Klassikkovinkkejä
Pikalinkit:

Klassikkovinkit 0-2 -luokkalaisille | Klassikkovinkit 3-4 -luokkalaisille |
Klassikkovinkit 5-6 -luokkalaisille | Klassikkovinkit 7-9 -luokkalaisille |
Klassikkovinkkejä aikuisille ja lukiolaisille

Klassikkovinkit 0-2 -luokkalaisille
Andersen, H.C.
Lumikuningatar (Die Scheeköniging, 1844)

Tarina kertoo kahden lapsen, Kertun ja Kain, rakkaudesta ja ystävyydestä, ja samalla se on myös tarina unelmista ja rohkeudesta. Seikkailu saa alkunsa, kun Kerttu lähtee etsimään Kaita, jonka Lumikuningatar on lumonnut ja ottanut vangikseen. Kai on saanut Lumikuningattarelta tehtävän: hänen on hankittava haltuunsa Vihreä kivi, jonka avulla ilkeä Lumikuningatar voisi hallita maailmaa ikuisesti.

Andersen, H.C.
Pieni merenneito (Den lille Havfrue, 1837)

Pieni kuusi haluaa kasvaa isoksi. Silloin se purjehtii laivanmastona maailmalla ja pääsee joulukuuseksi sekä saa hohtavat kynttilät koristeekseen. Mikä tahansa on parempaa kuin seistä vuodesta toiseen metsässä. Satu kertoo miten onni, jota etsimme, on lähempänä kuin arvaammekaan.

Barrie, J.M.
Peter Pan (Peter Pan and Wendy, 1911)

peterpan
Päähenkilö Peter Pan on kerran kotoaan karannut poika, joka osaa lentää onnellisten ajatusten ja keijupölyn voimalla ja joka kieltäytyy kasvamasta aikuiseksi. Peterin ystäviä ovat myös Leena (Wendy) ja tämän pikkuveljet Jukka (John) ja Mikko (Michael) sekä Helinä-keiju (Tinkerbell). Peterin ystäviin kuuluvat myös Kadonneet Pojat (The Lost Boys): Nibs, Slightly, Tootles, Curly ja kaksoset. Peter on tämän poikajoukon johtajahahmo. Peterin vihollinen on Kapteeni Koukku (Captain James Hook). Kertomuksessa esiintyy maailma Mikä-Mikä-Maa (Neverland), joka sijaitsee osoitteessa ”toinen tähti oikealla ja suoraan aamuun”. Mikä-Mikä-Maassa lapset eivät kasva aikuisiksi, eikä kukaan vanhene päivääkään.

Beskow, Elsa
Hattulan väki (Hattstugan, 1930)

hattulanväki
Menninkäisperhe – äiti ja kolme virkeää tenavaa – asuu saarella vanhassa hatussa. Kun äiti lähtee asioille, jäävät lapset keskenään. Yleensä kaikki sujuu hyvin, mutta kerran ei, sen kerran kun lapset päättävät auttaa äitiä nuohoamalla. Onneksi kiltti menninkäisukko ehtii hätiin. Yhdessä lapset ja ukko korjaavat pahimmat jäljet ennen äidin paluuta.

Egner, Thorbjörn
Kasper, Jesper ja Joonatan: kolme iloista rosvoa (Folk og Rövere i Kardemomme By, 1955)

kasper, jesper ja joonatan
Kardemumman kaupungissa eli kolme rosvoa, Kasper, Jesper ja Joonatan. He olivat kyllä aika kilttejä rosvoja ja pysyttelivät enimmäkseen kotosalla, mutta ruokaa heillä piti olla tarpeeksi. Jos ruokakomero tyhjeni, he lähtivät öisin ryöstöretkelle kaupunkiin ja kävivät ainakin leipurin ja lihakauppiaan luona. Etenkin lihaa tarvittiin paljon, sillä rosvoilla oli lemmikkinä oikea leijona! Sekin oli aika kiltti, mutta karjui kuin leijona ja söi kerran vahingossa Jesperin isonvarpaan. Yllättäen paljastuu, että kaupungissa oli eräs, jota leijonakin pelkäsi ja joka sai rosvot pesemään jopa korvansa…

kiljuset-sarja

Finne, Jalmari
Kiljuset-sarja (1914-1925)

Tunnetko Mikael, Lennart ja Olga Kiljanderin? He seikkailevat äänekkäästä Kiljusen perheestä kertovissa kirjoissa ja ovat tutummilta nimiltään Mökö, Luru ja Plättä Kiljunen. Perheeseen kuuluvat tietysti myös äiti ja isä sekä vielä Pulla-niminen villakoira. Ensimmäinen Kiljus-kirja on nimeltään Kiljusen herrasväki ja siinä kerrotaan muun muassa kaksosten Mökön ja Lurun vauhdikkaasta syntymäpäivästä. Lahjaksi pojat toivovat kissaa. Tapahtumat lähtevät vyörymään hullunkurisesti, mutta kissan pojat saavat ja siitä tulee heti hyvä ystävä Pullan kanssa.

Grimm, Jakob
Prinsessa Ruusunen (Dornröschen, 1974)

Elipä kerran kauan sitten kaukaisessa maassa kuningas Stefanus kauniin kuningattarensa kanssa. Kuningaspari oli jo monta vuotta toivonut lasta ja lopulta heidän toiveensa toteutui. Heille syntyi tytär, jolle he antoivat nimeksi Aurora. Pienen prinsessan oli määrä mennä naimisiin naapurivaltakunnan prinssi Filipin kanssa ja yhdistää valtakunnat. Syntymän kunniaksi päätettiin pitää suuret juhlat, joihin oli kutsuttu kaikki; kaupunkilaiset, aatelisnaiset, ritarit sekä haltijakummit. Vaan yhtä ei oltu kutsuttu ja hän oli Pahatar, pahuuden noita, joka siitä huolimatta saapuu paikalle ja halusi antaa myös lahjansa prinsessalle. Lahjan, jossa prinsessa pistää sormensa värttinään ja kuolee ennen kuin aurinko laskisi hänen kuudentenatoista syntymäpäivänään.

Grimm, Jakob
Tuhkimo (Aschenputtel, 1977)

Tuttu tarina kertoo tytöstä, joka on isänsä kuoltua jäänyt äiti- ja sisarpuoltensa kanssa asumaan. Äitipuoli antaa tytölle kutsumanimeksi Tuhkimo ja siitä lähtien Tuhkimo joutuu hoitamaan talouden kaikki kotityöt. Kerran tytön tehdessä kotitöitä hyvä haltijatar saapuu ja taikoo Tuhkimon ryysyjen tilalle kauniin tanssiaismekon, jotta Tuhkimo voisi osallistua valtakunnan prinssin järjestämiin juhliin.

Helakisa, Kaarina
Pilviäidin perilliset (1989)

Kaarina Helakisan kirjailijanura alkoi varhain: hän oli vasta 12-vuotias voittaessaan lastenlehden satukilpailun. Monet pienten lasten vanhemmat muistavat Helakisan sadut jo omasta lapsuudestaan. Pilviäidin perillisiin kirjailija on koonnut tuotantoaan 30 vuoden ajalta. Nämä viisaat ja hilpeät, haikeat ja mielikuvitusta kiehtovat sadut lumoavat niin lapsen kuin aikuisenkin.

Hoffman, Heinrich
Jörö-Jukka (Der Struwwelpeter, 1845)

jöröjukka
Heinrich Hoffmannin Jörö-Jukka on maailman kuuluisin kuvakirja ja kansainvälinen lastenkirjaklassikko. Kirjan kymmenen tarinaa esittävät yksinkertaisen kasvatusohjelman, jossa lapsille opetetaan hyvän ja turvallisen käytöksen perusasiat näyttämällä, mitä kauheuksia tottelemattomuudesta seuraa. Tarinat on esitetty lähes surrealistisin juonenkääntein, huumorilla ja ilmiselvällä liioittelulla höystettyinä, helposti mieleenjäävinä rytmikkäinä säkeinä, ja kuvitus herättää lapsen mielenkiinnon nykyisten sarjakuvalehtien tapaan. Jörö-Jukan maailmanvalloitus alkoi 150 vuotta sitten hyvin vaatimattomasti. Jouluna 1844 frankfurtilainen pikkupoika Carl sai isältään lahjaksi kuvin ja kertomuksin täytetyn vihkosen. Tohtori Heinrich Hoffmann oli aikansa turhaan etsinyt kaupoista sopivaa kuvakirjaa esikoispojalleen ja tehnyt lopulta sellaisen itse.

Ihmeitten ihme: Rudolf Koivun kuvittamia satuja (1977)

Kansainvälisestikin tunnustetun suomalaisen satukuvituksen mestarin Rudolf Koivun tuotannosta koottu lumoava satukirja Ihmeitten ihme sisältää kolmetoista satua, jotka julkaistiin alun perin Valistuksen Joulupukki-lehdessä vuosina 1919–1946. Kirjan sadut ovat kirjoittaneet Immi Hellén, Rudolf Koivu, Jorma Mäenpää, Oiva Paloheimo ja Raul Roine.

Jansson, Tove
Kuinkas sitten kävikään (Hur gick det sen, 1952)

kuinkassittenkävikään
Ensimmäinen suomennettu muumikirja kertoo tarinan Muumipeikon aamuisesta maidonhakumatkasta, joka kääntyy kadonneen Pikku Myyn etsinnäksi. Kirja on tunnettu poikkeuksellisesta rakenteestaan. Sen sivuissa on reikiä joiden läpi jokaiselta aukeamalta näkee palan sekä edellistä että seuraavaa aukeamaa. Myös etu- ja takakansissa on reiät: etukannen reiästä näkyvät kirjan etulehdelle kuvatut Muumipeikko ja Mymmeli, takakannen reikä puolestaan on niin pieni, ettei kukaan kirjan hahmoista enää mahdu sen läpi. Tämä kirvoittaa sarkastisen kommentin Pikku Myyltä: Me jäätiin kirjaan, virkkoi Myy / niin käy kun liiaks’ kehittyy”.

Jansson, Tove
Kuka lohduttaisi Nyytiä? (Vem ska trösta knyttet, 1960)

kukalohduttaisinyytiä
”Olipa kerran pikku Nyyti Nyytiäinen, hän ihan yksin asui taloaan,ja talo oli myös yksinäinen…”
Näin murheellisesti on Tove Janssonin pikku sankarin laita tarinan alussa. Ja yhtä murheellista on, kun Nyyti lähtee maailmalle etsimään ystäviä ahtaat kengät jalassa, matkalaukku kädessä ja mieli täynnä komplekseja. Orpona hän nilkuttaa iloisten homssujen ja hemulien ohi uskaltamatta huutaa kenellekään: ”Heipä hei!” Mutta matkalla Nyytiä odottaa yllätys. Häntä vastaan ui pulloposti! Ja äkkiä hänestä tulee hyvin suuri ja urhoollinen, kun hän lähtee pelastamaan pientä heikkoa tuittutyttöä kamalan mörön käsistä.

