Suunnitelman tarkoitus ja valmisteluprosessi
Kangasniemen kunnan visio, päästrategiat ja kriittiset menestystekijät
Väestönkehitys
Lasten ja nuorten kasvuolot ja hyvinvoinnin tila
Lasten ja nuorten hyvinvointia edistävät palvelut
Seuranta

1 SUUNNITELMAN TARKOITUS JA VALMISTELUPROSESSI

Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma perustuu lastensuojelulakiin. Lastensuojelulain 12§ mukaan kunnan tai useamman kunnan yhdessä on laadittava lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja lastensuojelun järjestämiseksi ja kehittämiseksi kunnan tai kuntien toimintaa koskeva suunnitelma, joka hyväksytään kunkin kunnan kunnanvaltuustossa ja tarkistetaan vähintään kerran neljässä vuodessa. Suunnitelma on otettava huomioon kuntalain (365/1995) 65 §:n mukaista talousarviota ja -suunnitelmaa laadittaessa.

Suunnitelman tulee sisältää suunnittelukaudelta tiedot
1) lasten ja nuorten kasvuoloista sekä hyvinvoinnin tilasta
2) lasten ja nuorten hyvinvointia edistävistä sekä ongelmia ehkäisevistä toimista ja palveluista
3) lastensuojelun tarpeesta kunnassa
4) lastensuojeluun varattavista voimavaroista
5) lastensuojelulain mukaisten tehtävien hoitamiseksi käytettävissä olevasta lastensuojelun palvelujärjestelmästä
6) yhteistyön järjestämisestä eri viranomaisten sekä lapsille ja nuorille palveluja tuottavien yhteisöjen ja laitosten välillä
7) suunnitelman toteuttamisesta ja seurannasta.
Lasten hyvinvointi ja suojelu on koko kunnan laaja-alainen tehtäväkokonaisuus. Yhteisenä tavoitteena on lasten, nuorten ja lapsiperheiden hyvinvoinnin ja osallisuuden edistäminen.

Lasten suojelun kokonaisuus (Taskinen 2010,23)
lastensuojelunkokonaisuus
Kuvio1: Lasten suojen kokonaisuus (Taskinen 2010, 23)

Kangasniemen kunnan ensimmäinen, moniammatillisen työryhmän laatima, lasten ja nuorten hyvinvointi-suunnitelma on tehty v. 2010. Suunnitelma oli osa Mikkelin seudullista lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa. Uusi suunnitelma on laadittu ensimmäisen suunnitelman pohjalle. Samanaikaisesti on työstetty myös seudullista lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmaa.

2 KANGASNIEMEN KUNNAN VISIO, PÄÄSTRATEGIAT JA KRIITTISET MENESTYSTEKIJÄT

Visio: Kangasniemi – Laatuelämää Suomen kauneimmassa kunnassa

Päästrategiat

  • Luomme tulevaisuutta vireänä ja itsenäisenä sekä yhteistyökykyisenä kuntana luontoa ja kulttuuria arvostaen
  • Edistämme kaikin tavoin asukkaiden terveyttä ja hyvinvointia
  • Pidämme kuuntalouden tasapainossa ja valmistaudumme tulevaisuuteen

Kriittiset menestystekijät

  • Asiakasnäkökulma: asiakaslähtöinen toiminta ja ennaltaehkäisevä työ
  • Talousnäkökulma: talous kunnossa, palveluiden tuottaminen tehokkaasti ja laadukkaasti
  • Henkilöstönäkökulma: hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö
  • Prosessinäkökulma: toimiva ja joustava organisaatio

3 VÄESTÖNKEHITYS

Kangasniemellä on syntynyt viime vuosina keskimäärin 40 lasta vuodessa. Väestön määrä on vähitellen laskenut ja ikääntyneiden osuus väestöstä on tasaisesti lisääntynyt.

2009 2010 2011 2013
6024 5964 5839 5801

väestön ikäjakauma
Kaavio 1: Kangasniemen väestön ikäjakauma v. 2009-2013

Väestöennusteiden mukaan Kangasniemen väkiluku edelleen laskee ja ikääntyneiden osuus lisääntyy.

Taulukko 1: Väestömuutosten ennuste 2015-2040 (lähde: Etelä-Savon maakuntaliitto)

2015 2020 2025 2030 2035 2040
Syntyneet 41 37 35 33 33 33
Kuolleet 97 96 95 95 97 100
Luonnollinen­väestönlisäys -56 -59 -60 -62 -64 -67
Nettomuutto -7 19 28 36 42 46
Väestönlisäys -63 -40 -32 -26 -22 -21
Väkiluku 5589 5355 5191 5047 4924 4817

ikärakenne
Kaavio 2: Ikärakenne 2011 ja -ennuste 2020-2040 Kangasniemellä (lähde: Etelä-Savon maakuntaliitto)

4 LASTEN JA NUORTEN KASVUOLOT JA HYVINVOINNIN TILA
4.1 Kyselyn tuloksia

Keväällä 2013 on toteutettu kysely lapsille, nuorille ja lapsiperheiden vanhemmille. Kyselyn toteutettiin LapsiKasteen projektityöntekijä Hannele Vesterlinin avustuksella. Nuorten kyselyyn vastasi 142 kangasniemeläistä nuorta, joista tyttöjä oli 54 % ja poikia 46 %. Nuorista 9-11 -vuotiaita oli 2, 62 12–14 -vuotiaita ja 70 15–17 -vuotiaita sekä 7 18 vuotta täyttänyttä. Kyselyssä kysyttiin perheestä, ravinnosta, unesta ja levosta, harrastuksista, ihmissuhteista, vaikutusmahdollisuuksista turvallisuudesta ja tyytyväisyydestä palveluihin ja muutostarpeista.

Vastanneista nuorista suurin osa asuu ydinperheessä (67,6 %) tai yhden huoltajan perheessä (20,5 %), uusperheessä asuu 9 % nuorista. Nuoret syövät pääsääntöisesti terveellisesti ja monipuolisesti. Vastaajista 69,5 % koki nukkuvansa riittävästi, nukahtamisvaikeuksia oli 23,5 % vastaajista. Huomattavaa on, että alakouluikäiset nukkuvat vielä riittävästi, mutta yläkouluikäiset, jotka tarvitsivat voimakkaan fyysisen kasvun ja kehityksen vuoksi runsaasti unta, vähentävät nukkumistaan. Liikuntaa harrasti 36 % joka päivä, muutaman kerran viikossa 55 % ja harvemmin 8 %. Tietokoneella vietti aikaa päivittäin 59 %, useita kertoja viikossa 24 %, kerran viikossa 10 % ja harvemmin kuin kerran viikossa 6 % vastaajista. Keskimäärin kerralla verkossa vietetty aika oli yli neljä tuntia 8 %:lla vastaajista, 3-4 tuntia 8 %:lla, 2-3 tuntia 18 %:lla ja 1-2 tuntia 42 %:lla vastaajista. Alle tunnin kerrallaan netissä vietti aikaansa 23 %:a vastaajista. Harrastuksia oli suurimmalla osalla vastaajista (79 %). Liikuntaa, ulkoilua ja muita harrastuksia oli kaikilla vastaajilla, myös tietokoneella vietettävä aika oli kohtuullista.

Kavereita viisi tai enemmän oli 84 %:lla vastaajista, 3-4 kaveria oli 13 %:lla. Sellaisia läheisiä henkilöitä, joille nuori voi kertoa asioistaan ja jotka kuuntelevat häntä, oli 36 %:lla vastaajista viisi tai enemmän, 31 %:lla 3-4 henkilö, 27 %:lla 1-2 henkilöä. Viidellä vastaajalla ei ollut ketään, jolle puhua asioistaan ja joka kuuntelisi häntä. Vastaajista 86 % koki, että vanhemmilla on heille riittävästi aikaa. Vastaajista 91 % ilmoitti, että heillä on myös muita läheisiä, joilla on heille riittävästi aikaa. Vastaajista 91 % koki, että heitä ja heidän mielipiteitään kuunnellaan kotona. Koulussa koki tulevansa kuulluksi 83 % vastaajista, harrastuksissa 91 % vastanneista ja kaveriporukassa 94 % vastaajista. Kysyttäessä tietävätkö nuoret miten he voisivat vaikuttaa asioihin omassa kunnassa, 44% vastasi ei. Nuorimmat olivat tietämättömimpiä. Ensisijaisesti haluttiin vaikuttaa koulujen toimintaan ja harrastusmahdollisuuksiin sekä nuorisotoimintaan.

Suurin osa (91 %) koki olonsa koulussa turvalliseksi, koulumatkalla 94 % ja kotona 96 % vastanneista. Vas-taajille mukavinta elämässä oli kaverit, perhe ja harrastukset/lemmikkieläimet. Nuorisotoimi sai kiitosta vastaajilta, mutta nuoret kaipasivat lisää kohtaamispaikkoja ja oleskelutiloja. Myös kouluterveydenhoito ja kuraattoripalvelut toimivat, mutta lisäresursseja toivottiin. Julkista liikennettä ja lisää harrastusmahdollisuuksia toivottiin. Nuorten mielestä aikuisten asenne heitä kohtaan on negatiivinen ja siihen kaivattiin muutosta.

