli hakija ei kykene ymmärtämään mitä edunvalvojan määrääminen hänen kannaltaan merkitsee, maistraatti ei voi edunvalvojaa määrätä. Käräjäoikeuden asiana on tällöin määrätä edunvalvoja, samoin kuin niissä tapauksissa, joissa hakemus edunvalvojan määräämiseksi on tullut muulta kuin henkilöltä itseltään.

Edunvalvojan määrääminen on edunvalvontaan liittyvä ensisijainen menettelytapa. Näissä tapauksissa henkilön toimintakelpoisuuteen ei puututa. Edunvalvojan määrääminen on riittävä toimenpide niissä tapauksissa joissa henkilö ei voi tehdä oikeustoimia jotka vahingoittavat hänen taloudellista tilaansa. Jos henkilö, jolla on edunvalvoja, toimii edunvalvojan neuvosta huolimatta oman etunsa vastaisesti tai jos siihen on olemassa ilmeinen vaara, henkilön toimintakelpoisuutta voidaan rajoittaa. Toimintakelpoisuuden rajoittamisesta päättää käräjäoikeus. Se voi päättää, että henkilöllä ei esimerkiksi ole oikeutta ottaa velkaa tai myydä tai lahjoittaa asuntoaan. Toimintakelpoisuutta ei saa rajoittaa enempää kuin asianomaisen suojaamiseksi on tarpeen.

Edunvalvojaksi voidaan määrätä tehtävään sopiva henkilö, joka antaa tähän suostumuksensa. Edunvalvoja voi olla sairaan tai vanhuksen lähiomainen tai muu läheinen. Edunvalvontamääräys voidaan antaa myös oikeusaputoimiston tai muun palveluntuottajan yleiselle edunvalvojalle. Edunvalvojan määräämistä voi hakea maistraatti, edunvalvontaan määrättävän vanhempi, aviopuoliso, lapsi tai muu läheinen henkilö.

Hakemus tai ilmoitus edunvalvojan määräämiseksi jätetään edunvalvontaan ehdotettavan kotikunnan maistraattiin. Maistraatti selvittää, onko hakemuksen tai ilmoituksen kohteena oleva henkilö edunvalvonnan tarpeessa. Selvityksen perustana on lääkärintodistus sekä kuulemiset sosiaaliviranomaisten ja terveydenhuollon ammattihenkilöstön kanssa. Maistraatti kuulee myös hakemuksen tai ilmoituksen kohteena olevaa henkilöä, mikäli hankitussa lääkärinlausunnossa todetaan, että häntä voidaan kuulla. Lisäksi maistraatti voi kuulla sellaisia sukulaisia ja ystäviä, joilla on tietoa hakemuksessa tai ilmoituksessa tarkoitetun henkilön tilasta ja olosuhteista, mikäli nämä tiedot ovat tarpeellisia.

Useimmiten edunvalvoja määrätään huolehtimaan päämiehensä omaisuudesta ja taloudellisista asioista. Edunvalvoja voidaan määrätä huolehtimaan myös yksittäisestä asiasta, esimerkiksi kiinteistön myymisestä päämiehensä puolesta. Edunvalvojan on myös huolehdittava siitä, että päämies saa sopivan hoidon, huolenpidon ja kuntoutuksen. Edunvalvojan tulee tarvittaessa olla yhteistyössä esimerkiksi kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon viranomaisten kanssa.

Edunvalvojan on pyrittävä hyvään yhteistyöhön päämiehensä kanssa. Ennen kuin edunvalvoja päättää päämiehelleen tärkeästä asiasta, hänen on tiedusteltava tämän mielipidettä, jos se on päämiehen tilaan nähden mahdollista.
Edunvalvojan on pyynnöstä kerrottava päämiehelle tämän taloudellisesta tilanteesta sekä niistä toimista, joihin edunvalvoja on ryhtynyt omaisuuden hoitamisessa.

Yhteystiedot:
Itä-Suomen maistraatti, Mikkelin yksikkö,
Raatihuoneenkatu 5 A, 5. krs
PL 293, 50100 MIKKELI
puh. 029 553 9511 (vaihde)


TULOSTA SIVU TULOSTA SIVU