Karjalainen, Elina
Uppo-Nalle -kirjat (1977–2001)

upponalle
Suuressa yli meren kyntävässä laivassa matkustava pieni poika heitti suutuksissaan Alfonso-nallensa mereen. Poika oli suuttunut koska hän ensin oli ollut merisairaana ja siitä toivuttuaan vielä hävisi Mustassa Pekassa hoitajalleen. Kokonaisen vuoden Alfonso-nalle ajelehti maailman merillä. Ajelehtiessaan se kuuli puhuttavan monia kieliä, koki monenlaisia säitä; sadetta ja myrskyä, poutaa ja hellesäitä. Myrskyssä ja sateessa se oli melkein upoksissa. Rohkaistakseen mieltään se alkoi sanoa itseään Uppo-Nalleksi. Rannalle ajelehtivan Uppo-Nallen löysi Reeta jolla oli koira nimeltään Laulava Lintukoira. Heistä tuli Uppo-Nallen ystäviä.
Ensimmäinen Uppo-Nalle-lastenkirja ilmestyi vuonna 1977 ja sen 21. painos vuonna 2002. Näitä Hannu Tainan kuvittamien kirjojen kunniaksi on vuonna 1997 julkaistu postimerkkikin. Karjalaisen kirjoittama näytelmä tästä sympaattisesta, loruilevasta lelunallesta valmistui 1980 Kuopion kaupunginteatteriin ja nallesta on myös tehty televisiosarja nimeltään Uppo-Nallen joulun odotus. Tämän hellyttävän nallekarhun mukaan nimetty Uppo-Nallen lastenklinikka avasi ovensa 1991 Kuopiossa.
Uppo – Nalle-kirjat:
Uppo-Nalle (1977)
Uppo-Nallen talviturkki (1978)
Uppo-Nalle ja setä Tonton (1981)
Uppo-Nallen ystäväkirja (1982)
Uppo-Nalle ja Nukku-ukko (1982)
Uppo-Nalle eksyksissä (1984)
Uppo-Nallen värityskirja (1984)
Uppo-Nallen kootut runot – uponneen kansan lauluja (1985)
Uppo-Nalle laulujen laineilla (1986)
Uppo-Nalle ja Erakko (1987)
Uppo-Nalle ja kultahippu (1989)
Uppo-Nalle ja Merikarhun tytär (1990)
Uppo-Nalle ja pikkueläimet (1991)
Uppo-Nallen kukkakirja (1991)
Uppo-Nalle ja Pikkuponi (1992)
Uppo-Nallen lintukirja (1993)
Uppo-Nallen puukirja (1993)
Uppo-Nalle ja Kumma (1993)
Uppo-Nalle ja sukelluskello (1994)
Uppo-Nalle ja Linnan juhlat (1995)
Uppo-Nalle löytää ystävänsä (1996)
Uppo-Nallen iltasatuja (1997)
Uppo-Nallen juhlakirja (2000)
Uppo-Nallen pojat Australiassa (2001)

Knutsson, Gösta
Pekka Töpöhäntä-kirjat (Pelle Svanslös)

pekka töpöhäntä
Pekka on kotikissa ja kotoisin maalta, mistä upsalalainen perhe ottaa hänet lemmikikseen. Pekka sai liikanimen Töpöhäntä, koska rotta puraisi hänen häntänsä poikki. Useimmat Pekan ystävistä ovat kujakissoja. Ilkeä Monni-kissa on aina kiusaamassa Pekkaa ja yrittää saada Pekan näyttämään typerältä muiden silmissä. Kirjailija Gösta Knutsson löysi lapsena maalla ollessaan hännättömän kissanpennun. Vuosia myöhemmin hän kertoi radiossa tarinoita tästä kissasta ja tarinoista syntyi kirja. Ensimmäinen Pekka Töpöhäntä -kirja julkaistiin vuonna 1939 ja sen suomennos ilmestyi vuonna 1943.
Kirjojen hahmoilla on esikuvat todellisuudessa; esimerkiksi Pekka on Knutsson itse ja Maija Maitoparta hänen vaimonsa Erna. Monet kirjoista on kirjoitettu toisen maailmansodan aikoihin. Knutssonin mukaan Monnin, Pillin ja Pullan esikuvana olivat Gestapo ja sen agentit. Mauri Mäyräkoira puolestaan kuvasi Ruotsiin sodan aikana tulleita juutalaispakolaisia.

Konttinen, Aili
Marketta toisluokkalainen (1938)

Veitikkamaisen viehättävä jatko kirjalle Marketta tulee kouluun. Suopellon Marketta on nyt vuotta vanhempi, siis jo iso tyttö ja katselee uusin silmin koulun ja kodin maailmassa sattuneita tapahtumia.

Kunnas, Kirsi
Tiitiäisen satupuu (1956)

tiitäisensatupuu
Suomen lasten rakastetuin lastenlorukokoelma, ajaton klassikko, joka viehättää yhtä lailla tämän päivän lapsia kuin heidän vanhempiaan ja isovanhempiaan. Kirsi Kunnaksen lapsen maailmaan syvältä eläytyvät lorut on taidokkaasti kuvittanut Maija Karma. Tunnetuimpia loruja kirjassa lienevät Haitula, Tunteellinen siili, Tiitiäisen tuutulaulu, Herra Pii Poo ja Ville ja Valle.

Latvala, Laura
Pikku-Marjan eläinkirja (1947)

pikkumarjaneläinkirja
Ensimmäisen kerran vuonna 1947 ilmestynyt Pikku-Marjan eläinkirja on Suomen lasten rakkaimpia kirjoja. Viehättävät eläinrunot ja kaunis kuvitus ovat opastaneet monta sukupolvea niin luonnon ihmeiden kuin aakkostenkin pariin.

Lehtonen, Joel
Tarulinna (1906)

tarulinna
Tarulinnan sadut ovat sovitelmia vanhoista suomalaisista kansansaduista, joihin Lehtonen on keksinyt persoonallisia vivahteita. Satujen aiheina ovat niin peikot ja jättiläiset kuin prinsessat ja kuninkaanpojatkin. Tarulinna sisältää 17 satua, joista yksitoista on ihmesatuja ja kolme novellisatua. Mukana on myös yksi pilasatu, yksi legendasatu ja yksi satu tyhmästä paholaisesta.

Lindgren, Astrid
Melukylän lapset (Alla vi barn i Bullerby, 1946)

melukylänlapset
Melukylässä asuu seitsemän lasta, jotka leikkivät mitä mielikuvituksellisimpia leikkejä. Pääasia, että koko ajan tapahtuu! Liisa kertoo miten Melukylässä keksitään oma Lasten Päivä. Silloin pikku Kerstikin saa leikkiä karitsojen ja muiden Melukylän eläinten kanssa. Keväällä lapset hyppelevät alas liiterin katolta ja ratsastavat härällä. Joulun tullen taas on piparkakkujen leipomisen ja lahjojen antamisen aika.

Lindgren, Astrid
Vaahteramäen Eemeli (Emil i Lönneberga, 1963)

vaahteranmäeneemeli
Vaahteramäen Eemeli, tuo Kissankulman kuulu pojanvekara joka keksii kujeita minkä ennättää, teljetään jokaisen uuden metkunsa jälkeen verstashuoneeseen. Silloin hän aina vuolee metkan pikkuisen puu-ukon, ja lopulta niitä kertyy kokonaista 369 kappaletta.

Milne, A.A.
Nalle Puh (Winnie the Pooh, 1926)

nallepuh
A. A. Milnen Nalle Puh -tarinoiden pohjana olivat hänen poikansa Christopher Robin Milnen lelueläimet. Nalle Puh eli englanniksi Winnie-the-Pooh oli nimetty Lontoon eläintarhan Winnipeg-karhun mukaan. Winnipeg oli kanadalainen mustakarhu, joka oli tullut Pohjois-Amerikasta Eurooppaan ensimmäisen maailmansodan aikana kanadalaisen rykmentin maskottina ja jäänyt sodan jälkeen Lontoon eläintarhaan. Nimensä se oli saanut samannimisestä Kanadan kaupungista. Nalle Puh, Nasu, Ihaa, Tiikeri, Kengu ja Ruu perustuvat suoraan Milnen pojan lelueläimiin. Kani ja Pöllö sen sijaan ovat Milnen keksintöä. E. H. Shepardin piirroksissa muut hahmot on piirretty leluiksi, mutta Kani ja Pöllö oikeiksi eläimiksi. Tämä tulee esille myös itse tekstissä: kirjassa Nalle Puh rakentaa talon Kani toteaa Pöllölle, että vain heillä kahdella on aivot ja ”muiden päissä on purua.” Nalle Puhin ja kumppaneiden seikkailut tapahtuvat Puolen hehtaarin metsässä. Milne myös sijoitti kirjoihinsa poikansa Christopher Robinin. Ensimmäisessä kirjassa Nalle Puh on kehyskertomus, jossa Milne kertoo Puh-tarinoita pojalleen, ja myös kirjan Nalle Puh rakentaa talon esipuheessa annetaan ymmärtää, että kirjan kertomukset ovat syntyneet Milnen pojalleen keksiminä tarinoina. Kaikki neljä kirjaa on kuvittanut E. H. Shepard. Nykyisin pieniälyinen, mutta hyväntahtoinen nalle tunnettaan paitsi Milnen alkuperäisistä kirjoista myös Disney-yhtiöiden tuottamista sarjakuvista, elokuvista ja televisiosarjoista.

Morpurgo, Michael
Aisopoksen tarinoita (Aesop’s Fables, 2005)

aisopoksentarinoita
Aisopoksen tarinoiden esipuheessa nuori Aisopos-niminen mies ojentaa väsyneelle ja nälkäiselle leijonalle kirjansa. Leijona kutsuu häntä ilkkuneet eläimet luolaansa kuuntelemaan Aisopoksen tarinoita. ”Koko päivän, koko illan, koko yön se luki, ja niin kuulija toisensa jälkeen vaipui uneen. Aamun koittaessa se oli lukenut kaikki Aisopoksen sadut – ja syönyt kaikki nukkuvat kuulijansa.” Kertomus kuvaa osuvasti Aisopoksen satujen tehoa, johon vuosituhannet eivät ole pystyneet. Aisopoksen tarinoita sisältää 21 huolella valittua faabeleiden esi-isän tarinaa Michael Morpurgon uudelleen kertomina. Kirjasta löytyvät niin satu maalaishiirestä ja kaupunkilaishiirestä, jäniksen ja kilpikonnan kilpajuoksusta kuin tuulen ja auringon kilvoittelusta. Nämä opettavaiset eläintarinat ovat sananlaskuina ja vertauksina muotoutuneet tiiviisti osaksi jokapäiväistä elämää.

Pakkanen, Kaija
Meidän kylän lapset (1980)

meidänkylänlapset
Kaikki lapset rakastavat vanhempien ja isovanhempien kertomuksia elämästä ennen vanhaan. Tämä hauska ja lämminhenkinen kirja kertoo millaista oli silloin kun isoäiti oli pieni. Tapahtumat sijoittuvat 1920-luvun karjalaiskylään ja perustuvat Kaija Pakkasen omiin lapsuusaikaisiin muistiinpanoihin. Kirjassa kerrotaan mitä kaikkea leikittiin, millaista oli koulussa, miltä näyttivät kaupat. Ensimmäinen automatka oli huikea seikkailu, samoin se kun kylään tuli radio. Suuria tapauksia ja ihmettelyn aiheita olivat myös ensimmäiset elävät kuvat, permanentti ja vetoketju.