4-8 -vuotiaille lapsille suunnattuun kyselyyn vastasi 10 lasta. Pienet lapset syövät pääsääntöisesti terveellisesti ja nukkuvat riittävästi. Harrastuksia näyttäisi jo tämänikäisilläkin olevan runsaasti: mm. erilaiset kerhot, muskari, liikunta, musiikki, partio, 4H. Lapsista suurin osa leikki ulkona päivittäin. Lapset katsovat televisiota päivittäin ja suurin osa osaa käyttää tietokonetta ja on koneella päivittäin tai lähes päivittäin. Osa lapsista kertoi pelkäävänsä joskus jotain televisio-ohjelmaa tai nähnyt tietokoneelta pelottavan asian. Lasten mielestä pelottavia asioita ovat mm. pimeä, ukonilma ja käärmeet. Myös yksin oleminen koettiin pelottavaksi. Suurin osa lapsista koki, että vanhemmilla on heille riittävästi aikaa ja heillä on myös muita läheisiä, jotka kuuntelevat ja joilla on aikaa heitä varten. Kotona kivointa on leikkiminen kaverin/sisaren kanssa, lemmikkieläimet ja vanhempien kanssa oleminen/puuhailu. Koulussa ja päivähoidossa kivointa ovat kaverit ja leikkiminen. Lapset toivovat omalla paikkakunnalle mm. liikuntakerhoja, uimahallia, uimakoulua, huvipuistoa, Hoplopia sekä temppurataa.

Vanhempien kyselyyn vastasi 40. Vastaajista suurin osa koki perheen yhteisen ajan tärkeänä ja sitä koettiin myös olevan. Yhteistä aikaa vietettiin yhdessä ostoksilla ja ulkoilemassa, yhteisillä ruokailuilla ja kotona oleskellen, matkustellen ja yhteisissä harrastuksissa. Perheistä päivittäin aterioi yhdessä 81 %. Perheiden sosiaalinen verkosto koostui pääasiassa sukulaisista, joiden kanssa ollaan säännöllisesti tekemisissä. Lisäksi perheet olivat tekemisissä ystäväperheiden ja naapureiden kanssa. Vastaajat, jotka ovat muuttaneet, kokivat lastensa kärsivän sopeutumisvaikeuksista, lapset ovat kaivanneet entiseen kotiin ja entisten kavereiden luo. Muuton aiheuttamat sopeutumisvaikeudet ilmenevät lapsilla pääasiassa käytöshäiriöinä ja unettomuutena.

Vanhemmat kokivat työn ja perhe-elämän yhteen sovittamisen haasteellisena. Vanhemmuutta rasittivat myös talouteen liittyvät ongelmat ja omat rajalliseksi koetut voimavarat. Päihteiden käyttö ei ollut kovin yleistä vastaajien keskuudessa. Päihteiden käyttö koettiin huonona esimerkkinä lapsille sekä päihteiden käytön vaikutukset talouteen ja terveyteen. Vastaajat kokivat saavansa tukea oman lapsen tai nuoren hyvinvoinnista huolehtimiseen. Vastaajat kokivat tarvitsevansa pääasiassa ajoittaista hoitoapua, vertaistukea ja kunnan palvelujen joustavuutta. Perheen kriiseissä pitäisi päästä erityispalvelujen (esim. perheneuvola) piiriin. Vastaajat olivat pääsääntöisesti tyytyväisiä elämäänsä. Tyytymättömyyttä aiheuttivat kiireinen arki ja väsymys, taloudellinen epävarmuus ja sosiaalisten kontaktien puute. Vastaajat tiesivät nuorisotakuusta. Tärkeänä piettiin työ ja opiskelupaikkojen riittävyys kotiseudulla. Monen mielestä tarvitaan myös asennekasvatusta sekä työnantajapuolelle ja nuorille, jotta nämä saataisiin motivoitumaan työn tekoon.

Kysyttäessä millaisia palveluja ja vapaa-ajan mahdollisuuksia asuinkunnassa pitäisi olla jotta nuoret viihtyisivät siellä, vanhemmat toivoivat monipuolisia harrastus- ja liikuntamahdollisuuksia sekä kulkuyhteyksiä niihin sekä nuorille oleskelupaikkoja, joissa aikuiset osallistuvat toimintaan. Vanhemmat uskovat itse voivansa vaikuttaa parhaiten nuorten viihtymiseen ja opiskelu- ja työpaikan saamiseen positiivisella asennekasvatuksella, tarjoamalla mahdollisuuksia ja osallistumalla itse esim. järjestöjen vapaaehtoistoimintaan sekä ennen kaikkea välittämällä lapsista ja nuorista.

4.2 Kouluterveyskyselyn tuloksia

Seuraavassa esitellään tiivistetysti ilon- ja huolenaiheet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilailla sekä lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla vuonna 2013. Mukaan on valittu merkittävät kahden viimeisimmän kyselyvuoden välillä ja pidemmällä aikavälillä tapahtuneet muutokset. Muutoksia ei esitetä tärkeysjärjestyksessä. Kouluterveyskyselyn tuloksia on käsitelty perusturvalautakunnassa (22.1.2014 4§)

Ilon- ja huolenaiheet peruskoulun 8. ja 9. luokkien oppilailla

ILONAIHEET / muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen

  • vanhempien työttömyys vähentyi
  • vanhemmat tiesivät paremmin lapsensa viikonloppuiltojen viettopaikan
  • keskusteltuvaikeudet vanhempien kanssa vähenivät
  • läheisen alkoholin käytön aiheuttamat ongelmat vähentyivät
  • toistuva rikkeiden teko vähentyi
  • koulutapaturmat vähentyivät
  • koulun työilmapiiri parani
  • kuulluksi tuleminen koulussa lisääntyi
  • koulutyön määrä koettiin kohtuullisemmaksi
  • lintsaaminen vähentyi
  • tietoisuus tavoista vaikuttaa koulun asioihin lisääntyi
  • ylipainoisia oli vähemmän
  • liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla lisääntyi
  • koulukuraattorin ja koulupsykologin vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi

HUOLENAIHEET / muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen

  • koulun fyysiset työolot koettiin puutteellisemmiksi
  • viikottain koettu päänsärky lisääntyi
  • aamupalan syöminen arkisin vähentyi
  • päivittäinen tupakointi lisääntyi
  • humalajuominen lisääntyi

Muutokset pidemmällä aikavälillä:

  • opiskeluun liittyvät vaikeudet lisääntyivät
  • kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi

Ilon- ja huolenaiheet lukion 1. ja 2. vuoden opiskelijoilla

ILONAIHEET/ muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen

  • vanhempien työttömyys vähentyi
  • vanhemmat tiesivät paremmin lapsensa viikonloppuiltojen viettopaikan
  • koulun fyysiset työolot koettiin paremmiksi
  • koulun työilmapiiri parani
  • kuulluksi tuleminen koulussa lisääntyi
  • koulutyön määrä koettiin kohtuullisemmaksi
  • koettu terveydentila parani
  • ylipainoisia oli vähemmän
  • aamupalan syöminen arkisin lisääntyi
  • humalajuominen vähentyi
  • huumekokeilut vähentyivät
  • koulukuraattorin ja koulupsykologin vastaanotolle pääsy koettiin helpommaksi

HUOLENAIHEET/ muutokset verrattuna edelliseen kyselyvuoteen

  • koululounaan syöminen päivittäin vähentyi
  • hampaiden harjaamista laiminlyötiin yleisemmin
  • kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi

Muutokset pidemmällä aikavälillä:

  • opiskeluun liittyvät vaikeudet lisääntyivät
  • kouluterveydenhoitajan vastaanotolle pääsy koettiin vaikeammaksi

Kankaisten koulun oppilashuoltoryhmä on antanut oman lausunnon kouluterveyskyselyn tuloksista ja niihin vaikuttavista seikoista (9.1.2014):

Kunnassa on kehitetty moniammatillista oppilashuoltotyötä ja sen myötä otettu käyttöön oppilashuollon käsikirja.
Huolenaiheissa koulun fyysisten työolojen puutteellisuus ja terveyden edistämistyön tavoitettavuus ovat yhteydessä koulurakennuksen sisäilmaongelmiin.

Oppilashuoltoryhmä näkee ajankohtaisimpina huolenaiheina tupakan, alkoholin ja huumeiden käytön ja kokeilun lisääntymisen 8. ja 9. luokkalaisilla. Oppilashuoltoryhmä on laatinut ja koulu ottanut käyttöön syksyllä 2013 toimintamallin ja ohjeet tupakointiin puuttumisesta. Tällä hetkellä yksi kunnan päästrategia on terveyden edistäminen, jonka toteutumista pyrimme moniammatillisella oppilashuoltotyöllä edesauttamaan.