Perrault, Charles
Hanhiemon satuja (Contes de ma mére l´Oye, 1922)

hanhiemonsatuja
Hanhiemon sadut alkuperäisimmillään! Charles Perrault´n kokomia vanhoihin kansansatuihin ja tarinoihin perustuvia lastensatuja ensimmäisenä suomennoksena vuodelta 1922. Kuvituksen on tehnyt Gustav Doré. Kokoelmassa mukana mm. Punahilkka, Saapasjalka-kissa, Peukaloinen, Tuhkimo ja Aasinnahka. Jokaisen sadun loppuun on lisätty moraalinen opetus.

Sibelius, Nelma
Tähtihelmi: kolme satua (1957)

Isoäidin tuvassa oli vanha, jykevä kaappi. Sen päällä oli pieni lipas ja se sisälsi isoäidin helminauhan. Se oli kodin kallein aarre ja sen pikku Elina halusi nyt näyttää Martille.
”Katsos!” virkkoi hän. ”Tuo suuri helminauhan keskikohdalla on tähtihelmi. Se ei näin päivänvalossa näytä sen kummemmalta kuin nauhan muutkaan helmet. On vain paljon suurempi niitä. Mutta kun isoäiti pimeän tullen aukaisee lippaan, niin se loistaa ihmeellisen ihanasti ja valaisee koko tupamme.”
Nelma Sibelius oli satukuningatar Anni Swanin sisar.

Soldan-Brofeldt, Venny
Suomalainen kuvakirja (1894)

suomalainenkuvakirja
Kansalliskirjailija Juhani Ahon kalevalamittaiset runosäkeet ja hänen vaimonsa, taidemaalari Venny Soldan-Brofeldtin musta-valkoiset kivipiirrokset muodostavat harmonisen teoskokonaisuuden, jossa on ajalleen poikkeuksellista herkkyyttä.

Somersalo, Aili
Mestaritontun seikkailut (1919)

mestaritontunseikkailut
Viisas Mestaritonttu on vartioinut satoja vuosia Satumaan kuninkaanlinnaa, mutta loukkaantuu moitteista ja lähtee maailmalle. Sattumalta Mestaritonttu kuulee kuninkaantyttärestä, joka on velhojen vallassa. Mestaritonttu pyytää prinssi Yönsilmän avukseen ja käynnistää pelastustoimet.
Mestaritontun seikkailut on jo vuosikymmeniä kuulunut satukirjallisuutemme klassikoihin. Se on yhä yksi kirjastojen lainatuimmista satukirjoista. Syksyllä 2004 Helsingin Sanomien lasten- ja nuortenkirjaäänestyksessä se valittiin kaikkien aikojen suosituimmaksi kotimaiseksi lastenkirjaksi. Mestaritontun seikkailut on klassikko, josta on otettu jo 17 painosta ja joka elää lukijasukupolvesta toiseen.

Somersalo, Aili
Päivikin satu (1918)

päivikinsatu
Päivikki on pieni kultatukkainen tyttö. Hänellä ei ole äitiä eikä isää, sillä hän on löytölapsi. Kasvatusäiti hemmottelee omaa tytärtään, ja Päivikin on tehtävä molempien työt. Kerran sieniä kerätessään Päivikki tapaa kastehelmi- ja sadepisarakeijut, jotka lähtevät johdattamaan häntä Satumaahan. Siellä on keijujen lisäksi tonttuja ja merenneitoja, mutta myös peikkoja ja noitia. Jo vuosia sitten noita Sammaleinen oli ryöstänyt Satumaan pienen kultatukkaisen prinsessan, ja siitä oli maassa suuri suru.

Swan, Anni
Kesätarina Joulu-ukosta (1982)

Taikasaappaansa avulla Joulu-ukko voi viedä lahjat kaikille Suomen lapsille oikeaan aikaan, jouluaattoiltana. Mutta kuinka käy nyt, kun metsähiisi on siepannut taikasaappaan? Lapset päättävät auttaa Joulu-ukkoa.

Swan, Anni
Kotavuoren satuja ja tarinoita (1957)

Anni Swanin viimeinen satukokoelma, johon kirjailija kokosi aikaisemmin eri lehdissä julkaisemiaan tarinoita. Vanhin niistä (Pekan kissanpentu) on peräisin vuodelta 1907, useat kuuluvat lastenlehti Pääskysessä vuosina 1910-1911 ilmestyneisiin Pikkusiskojen tarinoihin. Maua ja Mörrinkäinen oli julkaistu Sirkassa vuonna 1926. Tellun ja Miiran Swan kirjoitti suurimmaksi osaksi uudelleen. Tällä kokoelmalla on yhteinen leima, se kääntyy etupäässä kaikkein pienimpien lukijain tai kuulijain puoleen.

Swan, Anni
Vuorenkuninkaan poika (1982)

Vuoressa asuu hiljainen kansa, synkkä vuorenkuningas, kuningatar, prinssi ja alamaiset. Vuoren lakien mukaan prinssi pääsee käymään maan päällä, auringossa, täytettyään kuusitoista. Hän tapaa paimentytön ja vie hänet kuningattarekseen. Mutta voiko iloinen paimentyttö elää vuoressa, missä ei saa nauraa, puhua eikä laulaa?

Topelius, Zacharias
Adalminan helmi (1856)

Adalmina oli prinsessa, joka oli vanhempiensa mielestä maailman täydellisin ja ihmeellisin olento. Vanhemmat usein ajattelevat niin omista tyttäristään, vaikka eivät olisi kuninkaallisiakaan. Koska Adalmina oli kaiken lisäksi satuprinsessa, oli hänen kastejuhlaansa kutsuttu myös haltiattaria kummeiksi. Adalminan haltiatarkummeista Punetar ymmärsi vanhempien näkökulman, ja antoi Adalminalle kummilahjaksi ihania aarteita: kauneutta, rikkautta ja viisautta. Lahjat sidottiin arvokkaseen helmeen, josta Adalminan piti pitää oikein hyvää huolta. Jos helmi katoaisi, katoaisivat myös lahjat. Sinetär taas ymmärsi vähän enemmän elämää, ja hän antoi Adalminalle kummilahjaksi nöyrän ja lempeän sydämen. Sinettären lahjan oli määrä astua voimaan vasta jos Adalminan helmi katoaisi.

Topelius, Zacharias
Vattumato (1854)

vattumato
Aina ja Tessa pelastivat vattumadon syödyksi tulemiselta. He eivät arvanneetkaan, miten ruhtinaallisesti heidät palkittiin sen takia. Tytöt lähtivät nimittäin metsään poimimaan vattuja. He löysivät oikean vattuapajan, jossa kasvoi vattupensas vattupensaan vieressä. Kun ilta jo alkoi hämärtyä, he huomasivat olevansa eksyksissä. Heitä alkoi pelottaa, mutta he vain kulkivat odottaen, että koti alkaisi näkyä. Tuli pimeä ja he olivat nälkäisiä. ”Voi, voi, olisipa tässä nyt kaksi isoa voileipää ja lihaa päällä.” sanoi Aina. Tuskin hän oli sen sanonut, kun hänellä oli jo iso näkkivoileipä sylissään. Tyttöjen toivomukset täyttyivät yksi toisensa jälkeen.

KNK_Piktogrammit_2014 RGB

Klassikkovinkit 3-4 -luokkalaisille
Aapeli
Koko kaupungin Vinski (1954)

kokokaupunginvinski
Sinä päivänä oli aikainen kevät: aurinko paistoi, maa tuoksui märältä ja pienet linnut lauloivat vimmatusti eteläisissä maissa hankkiessaan lähtöä pohjolaan. Pojat tekivät polttolaseilla reikiä karvahattuihinsa, mikä oli aivan paikallaan. Muutamat tytötkin olivat ottaneet jo esille hyppynarunsa, mutta se piti panna heikäläisten haihattelun tilille. Eihän nyt toki vielä sentään niin pitkällä oltu keväässä.
Tämä kaikki oli tapahtumassa Hömpstadin kaupungissa, josta ei ole mitään muuta kuin hyvää sanottavana, ellei ota huomioon sitä että siellä ihmiset puhuivat tarpeettoman paljon jonkun Silakan hinnasta ja niin sanotuista Vuokrista ja siitä, että kukkakauppiaan rouvan ei olisi pitänyt mennä uusiin naimisiin. Alle kymmenvuotias poika juoksi kaupungin laidasta laitaan viidessä minuutissa, ellei polvi sattunut olemaan kipeänä, ja peltiseppä Falckin pajassa oli poljettava ahjo ja neuvosmiehen pihassa kasvoi paratiisiomenia ja niin poispäin. Niin että kyllä se oli kaikin puolin asuttava kaupunki tämä Hömpstad.

Baum, Frank L.
Ihmemaa Oz (The Wonderful Wizard of Oz, 1900)

ihmemaaoz
Lumoava tarina Dorothyn seikkailusta taianomaisessa Ozin ihmemaassa on lastenkirjallisuuden kirkkaimpia klassikoita. Se kuuluu aikamme rakastetuimpiin satuihin, joka ihastuttaa sekä lapsia että aikuisia. Pyörremyrsky tempaisee Dorothyn ja Toto-koiran ilmaan ja kuljettaa heidät Kansasista Ozin ihmemaahan. Maan asukkaat pitävät Dorothyä voimakkaana noitana, mutta tytön ainoa toive on palata kotiin Em-tädin ja Henry-sedän luo. Dorothy lähtee etsimään apua Smaragdikaupungissa asuvalta Ozin velholta. Keltaisen tiilitien varrelta mukaan liittyvät Pelätin, Peltimetsuri ja Pelkurileijona. Matka on vaikea ja vaarallinen, mutta siitä selviydytään ystävyyden, älyn ja rohkeuden avulla. Matkaseurue saapuu outoon Ozin linnaan, jossa mikään ei ole sitä miltä näyttää…

Blyton, Enid
SOS-sarja (The Secret Seven, 1949-1963)

Viidessätoista SOS-sarjan kirjassa lapsietsivät Peter, Janet, Jack, Barbara, George, Pam, Colin sekä Scamper-koira ratkovat arvoituksia. Muista Enid Blytonin kirjasarjoista poiketen Seikkailu-sarjan tapahtumat sijoittuvat koulun lukuvuoden ajalle kesäloman sijasta.
SOS-sarjassa ilmestynyt:
SOS ja sirkuksen arvoitus (The Secret Seven, 1949)
SOS ja aution talon vanki (Secret Seven Adventure, 1950)
SOS järjestää kaiken (Well Done Secret Seven, 1951)
SOS ja junanryöstäjät (Secret Seven on the Trail, 1952)
SOS pulassa (Go Ahead Secret Seven, 1953)
SOS ei anna periksi (Good Work Secret Seven, 1954)
SOS ja variksenpelätti (Secret Seven Win Through, 1955)
SOS ja äreä puutarhuri (Three Cheers Secret Seven, 1956)
SOS ja kadonnut tyttö (Secret Seven Mystery, 1957)
SOS ja varastettu viulu (Puzzle for the Secret Seven, 1958)
SOS ja ilotulitus (Secret Seven Fireworks, 1959)
SOS ja kaukoputken arvoitus (Good Old Secret Seven, 1960)
SOS ja koiravaras (Shock for the Secret Seven, 1961)
SOS aina valmiina (Look Out Secret Seven, 1962)
SOS ja vanhan hevosen tapaus (Fun for the Secret Seven, 1963)

Blyton, Enid
Viisikko-sarja (The Famous Five, 1942-1963)

viisikko
Viisikko on englantilaisen nuorisokirjailijan Enid Blytonin luoma rikosarvoituksia ratkaiseva lapsiryhmä. Viisikko-romaanit ovat tunnetuimpia Blytonin useista samankaltaisista kirjasarjoista. Viisikon jäsenistä kolme, Leo (alkuperäisessä tekstissä Julian), Dick ja Anne, ovat sisaruksia. He tulevat säännöllisesti viettämään lomaa setänsä ja tätinsä luokse. Sedän ja tädin tytär Paula on poikatyttö, joka haluaa käyttää nimeä Pauli (alkuperäisessä tekstissä Georgina tai George). Paulin koira Tim on viisikon viides jäsen. Joka kerta yhdessä ollessaan lapset sekaantuvat johonkin seikkailuun. Viisikosta on myös tehty televisiosarjoja sekä tietokonepeli. Kaikki Viisikko-seikkailut on nähty televisiossa.
Viisikko-sarjassa ilmestynyt:
Viisikko aarresaarella (Five on a Treasure Island, 1942)
Viisikon uudet seikkailut (Five Go Adventuring Again, 1943)
Viisikko karkuteillä (Five Run Away Together, 1944)
Viisikko ja salakuljettajat (Five Go To Smuggler’s Top, 1945)
Viisikko kesälomalla (Five Go Off In A Caravan, 1946)
Viisikko pelastaa salaisuuden (Five on Kirrin Island Again, 1947)
Viisikko ja aavejuna (Five Go off to Camp, 1948)
Viisikko joutuu ansaan (Five Fall into Adventure, 1949)
Viisikko pulassa (Five Get Into Trouble, 1950)
Viisikko retkellä (Five On A Hike Together, 1951)
Viisikko ja tornin salaisuus (Five Have A Wonderful Time, 1952)
Viisikko lähtee merelle (Five Go Down to the Sea, 1953)
Viisikko salaperäisellä nummella (Five Go to Mystery Moor, 1954)
Viisikko ja lapsenryöstäjät (Five Have Plenty of Fun, 1955)
Viisikko löytää jäljen (Five on a Secret Trail, 1956)
Viisikko vapauttaa lentäjät (Five Go to Billycock Hill, 1957)
Viisikko vuoristossa (Five Get into a Fix, 1958)
Viisikko ja linnan aarre (Five on Finniston Farm, 1960)
Viisikko vanhassa majakassa (Five Go to Demon’s Rocks, 1961)
Viisikko kuiskausten saarella (Five Have a Mystery to Solve, 1962)
Viisikko jälleen yhdessä (Five Are Together Again, 1963)

Carroll, Lewis
Liisan seikkailut ihmemaassa (Alice’s Adventures in Wonderland, 1865)

liisanseikkailutihmemaassa
Tarina alkaa, kun nuori tyttö Liisa lähtee seuraamaan kaniinia, joka kaivaa liivintaskustaan kellon ja hokee olevansa myöhässä. Liisa putoaa kaninkoloon ja päätyy psykedeeliseen ihmemaahan, jota hallitsevat korttipakan Herttakuningas ja Kuningatar. Liisan seikkailut ihmemaassa -kirjan taustalla on tarina, jonka Dodgson kertoi souturetkellä Thamesjoella tuttavaperheensä Liddellien kolmelle tyttärelle heinäkuussa vuonna 1862. Yksi heistä oli tuolloin kymmenvuotias Alice, josta tuli tarinan nimihenkilö. Alice vaati toistuvasti Dodgsonia kirjoittamaan tarinan talteen, ja lopulta hän suostuikin. Hän laati siitä yhden käsin kirjoitetun, kuvitetun kappaleen nimellä Alice’s Adventures Under Ground, ja lahjoitti sen Alicelle. Lopulta Dodgson antoi julkaista tarinan laajennetun version Alice’s Adventures in Wonderland vuonna 1865 salanimellä Lewis Carroll.

Collodi, Carlo
Pinocchio (Le Avventure di Pinocchio, 1883)

pinocchio
Italialaisen Carlo Collodin saturomaanin Pinokkion alkupuoli julkaistiin sarjamuodossa vuosina 1881–1883, ja koko kirja ilmestyi helmikuussa 1883. Kirja kertoo eläväksi muuttuvan Pinokkio-puunuken ja hänen isänsä, köyhän nukentekijän Geppetton seikkailuista. Kirja kuuluu nykyään lastenkirjallisuuden klassikoihin, ja sen pohjalta on tehty useita muita teoksia, mm. Disneyn animaatioelokuva Pinokkio (1940).

Finne, Jalmari
Kiljuset-sarja (1914-1925)

kiljuset-sarja
Tunnetko Mikael, Lennart ja Olga Kiljanderin? He seikkailevat äänekkäästä Kiljusen perheestä kertovissa kirjoissa ja ovat tutummilta nimiltään Mökö, Luru ja Plättä Kiljunen. Perheeseen kuuluvat tietysti myös äiti ja isä sekä vielä Pulla-niminen villakoira. Ensimmäinen Kiljus-kirja on nimeltään Kiljusen herrasväki ja siinä kerrotaan muun muassa kaksosten Mökön ja Lurun vauhdikkaasta syntymäpäivästä. Lahjaksi pojat toivovat kissaa. Tapahtumat lähtevät vyörymään hullunkurisesti, mutta kissan pojat saavat ja siitä tulee heti hyvä ystävä Pullan kanssa.

Goscinny, Rene
Nikke – sarja (Le Petit Nicolas, 1956-1964)

nikke
Nikke on suosittu ranskalainen lastenkirjasarja, joka kertoo Niken ja hänen koulutovereidensa vauhdikkaasta elämästä 50-luvulla. Kirjat on kirjoittanut René Goscinny ja kuvittanut Jean-Jacques Sempé. Kirjat koostuvat useista muutamien sivujen pituisista irrallisista tarinoista, jotka eivät yleensä muodosta yhtenäistä tapahtumaketjua. Sen sijaan tarinoiden teema saattaa läpi kirjan pysyä samana, esimerkiksi kirjassa Nikke kesälomalla.
Sarjassa ilmestynyt:
Pikku Nikke (1960) Nikke ja kostajien sakki (1964)
Nikke ja nenä (1961) Nikke palaa lomilta (Pikku-Niken uudet seikkailut 1, 2004)
Nikke kesälomalla (1962) Nikke on paras (Pikku-Niken uudet seikkailut 2, 2004)
Nikke ja kaverit (1963) Nikke vauhdissa (Pikku-Niken uudet seikkailut 3, 2006)

Grahame, Kenneth
Kaislikossa suhisee (The Wind in the Willows, 1908)

kaislikossasuhisee
Kaislikossa suhisee on yksi maailman kuuluisimmista lastenkirjoista. Ajattomassa kertomuksessa seikkailevat ystävykset ujo Myyrä, iloinen Vesirotta, kerskaileva Rupikonna ja erakko Mäyrä. Eläimet ovat poikamiehiä ja ainaisella lomalla. Kirjan tapahtumat sijoittuvat Englannin maaseudulle kirjailija Kenneth Grahamen lapsuuden maisemiin. Eläimet keskustelevat keskenään ja käyttäytyvät hyvin ihmismäisesti, mutta niillä on myös monia lajilleen tyypillisiä tapoja.
Tarina alkaa, kun Myyrä kesken kevätsiivouksensa saa kummallisen päähänpiston ja lähtee joelle nauttimaan kauniista säästä. Siellä hän tapaa Vesirotan, jonka luokse muuttaa asumaan. Vesirotta taas esittelee Myyrän Konnalle ja he ystävystyvät heti. Mutta Konnalla on onneton mieltymys moottoriajoneuvoihin. Konnan kauhea hurjastelu päättyykin vankilaan ja samaan aikaan hänen kartanonsa vallataan. Konna onnistuu kuitenkin pakenemaan vankilasta ovelan juonen avulla. Hän myy hevosensa mustalaiselle ja palaa kotikonnuilleen. Ystäviensä avustuksella Konna alkaa hankkia kartanoaan takaisin, mutta kuinka siinä käykään?

Hitchcock, Alfred
3 etsivää-sarja (The Three Investigators, 1964-1987)

kolmeetsivää
3 etsivää on suosittu yhdysvaltalainen nuorten dekkarikirjasarja, joka alun perin julkaistiin englanninkielisellä nimellä ”Alfred Hitchcock and the Three Investigators”. Sen loi Robert Arthur, joka käytti tunnetun elokuvaohjaajan nimeä sarjan markkinoinnissa. Kirjojen kolme etsivää ovat Jupiter Jones, Pete Crenshaw ja Robert ”Bob” Andrews.

Hoffmann, Ernst
Pähkinänsärkijä (The Nutcracker and the Mouse King, 1816)

Pähkinänsärkijä kertoo pienestä Maria-tytöstä ja tämän unesta. Maria saa joululahjaksi herra Drosselmeieriltä pähkinänsärkijänuken, josta hän näkee unta ja joutuu unessa mitä ihmeellisimpiin seikkailuihin. Hän joutuu suurien hiirien hyökkäyksen kohteeksi, jolloin pähkinänsärkijä herää eloon ja puolustaa Mariaa. Pähkinäsärkijä muuttuu prinssiksi, joka vie Marian Makeishaltijattaren maahan. Siellä maan asukkaat esittävät vieraille erilaisia tansseja, kunnes Maria herää perheen olohuoneen sohvalta pähkinänsärkijänukkensa kanssa.

Jansson, Tove
Taikatalvi (Trollvinter, 1957)

taikatalvi
Kautta aikojen muumit ovat nukkuneet yli talven, marraskuusta kevääseen. Mutta eräänä talvena tapahtui sellaista, mitä ei ollut nähty eikä kuultu sitten päivän, jolloin ensimmäinen muumi vaipui talviuneen. Muumipeikko heräsi eikä saanut enää unta. Yritettyään turhaan herättää äitiä hän kiipesi katolle ja luisui ulos valkeaan, kylmään maailmaan. Siitä alkoi hänen taikatalvensa, vuodenaika täynnä seikkailuja, vaaroja ja salamyhkäisiä olioita.