5 LASTEN JA NUORTEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT PALVELUT

5.1 OPPILASHUOLTO KOULUSSA
5.1.1 Tavoitteet ja keskeiset periaatteet

Oppilashuollolla tarkoitetaan oppilaan hyvän oppimisen, hyvän fyysisen ja psyykkisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä ja ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa. Oppilashuoltotyö perustuu oppilashuoltolakiin. Oppilashuoltotyössä toteutetaan opetussuunnitelman mukaisesti monialaista opetustoimen, sosiaalitoimen ja terveystoimen yhteistyötä. Moniammatillista ja -hallinnollista yhteistyötä tehdään erityisesti tukea tarvitsevia oppilaiden ja koulutuksen ulkopuolelle jäämässä olevien nuorten opintojen jatkumisen turvaamisessa.

Koulussa oppilashuolto on kaikkien kouluyhteisössä työskentelevien työntekijöiden tehtävä. Oppilashuoltotyö tarjoaa eri alojen asiantuntemusta lasta koskevissa asioissa. Kangasniemen kunnassa oppilashuollosta vastaavat koulun henkilökunnan kanssa yhteistyössä kouluterveydenhoitaja, psykologi sekä koulukuraattori. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään myös muiden toimijoiden kanssa, joita ovat nuoriso- ja sosiaalityöntekijät, etsivä nuorisotyöntekijä, terveydenhoitaja, lääkäri, liikuntatoimi, poliisi, lähikoulut, toisen asteen oppilaitokset, työmaailma, seurakunta sekä erilaiset järjestöt.

Oppilashuoltotyötä ohjaavat periaatteet ovat luottamuksellisuus sekä oppilaan ja huoltajan osallisuus. Oppilashuollollisten tukitoimien suunnittelussa tulee aina kuulla lasta tai nuorta ja huoltajaa. Oppilashuoltoa tarkastellaan yhteisöllisestä sekä yksilökohtaisesta näkökulmasta. Yksilökohtaisesti toiminnassa otetaan huomioon lapsen edun ensisijaisuus. Yhteisöllisesti oppilashuollossa korostetaan ennaltaehkäisevää ja koko kouluyhteisön hyvinvointia tukevaa toimintaa. Kouluterveyskyselyn 2013 mukaan 8.-9. luokkien oppilaat olivat kokeneet, että koulun työilmapiiri oli parantunut, kuulluksi tuleminen koulussa oli lisääntynyt ja koulutyön määrä oli koettu kohtuullisemmaksi kuin aikaisemmin. Lisäksi lintsaaminen oli vähentynyt ja tietoisuus tavoista vaikuttaa koulun asioihin oli lisääntynyt. Toisaalta 9. luokille tehdyn kouluviihtyvyyskyselyn mukaan oppilaat ja heidän vanhempansa kokivat, että oppilailla ei ole hyvää mahdollisuutta vaikuttaa opetuksen sisältöön.

5.1.2 Oppilashuollon kokonaistarve ja käytettävissä olevat oppilashuoltopalvelut

Työskentelyn tavoitteena on kodin ja koulun välisen yhteistyön tukeminen. Tarkoituksena on antaa vanhemmille sekä esi- ja perusopetuksen henkilöstölle välineitä lapsen kasvatuksen ja kehityksen tukemiseen. Moniammatillisen tuen avulla opettajat voivat jakaa huolensa muiden asiantuntijoiden kanssa ja saada uutta tietoa ja tukea lapsen kanssa toimimiseen. Toimiva oppilashuolto tukee koko opetushenkilöstön työssä jaksamista.

Oppilashuoltotyössä ensisijainen toimija on oppilaan oma opettaja. Opettajan tulee ottaa huolensa puheeksi lapsen huoltajien kanssa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, sillä usein jo keskustelu riittää asian korjaamiseksi. Opettaja selvittää tilannetta yhdessä perheen kanssa ja pyrkii avoimella yhteistyöllä löytämään tilanteeseen sopivat ratkaisut.

Huoltaja on ensisijaisesti vastuussa lapsen ja nuoren kasvatuksesta, kehityksestä ja hyvinvoinnista. Hän huolehtii lain mukaisesti siitä, että oppivelvollisuus tulee suoritetuksi. Huoltaja sitoutuu lapsen ja nuoren opiskelun tukemiseen ja tekee yhteistyötä oppilaitosten kanssa niin, että yhteisvastuullisen kasvatuksen avulla edistetään lapsen ja nuoren oppimisen edellytyksiä, turvallisuutta ja hyvinvointia. Huoltajan velvollisuutena on ilmoittaa lasta/nuorta koskevista poissaoloista opettajalle/luokanvalvojalle, joka seuraa poissaolojen määrää ja puuttuu niihin tarvittaessa oppilashuollollisin keinoin.

Taulukko 2. Esi- ja perusopetuksen oppilashuollon toimijat ja toimijoiden tehtävät Kangasniemen kunnassa.

AMMATTI­NIMIKE VASTUU YDIN­OSAAMINEN
rehtori/­apulaisrehtori työn koordinointi pedagoginen johtajuus=pitkä­jänteinen suun­nittelu, ­sisällön kehittäminen, ­työhyvinvointi
esiopettaja, luokanopettaja, aineenopettaja lapsen kasvun,­ kehityksen ja oppimisen tukeminen; havainnointi, arviointi ja tukitoimien suunnittelu; yhteistyö henkilöstön ja muiden tarvittavien yhteistyötahojen kanssa; yhteistyö ­kodin kanssa pedagoginen asiantuntijuus
koulunkäynti­avustaja, henkilökohtainen avustaja lapsen kasvun, kehityksen ja oppimisen tukeminen lapsen yksilöllinen kohtaaminen ja tarpeiden tunteminen sekä oppimisen ohjaaminen
erityisopettaja opetusjärjestelyjen sekä yleisen, tehostetun ja erityisen tuen arviointi, suunnittelu ja toteuttaminen erityisopetuksen asiantuntemus
terveydenhoitaja­lääkäri lapsen terveydentilaan liittyvät tarkastukset; lapsen hyvinvoinnin edistäminen terveydenhuollon asiantuntijuus
opinto- ja oppilaanohjaaja oppilaan ohjaus ja tukeminen opintopolun eri vaiheessa ammatinvalinnan asiantuntijuus
terveyskeskus­psykologi psyykkinen hyvinvoinnin, ­oppimis- ja sopeutumis­vaikeuksien kartoittaminen; tukitoimenpiteiden miettiminen oppilashuoltotyö­ryhmän kanssa psykologinen asiantuntijuus
kuraattori koulun sosiaalityöntekijä, oppilaiden ja­ kouluyhteisön hyvinvoinnin sekä oppilaiden sosiaalisen kehityksen ­ja koulunkäynnin ­tukeminen sosiaalityön asiantuntija­perheen­ ja vanhemmuuden tukeminen
perhetyöntekijä auttaa ja ohjaa lasta ja perhettä kotikäyntien yhteydessä perheen ja vanhemmuuden tukeminen
eri terapeutit lapsen kuntoutus,­ tuen suunnittelu moniammatillisessa yhteistyössä oppilashuolenpito­ryhmässä oman alansa asiantuntijuus
sosiaalityöntekijä sosiaalitoimen edustaja sosiaalityön ja lastensuojelun asiantuntijuus
nuorisotyöntekijä lasten ja nuoren vapaa-ajan toiminta, sosiaaliset verkostot nuoriso- ja vapaa-­ajan toiminnan asian­tuntijuus
erityisnuoriso­työntekijä, etsivä nuoriso­työntekijä ja koulunkäynnin­ tukeminen
muut asiantuntijat sidoksissa asiantuntemukseen ja ­tuen tarpeeseen oman alan ­asiantuntija
5.1.3 Oppilaiden varhaisen tuen vahvistaminen, avustajapalvelut sekä tuki- ja erityisopetus

Mikäli oppilaan tuen tarvetta ei pystytä ehkäisemään ennalta, se tulisi havaita mahdollisimman varhain. Huolen aiheen oppilaasta voivat herättää mm. seuraavat asiat:

  • Koulumotivaation puute
  • Lisääntyneet poissaolot ja myöhästely
  • Oppimistulosten heikkeneminen ja alisuoriutuminen
  • Oppimisvalmiuksien tai työskentelytaitojen pulmat
  • Muutos käyttäytymisessä tai ulkoisessa olemuksessa
  • Alakuloisuus
  • Yksinäisyys
  • Levottomuus
  • Joutuminen usein riitatilanteisiin, kiusaaminen tai kiusatuksi joutuminen
  • Väkivaltainen käytös
  • Epäasiallinen kielenkäyttö, epämääräiset puheet esim. aggressiiviset tai seksuaaliväritteiset puheet, jatkuva kiroilu
  • Oppitunnilla häiriköinti
  • Kouluruokailuun liittyvät pulmat (liiallinen makeisten ja energiajuomien käyttö)
  • Syömishäiriö
  • Tupakointi tai muiden päihteiden käyttö
  • Näpistely

Oppimisen ja koulunkäynnin tukijoita ovat kaikki kouluyksikössä työskentelevät. Esiluokan-, luokan- ja aineenopettajien merkitys kasvattajina ja oppimisen ohjaajina on merkittävä. Tarvittaessa oppilaan oppimista eriytetään yksilöllisesti oppisisältöjä karsien tai lisäten.