Keene, Carolyn
Neiti Etsivä-sarja (Nancy Drew, 1955 – 2001)

neitietsivä
Carolyn Keene-salanimellä kirjoitetuissa Neiti Etsivä-nuorisoromaaneissa Paula Drew ratkoo rikoksia ystäviensä Bessin ja Georgen (oikealta nimeltään Georgia) avustuksella. Neiti Etsivä -romaaneja on tuotettu Yhdysvalloissa 1930-luvulta lähtien, ja vuoteen 2001 mennessä niitä on suomennettu 106 kappaletta.
Paula aloittaa etsivän työnsä 18-vuotiaana. Hänellä on isä Carson Drew, koira Togo ja perheeseen kuuluu myös taloudenhoitaja Hanna Gruen. Hän on ollut perheenjäsen siitä asti kun Rouva Drew kuoli Paulan ollessa 3-vuotias. Paulalla on myös poikaystävä nimeltä Ned Nikerson. Nykyään Neiti Etsivä ilmestyy myös sarjakuvana. Näissä suomennetuissakin sarjakuvakirjoissa päähenkilön nimi on Nancy Drew.

Kurenniemi, Marjatta
Oli ennen Onnimanni (1953)

oliennenonnimanni
Tiedätkö sinä kuka on Onnimanni? Tässä kirjassa kerrotaan loru Onnimannista, pienestä vihreänuttuisesta miehestä, joka asuu suuren metsän kätköissä. Eläinsairaalassaan Onnimanni hoivailee pesästään pudonneita linnunpoikasia, jalkansa satuttaneita kovakuoriaisia ja muita pikkueläimiä. Ja kun hajamielinen Sisis unohtaa häntänsä Auringonpaistekivelle, Onnimanni kasvattaa hänelle uuden.

Lagerlöf, Selma
Peukaloisen retket villihanhien seurassa (Nils Holgerssons underbara resa genom Sverige, 1906-1907)

peukaloisenretket
Nils Holgersson on pikkupoika, jonka mielestä mukavinta on syödä ja nukkua. Toiseksi kivointa on kiusanteko. Erään tapauksen jälkeen Holgerssonien kotihaltia taikoo hänet pikkuruiseksi ja antaa hänelle kyvyn puhua eläimille. Villihanhet ottavat hänet kesyhanhineen mukaansa ja matkaavat Ruotsin maakuntien poikki. Matkan varrella Peukaloinen oppii kunnioittamaan eläimiä ja kasvaa aikuiseksi. Peukaloisen retket villihanhien seurassa tarkoitettiin alunperin koulujen lukukirjaksi, jossa kuvattiin Ruotsin valtakuntaa ja kulttuuria. Kirjan suomensi Juhani Aho käsikirjoituksesta, mikä näkyy mm. siitä että luku mustien ja harmaiden rottien sodasta on katkelmallinen. Maija Karma kuvitti suomalaisen laitoksen vuonna 1958 ja sai seuraavana vuonna kuvituksestaan Rudolf Koivu -palkinnon. Peukaloinen on tunnettu ympäri maailmaa ja kirja on käännetty yli kuudellekymmenelle kielelle.

Lindgren, Astrid
Peppi Pitkätossu (Pippi Långstrump, 1945)

peppi
Peppi eli Peppilotta Sikuriina Rullakartiina Kissanminttu Efraimintytär Pitkätossu asuu yksinään Huvikumpu-nimisessä talossa ja on maailman voimakkain tyttö. Hänellä on hullunkuriset vaatteet sekä oranssinpunaiset hiukset, jotka ovat kahdella sivuille päin sojottavalla letillä. Huvikummussa asustavat myös Pepin apina Herra Tossavainen sekä hevonen josta Peppi käyttää kirjan alkuperäisversiossa hellittelynimeä Lilla Gubben (Pikku-Ukko). Pepin isä on neekerikuningas ja merikapteeni. Pepin äiti on enkelinä taivaassa. Pepillä on matkalaukullinen kultarahoja, joita kaksi roistoa, Kukkanen ja Jymy-Juntunen, yrittävät ryövätä. Pepin parhaat kaverit ovat naapurissa asuvat sisarukset Tommi ja Annika. Pepistä on tehty useampia näytelmäelokuvia ja pari piirroselokuvaa. Tunnetuimmat näytelmäelokuvat olivat Olle Hellbomin ohjaamia ja pääosissa niissä olivat Inger Nilsson (Peppi), Pär Sundberg (Tommi) ja Maria Persson (Annika).

Lindgren, Astrid
Ronja Ryövärintytär (Ronja rövardotter, 1981)

ronjaryövärintytär
Kertomus ystävyydestä ajalta, jolloin ryövärit vaanivat metsissä, villihevoset kirmasivat niityillä ja maahiset ja pönthiittiset tanssivat kuutamossa. Ronja asuu äitinsä Loviisan, isänsä Matiaksen ja tämän ryövärijoukkion kanssa Matiaksenlinnassa, joka sijaitsee Matiaksenmetsässä. Ronja on kuin kotonaan metsässä, jossa asuu monenlaisia olioita, kuten ajattaroita ja kakkiaisia. Ronja ei hyväksy isänsä ammattia, hän järkyttyy kun kuulee isänsä olevan ryöväri. Ronjasta kertoo myös vuonna 1984 tehty ruotsalainen elokuva Ronja Rövardotter jonka pääosissa ovat Hanna Zetterberg ja Dan Håfström.

Milne, A.A.
Nalle Puh (Winnie the Pooh, 1926)

nallepuh2
A. A. Milnen Nalle Puh -tarinoiden pohjana olivat hänen poikansa Christopher Robin Milnen lelueläimet. Nalle Puh eli englanniksi Winnie-the-Pooh oli nimetty Lontoon eläintarhan Winnipeg-karhun mukaan. Winnipeg oli kanadalainen mustakarhu, joka oli tullut Pohjois-Amerikasta Eurooppaan ensimmäisen maailmansodan aikana kanadalaisen rykmentin maskottina ja jäänyt sodan jälkeen Lontoon eläintarhaan. Nimensä se oli saanut samannimisestä Kanadan kaupungista. Nalle Puh, Nasu, Ihaa, Tiikeri, Kengu ja Ruu perustuvat suoraan Milnen pojan lelueläimiin. Kani ja Pöllö sen sijaan ovat Milnen keksintöä. E. H. Shepardin piirroksissa muut hahmot on piirretty leluiksi, mutta Kani ja Pöllö oikeiksi eläimiksi. Tämä tulee esille myös itse tekstissä: kirjassa Nalle Puh rakentaa talon Kani toteaa Pöllölle, että vain heillä kahdella on aivot ja ”muiden päissä on purua.” Nalle Puhin ja kumppaneiden seikkailut tapahtuvat Puolen hehtaarin metsässä. Milne myös sijoitti kirjoihinsa poikansa Christopher Robinin. Ensimmäisessä kirjassa Nalle Puh on kehyskertomus, jossa Milne kertoo Puh-tarinoita pojalleen, ja myös kirjan Nalle Puh rakentaa talon esipuheessa annetaan ymmärtää, että kirjan kertomukset ovat syntyneet Milnen pojalleen keksiminä tarinoina. Kaikki neljä kirjaa on kuvittanut E. H. Shepard. Nykyisin pieniälyinen, mutta hyväntahtoinen nalle tunnettaan paitsi Milnen alkuperäisistä kirjoista myös Disney-yhtiöiden tuottamista sarjakuvista, elokuvista ja televisiosarjoista.

Morpurgo, Michael
Aisopoksen tarinoita (Aesop’s Fables, 2005)

aisopoksentarinoita
Aisopoksen tarinoiden esipuheessa nuori Aisopos-niminen mies ojentaa väsyneelle ja nälkäiselle leijonalle kirjansa. Leijona kutsuu häntä ilkkuneet eläimet luolaansa kuuntelemaan Aisopoksen tarinoita. ”Koko päivän, koko illan, koko yön se luki, ja niin kuulija toisensa jälkeen vaipui uneen. Aamun koittaessa se oli lukenut kaikki Aisopoksen sadut – ja syönyt kaikki nukkuvat kuulijansa.” Kertomus kuvaa osuvasti Aisopoksen satujen tehoa, johon vuosituhannet eivät ole pystyneet. Aisopoksen tarinoita sisältää 21 huolella valittua faabeleiden esi-isän tarinaa Michael Morpurgon uudelleen kertomina. Kirjasta löytyvät niin satu maalaishiirestä ja kaupunkilaishiirestä, jäniksen ja kilpikonnan kilpajuoksusta kuin tuulen ja auringon kilvoittelusta. Nämä opettavaiset eläintarinat ovat sananlaskuina ja vertauksina muotoutuneet tiiviisti osaksi jokapäiväistä elämää.

Nissinen, Aili
Talitintin tornitalo (1979)

”Eräänä toukokuun päivänä, kuukauden alkupuoliskolla – taisi olla seitsemäs päivä – silloin heräsi talitintti Hiilipää hyvin varhain aamulla mustarastaan lauluun ja äännähti harmistuneena:
– Tsip!
Joka ikisenä aamuna tuon mölykurkun piti aloittaa laulunsa jo ennen auringonnousua, harmitteli herra Hiilipää. Keskellä yötä! Herra Hiilipää yritti työntää päänsä takaisin siipisulkien lämpöön. Mutta sulat eivät voineet estää Mustarastas Kultanokan aamuriemua kuulumasta.
– Turdus-lurittaa-lurdus! Kuuletteko, yö on ohi! Turdu-lui-dur! Kevät on kohta mennyt, kesä on kohta tullut – herätkää! Turdu-luidur-dir-liut! Aurinko, aurinko, nouse! Dir-liu-dirlit!”

Pakkanen, Kaija
Tapahtui Kesäsaaressa (1990)

Kesän tultua Teemu, Joona, Oona, isä ja äiti pakkasivat kassit ja pussit, nyytit ja nyssykät ja muuttivat kesäsaareen. Perillä riihituvassa odotti ensimmäinen yllätys: hiiret olivat viettäneet juhlia tuvassa ja levittäneet riisiryynit pitkin lattioita. Kesän mittaan lapsille selvisi monta luonnon ihmettä; tutuiksi tulivat niin nokkosperhoset, vikkelät lumikonpoikaset, mustarastaan konsertit kuin omalaatuinen Mauri-mäyräkin.

Paloheimo, Oiva
Tirlittan (1953)

tirlittan
Tirlittan on pieni tyttö, joka kadotti vanhempansa, kun salama iski hänen kotiinsa. Hänen ainut muisto vanhemmistaan on isän okariino, pieni posliinisoitin. Tirlittan lähtee maailmalle, vaikka hänellä on päällään vain vaaleanpunainen yöpuku. Monien vaikeuksien jälkeen hän löytää vanhempansa. Runollinen ja herkkä kertomus tytöstä, jolla on kaunis sielu ja kyky nähdä ihmisten läpi. Tirlittanissa on sekä seikkailua että lämmintä huumoria, mutta myös koskettavia tunteita, runollisuutta ja sadun ihmeitä, jotka ovat kirjassa saaneet ainutlaatuisen kauniin, taiteellisen muodon.

Patchett, Mary Elwyn
Palari, valkoinen dingo (The White Dingo, 1965)

palarivalkoinendingo
Mary Elwyn Patchett kertoo tässä kirjassaan australialaisesta villikoirasta, dingosta. Palari on poikkeuksellinen lajinsa yksilö: valkokarvainen, punasilmäinen albinokoira. Palarin outo ulkonäkö pelottaa sen omia vanhempia ja muita dingoja, ja eläin joutuu kokemaan yksinäisyyden kasvaessaan metsäisten savanniseutujen ankarissa oloissa. Onnellinen sattuma johdattaa Palarin kuitenkin kahden sisaruksen, Timmyn ja Trudin hoidettavaksi, ja ystävyys säilyy senkin jälkeen kun koira jälleen siirtyy elämään luontonsa mukaista vapaata elämää.
Samalta kirjailijalta saatavana myös suosittu Villiori-sarja.

Polva, Anni
Tiina-sarja (1956-1986)

tiina-sarja
Tiina-kirjat käsittelevät pääasiassa vauhdikkaan mutta hyväsydämisen Tiinan ja hänen naapurinsa Juhan suhdetta sekä Tiinan vaikeuksia täyttää tyttöihin kohdistettuja rooliodotuksia. Tiina kuvataan poikatyttönä, joka uskaltaa tapella ja kilpailla poikien kanssa urheilussa. Sen sijaan muut tyttöhahmot jäävät kirjoissa Tiinan varjoon. Tiinan äiti on tiukka ja valittaa jatkuvasti siitä ettei tytär ole tarpeeksi tyttömäinen, isä sen sijaan on lämmin ja hyväksyy tyttärensä. Sarjassa on ilmestynyt 29 teosta ja Tiina-kirjoja on myyty kaikkiaan miljoona kappaletta.

Soinne, Laura
Tuulitunturin jättiläinen (1979)

Suomalaisen seikkailusadun mestarin Laura Sointeen satukokoelma sisältää yhdeksän ennen julkaisematonta satua. Prinsessat, peikot, jättiläiset, koko perinteisen sadun kiehtova maailma elää myös Hannu Lukkarisen taidokkaissa piirroksissa.

Somersalo, Aili
Mestaritontun seikkailut (1919)

mestaritontunseikkailut
Viisas Mestaritonttu on vartioinut satoja vuosia Satumaan kuninkaanlinnaa, mutta loukkaantuu moitteista ja lähtee maailmalle. Sattumalta Mestaritonttu kuulee kuninkaantyttärestä, joka on velhojen vallassa. Mestaritonttu pyytää prinssi Yönsilmän avukseen ja käynnistää pelastustoimet.
Mestaritontun seikkailut on jo vuosikymmeniä kuulunut satukirjallisuutemme klassikoihin. Se on yhä yksi kirjastojen lainatuimmista satukirjoista. Syksyllä 2004 Helsingin Sanomien lasten- ja nuortenkirjaäänestyksessä se valittiin kaikkien aikojen suosituimmaksi kotimaiseksi lastenkirjaksi. Mestaritontun seikkailut on klassikko, josta on otettu jo 17 painosta ja joka elää lukijasukupolvesta toiseen.

Sommer-Bodenburg, Angela
Pikku vampyyri – sarja (Der Kleine Vampir, 1979 -)

pikkuvampyyri
Pikku Vampyyri-kirjojen juoni perustuu ihmislapsi Antonin ja vampyyrilapsi Rydigerin ystävyyteen. Anton rakastaa kauhutarinoita, etenkin vampyyreistä kertovia, joten Rydiger ja Anton ystävystyvät nopeasti. Antonin vanhemmat eivät tiedä lapsensa ystävän olevan vampyyri, vaikka ovatkin kovasti yrittäneet tutustua häneen. He ihmettelevät myös Rydigerin vierailuaikoja – vampyyrithan voivat liikkua vain pimeällä. Pikkuhiljaa Anton oppii tuntemaan Rydigerin vampyyriperheen, von Schlottersteinit, heidän joukossaan mm. Rydigerin soman, vielä maitoa lipittävän pikkusiskon Anna Hampaattoman ja isoveljen Lumpi Väkevän, jolle on jäänyt ikuinen äänenmurros ja murrosikä, joka johtuu siitä, että hänestä tuli vampyyri teini-ikäisenä.
Pikku Vampyyri-sarjassa ilmestynyt:
Pikku Vampyyri (1987)
Pikku Vampyyri muuttaa (1987)
Pikku Vampyyri matkustaa (1988)
Pikku Vampyyri maalla (1989)
Pikku Vampyyri rakastuu (1990)
Pikku Vampyyri vaarassa (1991)
Pikku Vampyyri Itkulaaksossa (1991)
Pikku Vampyyri ja kielletty kirja (1992)
Pikku Vampyyri ja vaarallinen potilas (1993)
Pikku Vampyyri leijonan luolassa (1994)
Pikku Vampyyri auringon armoilla (1995)
Pikku Vampyyri ja tyhjän arkun arvoitus (1996)
Pikku Vampyyri ja suuri huiputus (1997)
Pikku Vampyyri luokkaretkellä (1998)
Iloista joulua, Pikku Vampyyri (1999)
Pikku Vampyyri ja kreivi Dracula (2000)
Pikku Vampyyri tanssitunnilla (2002)
Pikku Vampyyrin syntymäpäivät (2003)

Spyri, Johanna
Pikku Heidi (Heidi, 1880)

pikkuheidi
Pikku Heidi kertoo pienestä tytöstä, joka asuu Sveitsissä vuoristossa isoisänsä kanssa. Iloinen ja sydämellinen Heidi paimentaa vuohia yhdessä ystävänsä Pekan kanssa. Kaikki ihmiset pitävät Heidistä. Eräänä päivänä Heidin täti tulee hakemaan Heidin pois isoisän luota. Täti kuljettaa hänet kaupunkiin hienoon taloon seuraneidiksi pyörätuolissa istuvalle Klara-tytölle. Kuinka Heidi selviää vieraassa paikassa? Pikku Heidi-kirjat tunnetaan viehättävästä maiseman ja maalaiselämän kuvauksesta mutta myös siitä miten elävästi ne paneutuvat lapsen maailmaan ja tunteisiin. Kirjat on filmattu useaan kertaan, vuoden 1937 versiossa pääosassa on Shirley Temple.

Swan, Anni
Jänis Vemmelsäären ja kettu Repolaisen seikkailuja (1987)

jänisvemmelsäärenjaketturepolaisenseikkailuja
Kettu Repolainen yrittää epätoivoisesti puijata Jänis Vemmelsäären suihinsa. Hän rakentaa Tervapöpön (en kyllä kerro mikä se on), tekeytyy kuoliaaksi ja piiloutuu kaalinpäiden alle vasuun. Mutta kyllä Jänis Vemmelsäärikin kunnostautuu puijaamisessa. Hän kaataa kiehuvaa vettä Susi Hukkasen päälle, houkuttelee Repolaisen kaivoon ja puijaa siltä lihakimpaleen.

Swan, Anni
Kaarinan kesäloma (1918)

Kangasniemen maisemiin sijoittuva tarina Kaarinasta, helsinkiläistytöstä joka saapuu kesäksi kotiopettajaksi Tullan perheeseen. Kirjan seikkailuissa Kaarina jää oppilaidensa kanssa eristyksiin saareen, kun lasten vene varastetaan marjastusreissulla. Kuinka selvitä yö autiolla saarella, ilman ruokaa ja juomaa?

Swan, Anni
Ollin oppivuodet (1919)

ollinoppivuodet
Olli, 9-vuotias tehtaanpatruunan poika, hemmoteltu ja oikullinen, karkaa pahan tekonsa jälkeen kotoaan ja matkalla tapaa Kaarle-serkkunsa. Hän joutuu serkun juonittelujen uhriksi, kauas kotoaan, tietymättömiin. Viisi pitkää pelon, syyllisyyden ja koti-ikävän vaivaamaa vuotta kestää Ollin opintie vieraassa maassa ennen kuin hän jälleen pääsee kotiin ja serkun salajuonet selviävät.

Topelius, Zacharias
Lukemisia lapsille (Läsning för barn, 1893)

lukemisialapsille
Jo sadan vuoden ajan suuren satukuninkaamme kertomukset, sadut, runot ja näytelmät ovat olleet Suomen lapsille portti lukemisen ja mielikuvituksen maahan. Saman erehtymättömän tarina-aitan Lukemisia lapsille tarjoaa tänäkin päivänä – se rakentaa kultaista siltaa isovanhempien ajoilta nykyajan lapsien muuttuvaan maailmaan.

Travers, Pamela L.
Maija Poppanen (Mary Poppins, 1934)

maijapoppanen
Maija Poppasen sinisissä silmissä on pistävä katse. Hän on ankara ja itserakas, kerrassaan pikkumainen lastenhoitaja. Maija Poppanen menee ja tulee miten mielii, vaivautumatta selittämään. Kuinka kukaan voisi hänestä pitää – ja kuitenkin monet suorastaan rakastavat häntä. Hänen mukanaan elämään tulee jännitystä ja hohtoa. Maija Poppanen tunnetaan parhaiten Disneyn samannimisestä elokuvasta, jossa häntä esittää Julie Andrews. Elokuvasta on tullut tutuksi ”supercali”-laulu, jossa on tarttuva sana: supercalifragilisticexpialidocious.

Webster, Jean
Setä Pitkäsääri (Daddy Long-Legs, 1912)

setäpitkäsääri
Jerusha Abbott on viettänyt koko 17 ikävuottaan orpokodissa, eikä osaa edes kuvitella miltä tavallisessa talossa näyttää tai miltä tuntuisi asua omassa kodissa. Eräs nimettömänä pysyvä lastenkotia valvovan johtokunnan jäsen haluaa kustantaa Jerushan opinnot collegessa, ainoana ehtonaan että Jerusha kirjoittaa hänelle joka kuukausi kirjeen. Jerusha nimittää miehen Setä Pitkäsääreksi, koska on orpokodin ikkunasta nähnyt vilaukselta tämän pitkät jalat. Kirjeromaanin muotoon kirjoitetussa teoksessaan Jean Webster tarkastelee kriittisin silmin aikansa yhteiskuntaa.

KNK_Piktogrammit_2014 RGB

Klassikkovinkit 5-6 -luokkalaisille
Alcott, Louisa M.
Pikku miehiä (Little Men, 1871)

”Talo kuhisi poikia, jotka viettivät sadepäivän hämärää huvitellen monin tavoin. Heitä oli kaikkialla: avoimista ovista Nat näki iloisia poikaryhmiä, isoja poikia, pieniä poikia ja keskikokoisia poikia, kaikki pitämässä hauskaa omalla tavallaan tai suorastaan mellastamassa. Kahta suurta huonetta oikealla käytettiin varmasti kouluhuoneina, koska siellä oli pulpetteja, karttoja, tauluja ja kirjoja. Takassa räiskyi iloinen tuli, ja sen edessä loikoili selällään poikia juttelemassa uudesta krikettikentästä niin innokkaasti, että jalat keikkuivat ilmassa. Nurkassa istui pitkä poika harjoittelemassa huilunsoittoa, eikä ympärillä vallitseva melu näyttänyt häiritsevän häntä vähääkään. Pari kolme muuta poikaa hyppi pulpettien yli pysähtyen silloin tällöin hengähtämään ja nauramaan hullunkurisille pilakuville, joita eräs pikku veitikka piirteli liidulla tauluun talon asukkaista.”