Kouluterveyskyselyn 2013 mukaan on 8.-9. luokkien oppilaiden huolenaiheena pidemmällä aikavälillä ollut opiskeluun liittyvien vaikeuksien lisääntyminen. Näin ollen jatkossa on tärkeää huolehtia siitä, että tuki- ja erityisopetuksen sekä koulunkäyntiavustajien määrä on riittävä. Lukuvuonna 2013–2014 on kunnassa toiminut kuusi erityisopettajaa, joista yksi on pienryhmän erityisluokanopettaja ja muut laaja-alaisia erityisopettajia. Lukuvuonna 2014–2015 kunnassa toimii viisi erityisopettajaa. Kouluissa pyritään toteuttamaan samanaikaisopetusta mahdollisuuksien mukaan, jolloin erityisopettaja työskentelee yleisopetuksen luokassa luokanopettajan/aineenopettajan työparina. Näin oppilaita pyritään tukemaan varhaisessa vaiheessa, kuten perusopetuslain (1.8.2011) kolmiportaisen tuen malli edellyttää. Kaikki oppilaat kuuluvat yleisen tuen piiriin. Tarvittaessa oppilaan tuen määrää vahvistetaan tehostettuun ja erityiseen tukeen saakka. Tuki annetaan ensisijaisesti omassa koulussa joustavin opetusjärjestelyin ja erityisesti kiinnitetään huomiota tuen jatkumiseen oppilaan koulunkäynnin nivelvaiheissa. Jos oppilas tarvitsee yleistä tukea enemmän henkilökohtaista apua oppimisessa, voi hän opiskella väliaikaisesti tai säännöllisesti pienryhmässä erityisopettajan johdolla (osa-aikainen erityisopetus).

Nivelvaiheet: Oppilaan luokan vaihtuessa esiluokanopettaja, luokanopettaja tai luokanvalvoja sekä erityisopettaja antavat tulevalle opettajalle opetuksen kannalta tarpeelliset tiedot. Tehostetun ja erityisen tuen piirissä olevien oppilaiden tietoja siirretään huoltajien ja opettajien yhteisissä palavereissa. Siirryttäessä toiselta luokalta kolmannelle luokalle tai alakoulusta yläkouluun tarkistetaan erityisen tuen päätös. Näissä nivelvaiheissa oppilaan huoltajat täyttävät tiedonsiirtolomakkeen, jossa he kertovat asioita oppilaan koulunkäynnistä ja terveydentilasta. Syksyllä koulun alettua opinto-ohjaaja, erityisopettajat ja kuraattori välittävät yläkoulun aineenopettajille opetuksen kannalta tarpeellista tietoa huomioiden salassapitosäännökset

Tukiopetus on ensisijainen tuen keino. Oppilaalla, joka on tilapäisesti jäänyt jälkeen opinnoissaan tai muu-toin tarvitsee oppimisessaan lyhytaikaista tukea, on oikeus saada tukiopetusta. Oppilaalla, jolla on vaikeuksia oppimisessaan tai koulunkäynnissään, on oikeus saada osa-aikaista erityisopetusta muun opetuksen ohessa. (Perusopetuslaki 16 §.) Alakouluissa luokanopettajat antavat tukiopetusta. Tarvittaessa myös yläkoulun aineenopettajat ja erityisopettaja antavat tukiopetusta.

Koulunkäyntiavustajat ovat tärkeitä oppilaiden koulunkäynnin ja opetuksen tukijoita tuen jokaisessa kolmessa eri muodossa (yleinen, tehostettu ja erityinen tuki). Koulunkäyntiavustajat työskentelevät luokissa oppilaiden tukena eri tilanteissa. Koulunkäyntiavustaja on tukea tarvitsevan oppilaan koulun arjen asiantuntija, joka tukee oppilaiden yksilöllistä kasvua ja kehitystä huomioiden heidän erityistarpeensa. Hänen tehtäviään ovat mm. opettajan työparina toimiminen, oppitunneilla ja siirtymisissä avustaminen sekä tulkkaus. Merkittävä tuen muoto on läksykerho, jota yläkoulussa ohjaavat koulunkäyntiavustajat neljänä päivänä viikossa koulupäivän jälkeen. Lukuvuosina 2013- 2014 sekä 2014 -2015 Kangasniemen kouluissa on ollut 12 koulunkäyntiavustajaa ja osa heistä toimii myös iltapäivähoidossa.

Opinto- ja oppilaanohjaaja seuraa yläkoulussa oppilaan opintojen kokonaistilannetta. Nuorten hyvinvointi oppilaanohjauksessa on pitkälti kiinni nuoren kuulemisessa ja ajantasaisen tiedon tuetussa etsimisessä ja jakamisessa. Oppilaanohjauksen päätehtävä on toimia yhdessä koulun muun henkilökunnan kanssa ohjaten nuoria tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluiden äärelle, mistä nuoret pystyvät itse rakentamaan heille mieleisiä tulevaisuuden polkuja. Oppilaanohjaaja toimii myös osana oppilashuoltotyöryhmää. Kaikki koulun opettajat tekevät päivittäisessä opetustyössään ohjausta oman oppiaineensa osalta niin oppilaan omista vahvuuksista kuin työelämämahdollisuuksista ja tuovat tarpeen vaatiessa oppilaanohjaajalle viestiä oppilaan haasteista.

Kouluterveydenhuollon oppilashuoltotyö: Koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tavoitteena on yhteistyössä oppilaiden, vanhempien ja koulun henkilöstön sekä oppilashuollon muun henkilöstön kanssa tukea lasta ja nuorta kasvamaan ja kehittymään terveeksi aikuiseksi. Kouluterveydenhuollon henkilökunta osallistuu aktiivisesti oppilashuoltotyöryhmän toimintaan kouluissa. Oppilashuollon moniammatillisessa yhteistyössä sovitaan vuosittain oppilashuollon järjestämiseen liittyvistä asioista kuten laajojen terveystarkastusten toteuttamisesta ja luokka- sekä koulukohtaisten yhteenvetojen käsittelemisestä.

Oppilaan yksilökohtaisia oppilashuollollisia asioita käsitellään moniammatillisissa oppilashuolenpitoryhmissä:

Yksilökohtainen oppilashuolto / KANGASNIEMEN OPPILASHUOLENPITORYHMIEN TOIMINTA
Kokoontumiskäytännöt: kokoontumiset yksilöllisten oppilashuollollisten tarpeiden mukaan
Kokouksen koollekutsuja: henkilö, joka havaitsee oppilashuolenpidon tarpeen. Yksilökohtainen oppilashuolto perustuu aina oppilaan sekä tarpeen niin vaatiessa huoltajan suostumukseen
Osallistujat (tarvittavat henkilöt seuraavista): koulun rehtori/apulaisrehtori, erityisopettaja, esiopettaja, luokanopettaja, aineenopettaja, kouluavustaja, kouluterveydenhoitaja, koulukuraattori, koulupsykologi, opo, huoltaja ja oppilas. Oppilashuolenpidon tarve ja huoltajan lupa määrittelevät sen, ketkä toimijat kutsutaan mukaan kokoukseen
Tehtävät Oppilashuolenpidon sunnitelmat ja arvioinnit, seulotut oppilasasiat, lastensuojeluasiat, tehtävät määräytyvät yksittäisten oppilashuollollisten tilanteiden mukaan
Tapaamisessa täytetään oppilashuoltokertomus, joka tallennetaan oppilashuoltorekisteriin
5.1.4 Yhteisöllisen oppilashuollon vahvistaminen

Kangasniemen kunnassa yhteisöllistä ja yksilöllistä oppilashuoltoa kehitetään ja koordinoidaan kunnan koulujen yhteisessä moniammatillisessa oppilashuoltotyöryhmässä. Siinä työskentelee laaja oppilashuoltoon liittyvä asiantuntijoiden joukko opetus-, terveys- ja sosiaalitoimesta sekä tarvittaessa muita yhteistyökumppaneita ja asiantuntijoita. Laajan oppilashuoltoryhmän kutsuu koolle sivistystoimenjohtaja 1-2 kertaa lukuvuoden aikana.