Alcott, Louisa M.
Pikku naisia (Little Women, 1868)

pikkunaisia
Pikku naisia on ensimmäinen osa maailmankuulusta tyttökirjasarjasta, jossa kirjailija Louisa M. Alcott kuvaa Marchin sisarusten elämää sisällissodan aikana Yhdysvalloissa. Taiteellisesti lahjakkaat tytöt tekevät kotiaskareitaan, käyvät koulua ja osallistuvat seuraelämään itärannikon pikkukaupungissa. Tarina Marchin perheestä hurmaa jokaisen tyttösukupolven vuorollaan. Lempeä Beth, naisellinen Meg, rasavilli Jo ja perheen kuopus Amy odottavat äitinsä kanssa isää kotiin rintamalta. Tytöt ystävystyvät naapurin Laurie-pojan kanssa, ja yhdessä viisikko keksii mitä hauskimpia tapoja viettää kesäisiä päiviä. Sähkösanoman saapuminen katkaisee yllättäen ilonpidon: isä on sairastunut, ja äidin on lähdettävä hänen luokseen. Tytöt jäävät kotiin, tekevät ahkerasti töitä ja odottavat uutisia. Lopulta isä palaa kotiin, mutta jouluiltana Marchin perheelle on luvassa vielä iloisempi yllätys.

Blyton, Enid
Seikkailu-sarja (The Adventure Series, 1944-1955)

seikailu-sarja
Seikkailu-kirjoissa lapsihahmot Philip, Jack, Dinah ja Lucy-Ann ratkovat mysteerejä ja arvoituksia Jackin kakadu-linnun Kikin avustuksella. Sarjassa ilmestyi kahdeksan kirjaa ja teoksista Seikkailujen saari ja Seikkailujen linna on tehty myös TV-versiot.
Seikkailu-sarjassa ilmestynyt:
Seikkailujen saari (The Island of Adventure, 1944)
Seikkailujen linna (The Castle of Adventure, 1946)
Seikkailujen laakso (The Valley of Adventure, 1947)
Seikkailujen meri (The Sea of Adventure, 1948)
Seikkailujen vuori (The Mountain of Adventure, 1949)
Seikkailujen laiva (The Ship of Adventure, 1950)
Seikkailujen sirkus (The Circus of Adventure, 1952)
Seikkailujen joki (The River of Adventure, 1955)

Blyton, Enid
SOS-sarja (The Secret Seven, 1949-1963)

Viidessätoista SOS-sarjan kirjassa lapsietsivät Peter, Janet, Jack, Barbara, George, Pam, Colin sekä Scamper-koira ratkovat arvoituksia. Muista Enid Blytonin kirjasarjoista poiketen Seikkailu-sarjan tapahtumat sijoittuvat koulun lukuvuoden ajalle kesäloman sijasta.
SOS-sarjassa ilmestynyt:
SOS ja sirkuksen arvoitus (The Secret Seven, 1949)
SOS ja aution talon vanki (Secret Seven Adventure, 1950)
SOS järjestää kaiken (Well Done Secret Seven, 1951)
SOS ja junanryöstäjät (Secret Seven on the Trail, 1952)
SOS pulassa (Go Ahead Secret Seven, 1953)
SOS ei anna periksi (Good Work Secret Seven, 1954)
SOS ja variksenpelätti (Secret Seven Win Through, 1955)
SOS ja äreä puutarhuri (Three Cheers Secret Seven, 1956)
SOS ja kadonnut tyttö (Secret Seven Mystery, 1957)
SOS ja varastettu viulu (Puzzle for the Secret Seven, 1958)
SOS ja ilotulitus (Secret Seven Fireworks, 1959)
SOS ja kaukoputken arvoitus (Good Old Secret Seven, 1960)
SOS ja koiravaras (Shock for the Secret Seven, 1961)
SOS aina valmiina (Look Out Secret Seven, 1962)
SOS ja vanhan hevosen tapaus (Fun for the Secret Seven, 1963)

Blyton, Enid
Viisikko-sarja (The Famous Five, 1942-1963)

viisikko
Viisikko on englantilaisen nuorisokirjailijan Enid Blytonin luoma rikosarvoituksia ratkaiseva lapsiryhmä. Viisikko-romaanit ovat tunnetuimpia Blytonin useista samankaltaisista kirjasarjoista. Viisikon jäsenistä kolme, Leo (alkuperäisessä tekstissä Julian), Dick ja Anne, ovat sisaruksia. He tulevat säännöllisesti viettämään lomaa setänsä ja tätinsä luokse. Sedän ja tädin tytär Paula on poikatyttö, joka haluaa käyttää nimeä Pauli (alkuperäisessä tekstissä Georgina tai George). Paulin koira Tim on viisikon viides jäsen. Joka kerta yhdessä ollessaan lapset sekaantuvat johonkin seikkailuun. Viisikosta on myös tehty televisiosarjoja sekä tietokonepeli. Kaikki Viisikko-seikkailut on nähty televisiossa.
Viisikko-sarjassa ilmestynyt:
Viisikko aarresaarella (Five on a Treasure Island, 1942)
Viisikon uudet seikkailut (Five Go Adventuring Again, 1943)
Viisikko karkuteillä (Five Run Away Together, 1944)
Viisikko ja salakuljettajat (Five Go To Smuggler’s Top, 1945)
Viisikko kesälomalla (Five Go Off In A Caravan, 1946)
Viisikko pelastaa salaisuuden (Five on Kirrin Island Again, 1947)
Viisikko ja aavejuna (Five Go off to Camp, 1948)
Viisikko joutuu ansaan (Five Fall into Adventure, 1949)
Viisikko pulassa (Five Get Into Trouble, 1950)
Viisikko retkellä (Five On A Hike Together, 1951)
Viisikko ja tornin salaisuus (Five Have A Wonderful Time, 1952)
Viisikko lähtee merelle (Five Go Down to the Sea, 1953)
Viisikko salaperäisellä nummella (Five Go to Mystery Moor, 1954)
Viisikko ja lapsenryöstäjät (Five Have Plenty of Fun, 1955)
Viisikko löytää jäljen (Five on a Secret Trail, 1956)
Viisikko vapauttaa lentäjät (Five Go to Billycock Hill, 1957)
Viisikko vuoristossa (Five Get into a Fix, 1958)
Viisikko ja linnan aarre (Five on Finniston Farm, 1960)
Viisikko vanhassa majakassa (Five Go to Demon’s Rocks, 1961)
Viisikko kuiskausten saarella (Five Have a Mystery to Solve, 1962)
Viisikko jälleen yhdessä (Five Are Together Again, 1963)

Cedrik on köyhä amerikkalaislapsi, jonka elämä muuttuu yhtäkkisesti. Hän on näet englantilaisen lordin perillinen. Niinpä hän joutuu odottamatta sopeutumaan englantilaisen kartanon jäykkään ilmapiiriin, äreän ja itsekkään isoisänsä luokse. Viehättävällä olemuksellaan pikku Lordi raivaa tiensä kaikkien sydämiin.

Burnett, Frances Hodgson
Salainen puutarha (The Secret Garden, 1909)

salainenpuutarha
Kun orvoksi jäänyt Mary Lennox lähetetään sukulaisten luo syrjäiseen Misselthwaiten kartanoon hänellä ei ole siellä yhtään ystävää. Vähitellen hän kuitenkin saa uusia ystäviä itselleen ja löytää tien salaiseen puutarhaan, minne häntä on kielletty ehdottomasti menemästä. Siellä Marylle ja hänen kumppaneilleen avautuu uusi, ihmeellinen maailma.

Burroughs, Edgar Rice
Tarzan-sarja (Tarzan, 1914-1965)

tarzan-sarja
Tarzan on Edgar Rice Burroughsin kirjasarjan sankarihahmo, ”apinain kuningas”. Tarzan esiintyi ensimmäisen kerran vuoden 1912 romaanissa Tarzan, apinain kuningas. Tarzan, oikealta nimeltään John Clayton III, on brittiläisen Greystoken lordin poika, joka laivakapinan seurauksena haaksirikkoutuu vanhempiensa kanssa vauvaikäisenä Afrikan rannikolle. Hänen vanhempiensa kuoltua paikallisen ihmisapinoitten heimon naaras, Kala, ottaa hänet kasvatikseen. Poika saa apinanimekseen Tarzan, joka tarkoittaa valkoista ihoa. Tarzan kasvaa taitavaksi viidakon valtiaaksi ja kokee monia seikkailuja. Aikuisena hän käy Englannissa, mutta palaa Afrikkaan.
Tarzan-kirjoja ilmestyi 26. Viimeisen kirjoitti Burroughsin kesken jääneestä käsikirjoituksesta Joe R. Lansdale. Kuuluisin Tarzanin näyttelijä elokuvissa on Johnny Weissmuller.

Coolidge, Susan
Katyn toimet (What Katy Did, 1933)

12-vuotias Katy on hyväsydäminen rasavilli, joka ei tahdo kenellekään pahaa, mutta saa toimillaan usein sekä itsensä että nuoremmat sisaruksensa pulaan.

Cooper, James F.
Viimeinen mohikaani (The Last of the Mohicans, 1826)

viimeinenmohikaani
Jo usean sukupolven rakastama huima intiaaniseikkailu, aina yhtä vastustamattomasti mukaansatempaava elävä klassikko. Henkeäsalpaavan jännittävää luettavaa koko perheelle. Uljaana sankarina nuori Unkas, mohikaanien ruhtinassuvun viimeinen. Hänen kumppaninaan seikkailee Haukansilmä, intiaanien ystävä, jonka pyssy Hirventappaja on maankuulu.

Defoe, Daniel
Robinson Crusoe (Robinson Crusoe, 1719)

robinsoncrusoe
Kun Robinson Crusoe 19-vuotiaana karkasi merille, hän ei tiennyt palaavansa kotimaahansa vasta kolmenkymmenenviiden vuoden kuluttua. Haaksirikkoutuneen Robinsonin jännittävä tarina kertoo hänen ajastaan autiosaaren vankina, aluksi ypöyksin, myöhemmin alkuasukas Perjantai kumppaninaan. Sitkeytensä ja päättäväisyytensä avulla hän voitti vastukset, jotka oudoissa oloissa häntä koettelivat. Daniel Defoen kuolematon kertomus tuntemattoman armoille joutuneen miehen selviytymiskamppailusta kiehtoo sukupolvesta toiseen. Kirjan alkuperäinen koko nimi on The Life and Strange Surprising Adventures of Robinson Crusoe of York, Mariner: who lived Eight and Twenty Years, all alone in an uninhabited Island on the coast of America, near the Mouth of the Great River of Oroonoque; Having been cast on Shore by Shipwreck, wherein all the Men perished but himself. With An Account how he was at last as strangely deliver’d by Pirates. Written by Himself. Robinson Crusoeta on kutsuttu maailman ensimmäiseksi bestselleriksi.