Oppilashuollon ohjausryhmä/
Kangasniemen kunnan koulujen yhteinen, LAAJA OPPILASHUOLTORYHMÄ
kokoontumiskäytännöt: 1-2 kertaa lukuvuoden aikaan
kokouksen koollekutsuja: sivistystoimenjohtaja
kokoukseen osallistujat: sivistystoimen johtaja, rehtori/apulaisrehtori, koulukohtaista lisää saavat opettajat, erityisopettajat, koulukuraattori, psykologi, opinto-ohjaaja, kouluterveydenhoitajat (tarvittaessa lääkäri), sosiaali- ja nuorisotoimen edustajat, perhetyöntekijä, päivähoidon esimies, tarvittaessa muita asiantuntijoita ja yhteistyökumppaneita (esim. poliisi, seurakunnat, järjestöt)
tehtävät: kunnan oppilashuoltotoiminnan kehittäminen ja koordinointi, oppilashuoltotyön suunnitelmat, seuranta ja arviointi lukuvuosittain
tiedottaminen: muistion laatiminen jokaisesta kokouksesta, tiedottaminen kaikilla kouluilla sekä vanhempainilloissa, tietojen säilyttäminen perusopetuslain ja kunnan arkistointiohjeiden mukaisesti

Kangasniemellä on laadittu keväällä 2014 oppilashuoltolain 12§:n edellyttämä Koulukohtainen oppilashuoltosuunnitelma, johon on kirjattu oppilashuollon toteuttamiseen, arviointiin ja kehittämiseen tarvittavia asioita.

Kouluyhteisön oppilashuollon kehittämisestä ja toteuttamisesta vastaavat koulukohtaiset oppilashuoltotyöryhmät. Niiden tehtävänä on myös yhteisön hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen. Ryhmät kokoontuvat vähintään kolme kertaa lukuvuoden aikana. Kokouksen koollekutsujana toimii rehtori/apulaisrehtori.

Yksikkökohtainen oppilashuolto/
KANGASNIEMEN KOULUKOHTAISET OPPILASHUOLTORYHMÄT
kokoontumiskäytännöt: kokoontuu 3 kertaa lukuvuoden aikaan
kokouksen koollekutsuja: koulun rehtori/apulaisrehtori
osallistujat: rehtori/apulaisrehtori, erityisopettaja, kouluterveydenhoitaja
(tarvittaessa lääkäri), psykologi, koulukuraattori, opinto-ohjaaja; tarvittaessa myös esiluokan, luokan- tai aineenopettajia, kouluavustajia, sosiaali- ja nuorisotoimen edustaja, poliisi
tehtävät: oppilashuolenpidon suunnitelmat ja arvioinnit, luokka- ja koulukohtaiset hyvinvointisuunnitelmat ja -kertomukset, kouluyhteisön terveys- ja turvallisuustarkastusten suunnittelu ja seuranta, KiVa Koulu -ohjelman toteuttaminen, opettajien kouluttaminen ja oppituntitoiminta, erityisopetus- ja avustajatarpeiden kartoittaminen lukuvuosittain, seulotut oppilashuoltoasiat, erilaisten kyselyiden läpikäynnit; Kouluterveys- ja kouluviihtyvyyskyselyt, moniammatillinen yhteistyö eri toimijoiden kanssa (esim. sosiaalitoimi, järjestöt, srk, poliisi)
tiedottaminen: muistion laatiminen jokaisesta kokouksesta, tiedottaminen kaikilla kouluilla sekä vanhempainilloissa, tietojen säilyttäminen perusopetuslain ja kunnan arkistointi-ohjeiden mukaisesti

Oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä on laadittu suunnitelma opetussuunnitelmaan. Siinä otetaan huomioon sekä oppilaiden keskinäiset että oppilaiden ja aikuisten väliset vuorovaikutussuhteet koulussa. Kangasniemen kouluissa ovat käytössä kasvatuskeskustelut, välituntivalvonnat ja KiVa koulu –toimintamallit, joilla pyritään ennaltaehkäisemään väkivalta-, kiusaamis- ja häirintätilanteita. Yksilöllisen ja yhteisöllisen oppilashuollon vahvistajia ovat lisäksi psykologi- ja kuraattoripalvelut. Oppilaan yhteisöllisyyden kokemuksia lisätään myös koulun kerhotoiminnalla.

Kangasniemen kunnan kaikilla kouluilla on soveltuvin osin käytössä järjestyssäännöt, minkä lisäksi on laadittu toimintamalli haastaviin tilanteisiin koulussa. Toimintamallin tarkoitus on selventää henkilökunnalle käyttäytymismalleja erilaisissa koululla sattuvissa haasteellisissa tilanteissa. Suunnitelman arviointi, päivittäminen ja tiedottaminen ovat rehtorin/apulaisrehtorin vastuulla lukuvuosittain. Suunnitelmasta tiedotetaan henkilöstön lisäksi soveltuvin osin oppilaille, huoltajille ja yhteistyötahoille.

Laki velvoittaa kouluterveydenhuoltoa valvomaan ja edistämään kouluyhteisön terveellisyyttä ja turvallisuutta. Tavoitteena on terveellinen, turvallinen, esteetön ja esteettisesti viihtyisä oppimisympäristö, jossa on huomioitu fyysisten työolojen kuten sisäilman laadun, tapaturmariskien, kalusteiden, sosiaalitilojen, säilytystilojen ja koulun siivouksen asianmukainen taso. Kouluterveyskysely osoittaa, että oppilaat olivat kokeneet koulun fyysiset työolot puutteellisiksi.

Tapaturmien ehkäisemiseen panostetaan turvallisuustarkastusten yhteydessä. Jokaisessa koulussa laaditaan yksikkökohtaiset toimintatavat tapaturmien ehkäisemiseksi. Kouluterveyskyselyn tulosten mukaan koulutapaturmat ovat vähentyneet edelliseen kyselyyn verrattuna.

Koulukohtaisesta kriisisuunnitelmasta tulee esille toimintatavat ensiaputilanteiden varalle ja jokaisessa yksikössä tulee olla riittävä määrä ensiaputaitoista henkilökuntaa. Koulun ongelma- ja kriisitoimintaohjeiden tarkoituksena on auttaa ja helpottaa kouluyhteisön jäseniä kohtaamaan ongelma-, vaara-, uhka- tai kriisitilanteita ja toimimaan tarkoituksenmukaisesti niiden sattuessa. Toimintaohjeilla pyritään auttamaan nopeaa tilanteeseen tarttumista ja antamaan tietoa, jota tarvitaan tapahtuman jatko- ja jälkityöskentelyssä kouluyhteisössä niin, että yllättävän tapahtuman jälkeen oppilaiden ja henkilökunnan toimintakyky säilyy ja/tai palautuu normaaliksi mahdollisimman pian. Koulukohtaisesti pyritään järjestämään psykososiaalista tukea ja jälkihoitoa, tarvittaessa hyödynnetään myös kunnan kriisiryhmää.

Kouluterveyskyselyn mukaan oppilaiden päivittäinen tupakointi yleistyi ja humalajuominen lisääntyi. Koulussa pyritään ehkäisemään päihteiden käyttöä. Opetussuunnitelman mukaisesti terveystiedon, kemian ja biologian tunneilla informoidaan nuoria päihteiden käytön haittavaikutuksista. Myös alakoulussa kasvatusta ohjaa päihdekielteisyys. Koulun arjessa henkilökunta seuraa oppilaiden vointia tunneilla ja välituntivalvonnassa. Koulualueilla on päihteiden käyttö kielletty. Oppilaille järjestetään myös tilaisuuksia, joissa kerrotaan päihteiden käytön vaarallisuudesta. Kangasniemellä pyritään järjestämään mahdollisuuksien mukaan luentoja ja vanhempien iltoja, joissa tiedotetaan vanhempia päihteisiin liittyvistä asioista. Joka toinen kevät järjestetään seurakunnan, nuorisotoimen, terveystoimen ja poliisin yhteistyössä informatiivinen ja elämyksellinen Päihdeputki 6.-7. -luokkalaisille.

5.1.5 Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen, seuranta sekä opiskeluhuollon laadunarviointi

Opiskeluhuollon laatua arvioidaan erilaisten kyselyjen avulla. Joka kevät tehdään kouluviihtyvyyskysely 2., 6. ja 9. luokan oppilaille. Kyläkouluilla kouluviihtyvyyskyselyyn vastaa koko koulu. Kouluterveyskysely toteutetaan joka toinen vuosi 8.- ja 9-luokkalaisille. Terveystarkastukset on järjestettävä oppilaalle jokaisella vuosiluokalla. Laajennetuissa terveystarkastuksissa vuosiluokilla 1., 5. ja 8. tehdään oppilaskohtaiset terveyskyselyt luokanopettajille/valvojille, vanhemmille ja oppilaalle itselleen. Samalla tehdään perheille päihdekyselyt ja 8.-luokkalaisille mielialakyselyt. KiVa Koulu -ohjelmassa mukana olevilla kouluilla tehdään lukuvuosittain tilannekartoitus koulukiusaamisesta.

Opetuksen järjestäjä seuraa koulun oppilashuoltosuunnitelman toteutumista. Kangasniemen kunnassa oppilashuoltosuunnitelman seurannasta vastaa koulun johtokunta. Arvio oppilashuollon kokonaistarpeesta liitetään koulun vuosittaiseen lukuvuosisuunnitelmaan, jonka johtokunta hyväksyy syksyn kokouksessa. Keväällä OHR keskustelee, miten arvio oppilashuollon kokonaistarpeesta toteutui, jonka jälkeen koulun henkilökunta tekee oman arviointinsa asiasta. Oppilashuollon kokonaistarpeen arvion toteutuminen liitetään toimintasuunnitelman arviointiin, jonka johtokunta hyväksyy. Tämä annetaan tiedoksi sivistyslautakunnalle. Arvioinnin tulosten pohjalta tehdään seuraavan lukuvuoden oppilashuollon kokonaistarpeen arviointi.

Oppilashuoltosuunnitelman toteuttaminen ja seuraaminen on osa opetuksen järjestäjän omavalvontaa koskevaa tehtävää. Opetuksen järjestäjä vastaa yhteistyössä opetustoimen ja sosiaali- ja terveystoimen oppilashuoltopalveluista vastuussa olevien viranomaisten kanssa oppilashuollon kokonaisuuden omavalvonnan toteutumisesta. Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki 26 § 1 mom.

5.1.6 Opinto-ja oppilaanohjaus

Opinto- ja oppilaanohjaus perustuu valtakunnalliseen yleiseen opetussuunnitelmaan sekä Kangasniemen kunnan omaan kuntakohtaiseen opetussuunnitelmaan. Opinto- ja oppilaanohjaus koostuu luokka-, ryhmä- ja yksilötason ohjauksesta sekä työelämäyhteistyöstä, jossa nuorta pyritään tukemaan häneen itseensä ja tulevaisuuteensa liittyvissä valinnoissa. Opinto- ja oppilaanohjaus on valtakunnallisesti sekä paikallisesti muutoksessa. Uusi opintopolku.fi-palvelu sekä poistuneet painetut toisen asteen hakuoppaat velvoittavat opinto- ja oppilaanohjauksen siirtymisen yhä vahvemmin verkossa toimimiseen ja nuorten kanssa työskentelyyn internetmaailmassa. Tämä asettaa tavoitteita koulun sekä oppilaiden tietoteknisiin valmiuksiin. Opinto- ja oppilaanohjauksen yksi tehtävä on tukea nuoren vastuullista osallistamista ja osallistumista tietoteknisessä maailmassa mutta myös toimimisessa erilaisissa vuorovaikutustilanteissa erilaisten ihmisten kanssa. Opinto- ja oppilaanohjaus on lisännyt yhteistyötä nuorisotyön kanssa. Nuorisotoimi on vieraillut koulussa sekä opinto- ja oppilaanohjaaja on ollut mukana nuorisokahvila Ottiksessa. Oppilaitosyhteistyötä toisen asteen koulutuksen järjestäjien kanssa on kehitetty. Tällä pyritään osaltaan ennalta ehkäisemään nuorten toisen asteen koulutuksessa opintonsa keskeyttämistä.

5.2 Kouluterveydenhoito

Laaja-alaiset terveydenhoitajan ja lääkärin suorittamat terveystarkastukset on toteutettu 1. 5. ja 8. luokilla sekä lukion 2. vuosiluokalla valtioneuvoston asetuksen 338/2011 ja Terveydenhuoltolain velvoitteiden mukaisesti. Kutsuntaikäisille nuorille on suoritettu Puolustusvoimien ohjeiden mukaisesti terveystarkastukset (ADSUME ja RBDI mukana).

THL:n uudet valtakunnalliset terveyskyselylomakkeet on otettu systemaattisesti käyttöön laajoissa terveystarkastuksissa kaikissa kouluissa. Käytössä ovat myös päihdemittarit (ADSUME ja AUDIT) sekä mielialakysely (RBDI) ja koulujen sisäilmaoireisiin liittyvät oirekyselyt (THL:n kyselylomakkeet). THL:n Kouluterveyskysely on suoritettu keväällä 2013.

Kaikissa kunnan kouluissa kaikki ikäluokat ovat käyneet terveydenhoitajan tarkastuksissa sekä tarvittaessa lääkärillä. Vain yksittäisille oppilaille on jouduttu lähettämään uudelleen kutsu terveystarkastukseen, kun käyntien peruuntumisen syynä on yleensä ollut sairaspoissaolo tai yläkoulussa unohtaminen. Erityistuen tarpeita on arvioitu ja ohjattu jatkotutkimuksiin sekä tarvittavien tukiverkostojen piiriin.

Seulontatutkimukset ja rokotukset on toteutettu sosiaali- ja terveysministeriön suositusten mukaan. Papilloomavirusrokotukset on aloitettu marraskuussa 2013 valtakunnallisen ohjelman mukaisesti 9. luokan tytöistä (rokotuskattavuus n. 75 %). Nuorison terveystodistukset on kirjoitettu 8. luokan terveystarkastuksissa kaikille nuorille. Seksuaaliterveyden edistämiseksi on tehty yhteistyötä yläkoulun terveystiedon ja liikunnan opettajien kanssa, mm. 8. luokan tutustumiskäynnit perhesuunnitteluneuvolaan.

Kouluyhteisöjen terveys-, turvallisuus- ja hyvinvointiasiat ovat olleet yhtenä painopisteenä koulujen sisäilmaongelmien vuoksi, joten terveys- ja oirekyselyitä on suoritettu laajasti sekä oireilevia nuoria on ohjattu jatkotutkimuksiin. Ravitsemus- ja liikuntaneuvontaa on tarjottu koulujen toimintapäivissä sekä annettu yksilöllistä ohjausta terveystarkastusten yhteydessä.

Kouluterveydenhoitaja on osallistunut kaikissa kunnan kouluissa moniammatilliseen oppilashuoltotyöskentelyyn ja oppilashuoltotyöryhmien toimintaan. Lisäksi kouluterveydenhoitaja on mukana nuorisopsykiatrian työryhmän, kunnan kriisityöryhmän ja hyvinvointityöryhmän toiminnassa.

Erityistyöntekijöiden palveluiden piiriin (fysioterapia, puhe- ja ravitsemusterapia, psykologi, mielenterveystyö) ja erikoissairaanhoitoon ohjaaminen on tarvittaessa hoidettu kouluterveydenhuollon kautta. Hammastarkastukset on suoritettu hammashuollon suunnitelmien mukaan. Neuvokas perhe -koulutuksen myötä on ryhdytty kokeilemaan Neuvokas perhe -kortin käyttöä yksittäisissä painonhallintaan liittyvissä tarkastuksissa.

5.3 Psykologipalvelut

Kangasniemellä psykologin työ painottuu lasten, nuorten ja perheiden kanssa tehtävään työhön sisältäen myös koulupsykologisen työn. Työn tavoitteena on varhainen auttaminen ja ongelmien syntymisen ehkäiseminen. Psykologi tekee yhteistyötä monien tahojen, kuten mm. neuvolan, koulun, puheterapeutin, päivähoidon, sosiaalitoimen ja erikoissairaanhoidon kanssa. Psykologi on mukana myös kunnan työryhmissä (Nuotta, Perhe Ykkönen, Vartu), joissa pohditaan yleisellä tasolla lapsiin, nuoriin ja perheisiin liittyviä asioita.

5.4 Päivähoito

Kangasniemen päivähoitoyksiköitä ovat Kalliolan ja Vuojalahden päiväkodit, ryhmäperhepäivähoitopaikat Koittila ja Äkry sekä perhepäivähoitopaikat. Kalliolan päiväkodin kolmas osasto ”Tiitiäiset” aloitti Aarontiellä syksyllä 2012. Poikkeuslupa järjestelyyn kestää viisi vuotta.

Kangasniemellä on ollut oma erityislastentarhanopettaja (elto) vuodesta 2011. Varhaiskasvatussuunnitelman päivitys valmistuu keväällä 2014. Vartu (varhaisen tuen) -ryhmä kokoontuu säännöllisesti. Ryhmään kuuluvat perhetyöntekijä, neuvolan terveydenhoitaja, päivähoidon työntekijät, erityislastentarhanopettaja, puheterapeutti ja perheohjaaja.

Päivähoidossa järjestetään säännöllisesti vapaamuotoisia iltatilaisuuksia ja varhaiskasvatussuunnitelmat on tehty yhdessä vanhempien kanssa.

Kangasniemen kunnan päivähoidossa/varhaiskasvatuksessa on alkanut 13.1.2014 uusi toimintamuoto, perheohjaus. Maksuton perheohjaus on tarkoitettu kaikille perheille. Varhaiskasvatuksen perheohjauksella pyritään vahvistamaan vanhemmuutta ja lisäämään perheen voimavaroja. Perheillä on mahdollista saada tukea arjen haastaviin tilanteisiin, kuten lapsen vaativaan käyttäytymiseen, lapsen ja vanhemman väliseen vuorovaikutukseen, omaan jaksamiseen tai muuttuneeseen elämäntilanteeseen (uusi perheenjäsen, muutto, ero, työttömyys, taloudelliset vaikeudet, vakava sairaus tai läheisen kuolema).

Perheohjaus voi olla keskustelua, ohjausta ja/tai neuvontaa. Sitä voidaan tehdä perheohjaajan työhuoneessa, perheen kodissa tai päivähoitopaikassa. Lisäksi perheohjaaja voi osallistua päivähoidon henkilökunnan palavereihin ja koulutuksiin. Tarvittaessa yhteistyötä tehdään perheiden luvalla myös moniammatillisen yhteistyöverkoston kanssa. Perheohjaajaan voi ottaa yhteyttä suoraan perhe itse tai yhteistyötahojen kautta. Yhteistyötahot voivat halutessaan suositella perheelle varhaiskasvatuksen perheohjausta. Parhaimmillaan perheohjaus voi auttaa löytämään ilon sekä lapsen kasvusta että perheen yhteisistä hetkistä ja vahvuuden omasta vanhemmuudesta.

5.5 Lasten kuntoutustyöryhmä

Lasten kuntoutustyöryhmän tehtävänä on mm. moniammatillisesti toimia lasten neuvolatyön tukena ja edistää lasten kuntoutuspalveluja sekä antaa tarvittaessa asiakaskohtaista konsultaatiota koordinoida lapsen kuntoutuksen tarkoituksenmukaista ja oikea-aikaista toteutumista.

Lasten kuntoutustyöryhmään kuuluvat lastenneuvolan terveydenhoitaja, terveyskeskuspsykologi, lääkäri, fysioterapeutti, kiertävä erityislastentarhanopettaja ja puheterapeutti. Tarvittaessa ryhmää täydennetään esim. sosiaalitoimen tai kehitysvammahuollon edustuksella

5.6 Nuorisotoimi

Nuorisolain mukaan kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan kuuluvat nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut, liikunnallinen, kulttuurinen ja kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut sekä etsivä nuorisotyö.

Kangasniemellä toteutetaan kasvatuksellista ohjausta kaikessa omassa toiminnassa, mutta erityisesti erityyppisissä valistustapahtumissa, kouluvierailuilla ja ryhmäytyksissä. Toimitilana on tällä hetkellä Ottis, nuorisotoimen metalliverstas sekä Synsiön leirikeskus. Nuorisotilat on tarkoitus siirtää takaisin LM-hallille suurempiin ja käytännöllisempiin tiloihin. Tieto- ja neuvontapalveluina on koko Savon alueen kattava Po1nt verkosto. Yhteisellä sivustolla on tietoa elämän eri osa-alueista, ajankohtaisista nuoriin liittyvistä asioista ja tapahtumista sekä kysy-vastaa -palsta. Po1nt-verkoston kanssa tehdään konkreettista yhteistyötä esim. tapahtumien ja koulutuksien osalta. Nuorisotoimi järjestää viikoittain avointa nuorisotilatoimintaa sekä kerhoja eri ikäryhmille. Yhteistyötä tehdään monien yhteistyökumppaneiden kanssa ja yritetään yhdessä saattaa nuoria erilaisten harrastusten pariin. Varsinaista kansainvälistä toimintaa ei ole ollut, mutta syksyllä 2014 nuorisotoimesta osallistutaan koulutukseen ja suunnitelmissa on järjestää kansainvälinen leiri Synsiön leirikeskuksessa ja mahdollisesti vastavuoroinen vierailu jossain muualla.

Työpajatoimintaa on ja sitä kehitetään edelleen. Työpajalla on metalliverstas ja yhtenä toimialana ovat kunnan sisäiset kuljetukset. Palkkatuella palkatun työnsuunnittelijan avulla pajalle voidaan ottaa enemmän nuoria erilaisiin toimenpiteisiin. Etsivä nuorisotyöntekijä on palkattu opetusministeriön rahoituksella. Etsivän työn ensisijaisena tehtävänä on auttaa alle 29-vuotiaita nuoria, jotka ovat koulutuksen tai työmarkkinoiden ulkopuolella tai jotka tarvitsevat tukea saavuttaakseen tarvitsemansa palvelut. Nuorten vaikuttajaryhmä KanNuun valitaan uudet jäsenet. Nuoria pyritään tukemaan myös 8.- ja 9.-luokkalaisille suunnatun kesätyöllistämisprojektin avulla. Kesällä 2014 projektin kautta työllistetään yhteensä 21 nuorta erilaisiin kunnassa tehtäviin työtehtäviin.

Kangasniemellä toimii lakisääteinen paikallisista viranomaisista koottu nuorten ohjaus- ja palveluverkosto. Lisäksi nuorisotoimen edustus on mukana muissa paikallisissa yhteistyöryhmissä, kuten Nuotta-ryhmässä, kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmässä, Perhe Ykkösessä ja Po1nt-verkostossa. Yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa pyritään löytämään jo varhaisessa vaiheessa niitä nuoria, jotka tarvitsevat apua ja tukea kaverisuhteissaan, harrastuksiin ohjautumisessaan ja yleensä selviytymisessään elämässään eteenpäin. Nuorisotoimi on yksi tärkeä osa kunnan peruspalveluja. Nuorisotyön keinoin voidaan ennaltaehkäistä nuorten syrjäytymistä ja sen avulla saadaan säästöjä ja mahdollisesti painopistettä pois korjaavasta työstä.

5.7 Kotihoito

Lapsiperheille järjestyy tarvittaessa kotihoidon palveluja. Kunnassa on käytössä lapsiperheiden palveluseteli. Palvelusetelillä tarjotaan tilapäistä kotipalvelua lapsiperheille. Palvelusetelin on tarkoitus monipuolistaa ja lisätä lapsiperheiden hyvinvointia ja ennaltaehkäistä lapsiperheiden ongelmia. Kangasniemellä perhe voi
hakea lapsiperheiden kotipalvelua kotihoidosta joko puhelimitse tai kirjallisena. Palveluohjaaja arvioi palvelutarpeen ja palvelusetelin sopivuuden myöntämiskriteereiden perusteella.

Palveluseteli voidaan myöntää, kun lapsiperhe tarvitsee tilapäisesti kodinhoidollista, lapsenhoidollista ja kasvatuksellista apua kriisitilanteen tai sairauden vuoksi. Palvelun myöntämisen taustalla voi olla esimerkiksi raskauteen tai synnytykseen liittyvä avuntarve, väsymys ja uupumus perheessä, aikuisen tai lapsen sairastuminen tai loukkaantuminen sekä perheen erityistilanne, esim. avioero, muutto, kuolema.

Palveluohjaaja tekee kokonaistilannearvion tarvittaessa moniammatillisesti perheen tilanteesta ja käytettävissä olevista tukiverkostoista. Jos arvioinnin pohjalta perhe täyttää kriteerin/-t, perheelle myönnetään palveluseteli, mikäli perhe sen hyväksyy. Palvelulla ei voida korvata vanhemman lakisääteistä oikeutta tilapäiseen hoitovapaaseen.

Palveluseteli myönnetään yhdestä tunnista alkaen ja korkeintaan 1 kuukauden ajan. Kotipalvelu on tilapäistä ja määrärahasidonnainen, jonka vuoksi päätös tehdään määräajaksi. Palvelusetelin arvo on 20 e/tunti. Mikäli palveluntuottajan palvelun tuntihinta on palvelusetelin arvoa kalliimpi, maksaa asiakas erotuksen omavastuuosuutena suoraan palveluntuottajalle.

5.8 Sosiaalityö

Kangasniemen perusturvatoimistossa tehdään yhdennettyä sosiaalityötä. Johtavan sosiaalityöntekijän työaika jakautuu hallinnollisiin tehtäviin ja asiakastyöhön. Johtava sosiaalityöntekijä toimii myös lastenvalvojana.

Johtava sosiaalityöntekijä ja kaksi sosiaalityöntekijää tekevät lapsi- ja perhekohtaista lastensuojelutyötä, jota ovat lastensuojelutarpeen selvitys, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen sijoitus ja huostaanotto sekä niihin liittyvä sijaishuolto ja jälkihuolto. Lisäksi erityisnuorisotyöntekijä sekä perhetyöntekijä ovat tarvittaessa työparina lastensuojelutyössä.

Perusturvatoimistossa työskentelee aikuissosiaalityön sosiaaliohjaaja, joka ei työskentele lastensuojelussa.

Perhetyöntekijä työskentelee sekä perheissä sekä järjestää perhekahvila- ja alakouluikäisten lasten kerhotoimintaa. Perhetyöhön kuuluvat myös jokakesäiset perheleirit. Perhetyöntekijä tekee yhteistyötä nuorisotoimen, seurakunnan sekä eri järjestöjen kanssa.

Vuonna 2013 Kangasniemellä tehtiin 49 lastensuojeluilmoitusta. Avohuollon palvelujen piirissä on ollut vuonna 2013 51 alle 18-vuotiasta lasta, sijaishuollossa 15 lasta ja jälkihuollossa 2 lasta. Vuoden 2013 aikana päättyi useampi nuoren jälkihuolto heidän täyttäessään 21 vuotta.

Kangasniemi on mukana Etelä-Savon sosiaalipäivystyksessä ja kaksi sosiaalityöntekijää tekee alueellista sosiaalipäivystystä. Yksi sosiaalityöntekijä sekä sosiaaliohjaaja ovat mukana kunnan oman kriisiryhmän päivystysringissä.

5.9 Liikuntatoimi

Liikuntatoimen tehtävänä on edistää kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä luomalla edellytyksiä liikunta- ja urheilutoiminnalle mm. liikuntapaikkojen ja järjestötoiminnan tukemista kautta. Kangasniemelle on rakennettu viime vuoden aikana frisbeegolf-rata sekä hankittu ensisijaisesti koulujen käyttöön perusliikuntavälineistöä. Muulloin kuin kouluaikaan Sportakus-liikuntavälinevaunu on kangasniemeläisten järjestöjen, yritysten tai yksityisten henkilöiden vuokrattavissa. Liikuntatoimi on mukana eri järjestöjen kanssa järjestämässä erilaisia liikunta- ja hyvinvointitapahtumia sekä tekee yhteistyötä nuorisotoimen kanssa lasten ja nuorten leiritoiminnan järjestämisessä.

5.10 Kirjastotoimi

Lapset ja nuoret ovat aktiivinen kirjasto- ja tietopalvelujen käyttäjäryhmä. Kirjastossa järjestetään lasten satutunteja ja myös muille asiakasryhmille suunnattuja teematapahtumia. Kirjasto on myös ollut aktiivisesti järjestämässä erilaisia kulttuuritapahtumia Kangasniemellä. Kirjaston nettisivuilla on kirjavinkkejä eri-ikäisille lapsille ja nuorille. Kirjastotoimen tavoitteena on tukea koululaisia ja opiskelijoita ja tarjota heille opiskelun tueksi aineistopalvelua. Myös lasten ja nuorten toiveita huomioidaan aineistohankinnoissa.

5.11 Kulttuuritoimi

Kulttuuritoimi on osa kunnan vapaa-aikapalveluja. Kulttuuritoimi järjestää tapahtumia yksin ja yhteistyössä eri tahojen kanssa. Kangasniemi tunnetaan monista tapahtumistaan ja vilkkaasta järjestötoiminnasta. Kulttuuritoimen tehtäviin kuuluu myös edellytysten luominen kulttuuritoiminnalle; kulttuurin ja taiteen harrastamisen ja harjoittamisen tukeminen. Kulttuuritoimi vastaa elokuvateatteri Kangastuksen toiminnasta sekä esittää joka toinen maanantai ilmaisia elokuvia alle kouluikäisille.

5.12 Poliisi

Itä-Suomen poliisin rooli on pienentynyt paikkakunnalla johtuen valtakunnallisista poliisihallinnon rakenneuudistuksista. Kangasniemen alueen kiireelliset poliisitehtävät hoidetaan lähimmän partion periaatteella, yleensä Mikkelin poliisiaseman partioiden toimesta. Kangasniemellä tapahtuneiden rikosten tutkintavastuu on siirtynyt muutaman vuoden Pieksämäki-jakson jälkeen Mikkelin tutkintaryhmien hoitoon.

Poliisi tarvitsee paikkakunnalta kansalaisten tekemiä havaintoja eri ilmiöistä ja tapahtumista. Myös akuuteista rikoksista ja häiriöistä tulee ilmoittaa välittömästi 112. Myös häiritsevästä alkoholin käytöstä ja sen lieveilmiöistä tulee soittaa välittömästi hätäkeskukseen riippumatta tekijän iästä.

Kun poliisi kohtaa alaikäisen päihtyneen, ovat toimenpiteet yksikertaiset. Juomat hävitetään maahan kaatamalla. Lapsi toimitetaan vanhempiensa valvontaan ja asiasta ilmoitetaan lastensuojeluilmoituksella sosiaalitoimelle. 15 vuotta täyttäneelle voidaan kirjoittaa rikesakko tai rangaistusvaatimus alkoholin hallussapidosta.

Itä-Suomen poliisilla on hyvä keskusteluyhteys Kangasniemen sidosryhmiin ja ilmiöistä pidetään säännöllisesti palavereita.

5.13 Seurakunnat

Evankelisluterilaisella seurakunnalla on pitkät perinteet lapsi- ja nuorisotyössä. Seurakunnassa on oma henkilökunta lapsi- ja nuorisotyöhön. Erityisesti nuorisotyö on vahvassa nousussa ja osallistujamäärät ovat lisääntyneet nuortenilloissa, Tervis-illoissa ja erilaisilla leireillä. Nuoret itse ovat aktivoituneet ja ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa nuorisotoimintaa seurakunnassa. Lisäksi seurakunnassa toimivat päiväkerhot, avoimet päiväkerhot, tyttökerhot ja liikuntakerhot. Seurakunnassa on bänditoimintaa, kouluvierailuja pitäjän kouluille ja lasten leiritoimintaa. Vuosittain järjestetään rippikoulu sekä siihen liittyvät vanhempainillat. Seurakunnassa on myös lasten ja nuorten mahdollisuus saada keskusteluapua. Seurakunnan työ on luonteeltaan ennaltaehkäisevää, koko tai lähes koko ikäluokan tavoittavaa toimintaa. Työn merkitystä voidaan kuvata sanoilla vertaistuki, henkireikä, yhteydenluoja, aikuisen läsnäolo, rohkaisu ja keskustelun paikka.

Helluntaiseurakunta järjestää myös monenlaista lapsille, nuorille ja lapsiperheille suunnattua toimintaa. Kid Action-lastentapahtuma on suunnattu 6-12 -vuotiaille lapsille. Tapahtuma järjestetään neljä kertaa vuodessa. Kesäleiri Pismin leirikeskuksessa on suunnattu 7-14 -vuotiaille lapsille ja nuorille. Lisäksi seurakunta on järjestänyt lapsille viikonloppuleirin ja toimintapäivän. Seurakunta pitää joka toinen viikko aamunavauksen Kalliolan ja Beckerin koululla.

Helluntaiseurakunta on kehittänyt viime vuosina nuorisotoimintaansa. Tarkoituksena on tavoittaa Kangasniemen nuoria, jotka eivät kuulu helluntaiseurakuntaan. Työn tavoitteena on tarjota nuorille seurakunnallista toimintaa ja tukea nuorten terveitä elämänhallintataitoja, tukea itsenäiseen aikuisuuteen ja tulla tutuksi myös nuorten vanhempien ja perheiden kanssa. Seurakunnalla on omat kokoontumistilat seurakunnan tiloissa, missä myös järjestetään nuorten iltoja lauantai-iltaisin.

5.14 Muut järjestöt ja kolmannen sektorin toimijat

Kangasniemellä on monipuoliset harrastusmahdollisuudet. Järjestöissä tehdään monipuolista lapsi- ja nuorisotyötä alle kouluikäisistä alkaen. Mm. Katana, Kangasniemen Kunto ja kamppailu, Kangasniemen Palloilijat, Kangasniemen Kalske, Kangasniemen Kurlinki, PuulaGolf, 4H, Puulan seutuopisto, Musiikkiopisto, Palokunta, MLL, Pelastakaa Lapset, Puula-Partio ja Harrastajateatteri Ilona ovat järjestöjä, joiden tarjonnasta löytyy monenlaista ohjattua toimintaa lapsille, nuorille ja lapsiperheille.

6 SEURANTA

Suunnitelma hyväksytään Kangasniemen kunnanvaltuustossa ja sen toteutumista seurataan vuosittain. Suunnitelma päivitetään kerran valtuustokaudessa eli neljän vuoden välein. Hyvinvointisuunnitelman ohjausvaikutusta korostaa se, että sen sisältö ja kehittämistoimet on otettava huomioon laadittaessa kuntalain (L 365/1995) mukaista kunnan talousarviota ja -suunnitelmaa eri vuosille. Lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelmassa on pyritty huomioidaan Kangasniemen kunnan strategia ja että suunnitelma olisi sen kanssa samansuuntainen. Suunnitelman seurannasta vastaa sosiaali- ja sivistystoimi yhteistyössä.

LIITE 1 STRATEGIA


TULOSTA SIVU TULOSTA SIVU