Ellis, Edward
Nopsajalka-sarja (1976-1991)

nopsajalka-sarja
Nopsajalka-kirjat ovat suosittuja, vauhdikkaita nuortenkirjoja, jotka kertovat intiaaneista, Villistä Lännestä ja seikkailuista. Nopsajalan haaveena on aina ollut nähdä valtameri ja niinpä hän lähtee kahden valkoihoisen ystävänsä kanssa vaeltamaan Keski-Lännen preerioilta kohti Kalliovuoria ja Tyyntä Valtamerta. Heidän ystävänsä ja perheensä suhtautuvat matkaan epäillen: se on hirvittävän pitkä ja täynnä vaaroja. Onneksi sentään Nopsajalka on joukon johtaja: hän hallitsee erämaan lait täydellisesti. He kokevat matkallaan kuitenkin jännittäviä seikkailuja, joutuvat koville vihamielisten intiaanihahmojen kanssa ja ovat vähällä jäädä valtavan puhvelilauman jalkoihin. Mutta samalla he kokevat myös erämaiden suoman villin vapauden tunteen.
Nopsajalka-sarjassa ilmestynyt:
Nopsajalka, vaeltava intiaani (Deerfoot in the Forest, 1976)
Nopsajalka preerialla (Deerfoot on the Prairies, 1976)
Nopsajalka Kalliovuorilla (Deerfoot in the Mountain, 1978
Nopsajalka suurissa metsissä (Ned in the Woods, 1978
Nopsajalan viimeinen taistelu (The Last War Trail, 1978)
Nopsajalka erämaassa (Footprints in the Forest, 1978)
Nopsajalka ja turkismetsästäjät (The Camp in the Mountains, 1979)
Nopsajalka ja uudisraivaajat (The Hunters of the Ozark, 1979)
Nopsajalka seikkailee (The Lost Trail, 1991)

Finnemore, John
Robin Hood (The Story of Robin Hood and His Merry Men, 1926

robinhood
Englannin kansansankareista ei kukaan ole saavuttanut Robin Hoodin vertaista mainetta. Kahdeksansataa vuotta ovat häntä ylistävät laulut ja kertomukset kulkeneet maasta toiseen. Kuninkaat ja ruhtinaat ovat unohtuneet, mutta ei Sherwoodin metsän vihreäasuinen jousen ja nuolenkäytön mestari. Yhtä kuuluisia ovat hänen seuralaisistaan Pikku John, Puna-Will, Much Myllärinpoika,Tuck Munkki ja Marian Neito. Kaikissa tarinoissa Robin kuvataan aina köyhien ja sorrettujen auttajaksi. ”Marjakuusta on puu vankkain jousien, ja jalan kolmen ain’ on nuoli mittainen.”

Ingman, Alfred Emil
Rimpisuon usvapatsas: seikkailukertomus Pohjan periltä (1915)

rimpisuonusvapatsas
Alfred Emil Ingmanin Rimpisuon usvapatsas on suomalaisen erä- ja poikakirjan ladunavaaja. Se kertoo kahden nuorukaisen, Matin ja Jussin, löytö- ja tutkimusretkestä Lapin rajoille, asumattomalle nevalle. Pojat selvittävät vuoden kestävän robinsonadinsa aikana salaperäisen usvapatsaan arvoituksen ja palaavat rikkaina miehinä kotiin kulta-aarteineen. Jännityksen ja fantasian täyteisestä romaanista tuli heti klassikko. Ingman sai vaikutteita Daniel Defoen Robinson Crusoesta, R. L. Stevensonin Aarresaaresta ja Aleksis Kiven Seitsemästä veljeksestä.

Jansson, Tove
Muumilaakson marraskuu (Sent i november, 1970)

muumilaaksonmarraskuu
On marraskuu. Sataa. Kesä on äkkiä niin etäällä kuin sitä ei olisi koskaan ollutkaan. Silloin alkaa kaivata muutosta elämään, kaivata Muumilaaksoon. Sinne kerääntyvät puuhakas Hemuli, pelokas Vilijonkka, yksinäinen homssulapsi, ikivanha Ruttuvaari ja kaunis Mymmeli. Mutta muumiperhe on lähtenyt eikä kukaan tiedä minne. Miten käy kun Hemuli yrittää olla muumipappana, Vilijonkka mammana? Saako Mymmeli tanssia, kun hän ei voi olla tanssimatta? Voiko Vilijonkka jättää siivoamisen?

Karilas, Tauno
Murhisaaren aarre (1984)

murhisaarenaarre
Vanha tarina kertoo, että Murhisaareen on isonvihan aikana kätketty aarre. Seudulla alkaa liikkua outoja, vaarallisen tuntuisia miehiä…

Kipling, Rudyard
Viidakkokirjat (The Jungle Book, 1894)

Rudyard Kiplingin tunnetuin teos Viidakkokirjat on tarinakokoelma Intian viidakoista. Keskeiset kolme tarinaa kertovat viidakossa susien kanssa kasvaneesta Mowgli-pojasta. Muihin tarinoiden hahmoihin kuuluvat karhu Baloo, pantteri Bagheera ja paha tiikeri Shere Khan. Mowgli-tarinoiden lisäksi tunnetaan kertomus Rikki-Tikki-Tavista, mungosta joka urheasti puolustaa ihmisperhettä kobran hyökkäyksiltä.

Lewis, C.S
Narnia-sarja (The Chronicles of Narnia, 1950-1956)

narnia-sarja
Narnia on seitsemän lapsille suunnatun fantasiakirjan muodostama sarja, jonka C. S. Lewis kirjoitti 1950-luvulla. Se on tekijänsä parhaiten tunnettu työ, ja lastenkirjallisuuden klassikko. Myös Pauline Baynesin kirjoihin tekemä kuvitus on muodostunut klassikoksi. Kirjojen tapahtumapaikka Narnia on kuvitteellinen maa, jossa eläimet puhuvat, taikuus on yleistä ja hyvä ja paha taistelevat keskenään. Innoituksen Narnian tarinoihin C. S. Lewis sai, kun toisen maailmansodan aikana hänen luokseen majoitettiin evakkoon neljä lasta. Lewis alkoi kirjoittaa tarinaa, josta vuonna 1950 muodostui sarjan ensimmäinen tarina ”Velho ja leijona”.
Narnia-kirjoja on käännetty 41 eri kielelle ja myyty yli 85 miljoonaa kappaletta. Pelkästään Suomessa sarjan levikki on kohonnut runsaaseen 170 000:een. Narnia-kirjoja on myös filmatisoitu, viimeisin elokuvasovitus on The Walt Disney Companyn tuottama Narnian tarinat: Velho ja leijona (2005).
Narnia-sarjassa ilmestynyt:
Velho ja leijona (The Lion, the Witch and the Wardrobe, 1950)
Prinssi Kaspian (Prince Caspian, 1951)
Kaspianin matka maailman ääriin (The Voyage of the “Dawn Treader”, 1952)
Hopeinen tuoli (The Silver Chair, 1953)
Hevonen ja poika (The Horse and His Boy, 1954)
Taikurin sisarenpoika (The Magician’s Nephew, 1955)
Narnian viimeinen taistelu (The Last Battle, 1956)

Lindgren, Astrid
Veljeni Leijonamieli (Bröderna Lejonhjärta, 1973)

<veljenileijonamieli
Veljeni Leijonamieli kertoo kahdesta veljeksestä, Joonatan ja Kaarle Leijonasta. Korppu eli Kaarle on sairas pieni poika, joka ihailee rohkeaa ja ystävällistä isoveljeään. Joonatan pelastaa Korpun palavasta talosta, mutta menehtyy itse. Korppu kuolee myöhemmin sairauteensa ja seuraa veljeään kauniiseen maahan nimeltä Nangijala. Nangijalan ihanuutta häiritsevät kuitenkin julmat valloittajat, jotka haluavat alistaa asukkaat valtansa alle, ja veljekset joutuvat mukaan taisteluun. Kirjan pohjalta on tehty elokuva vuonna 1977. Elokuvan ohjasi Olle Hellbom. Veljeni Leijonamieli on ollut myös suosittu näytelmien aiheena.

Lindgren, Astrid
Saariston lapset (Vi på Saltkråkan, 1965)

saaristonlapset
Saariston lapset, kesänmakuinen kertomus Melkersonin perheen suvenvietosta on valloittanut jo monet sukupolvet. Kirjan tapahtumat sijoittuvat pääosin saaristoon, Suolavaris- eli Saltkråkan-saarelle. Melkersonien perheeseen kuuluu kirjailija-isä Melker, tytär Malin ja tätä reippaasti nuoremmat pojat Johan ja Niklas. Lisäksi perheessä on eläinrakas pikkupoika Pelle. He ovat saaren kesävieraita, jotka asuvat siellä ollessaan Nikkarila-nimisessä mökissä. Kirjassa esiintyy myös Grankvistien perhe, jonka isä ja äiti Nisse ja Märta omistavat saaren kaupan. Perheessä on kolme tyttöä: Teddy, Freddy ja Pampula, joka on Pellen ystävä. Pampulan koira on rodultaan bernhardinkoira ja nimeltään Laivuri. Muita hahmoja ovat Stina-tyttö, joka käy saarella isoisänsä, Södermanin papan luona ja Vesterman-niminen mies, joka ei aina ole aivan ystävällinen. Lisäksi välillä tavataan esim. Teddyn ja Freddyn opettaja Björn ja sekalainen joukko Malinin poikaystäviä.
Elokuvia Saariston lapsista on tehty viisi, kaikki olivat Olle Hellbomin ohjaamia ja saivat ensi-iltansa 1960-luvulla. Pääosissa olivat Maria Johansson (Pampula), Stephen Lindholm (Pelle) ja Kristina Jämtmark (Stina).

London, Jack
Susikoira (Whitefang, 1911)

susikoira
Susikoira Valkohammas oli osaksi susi, osaksi koira – ja hurjempi, voimakkaampi ja viisaampi kuin yksikään susi tai koira. Se joutui elinaikanaan olemaan sekä hyvän että pahan palveluksessa. Sitä ei kesyttänyt ruoska eikä rangaistus vaan ihminen, joka lopulta ymmärsi sitä.
Jack London on aitojen ihmisten, villieläinten ja erämaan kuvaaja. Valkohampaan tarinassa on pohjimmaisena varmuus luonnon laeista, kehityksen kulusta ja veren perinnöstä. Se tuo lukijan ulottuville metsän ja eläinten viisauden.

Marck, Mary
Eevan luokka (1917)

eevanluokka
Eeva on neljätoistavuotias tyttö, perheensä viidestä lapsesta vanhin ja siksi ehkä myös hieman aikuismainen. Hauska ja lämminhenkinen perhe asuu Helsingissä, mutta Eevalla on myös laaja ystäväjoukko – onhan hän luokkansa reipas ja sympaattinen johtajahahmo. Jos Eeva on luokkansa omatunto, hänen energiset ystävänsä Hertta ja Marja pitävät huolen, että luokassa tapahtuu … Hertta ja hänen villi ihastuksensa Harri ovat aina järjestämässä kutsuja, tapaamisia ja muuta mukavaa. Eevan luokka kertoo hyväntuulisesti ”vanhoista hyvistä ajoista” ja siitä, millaista koulussa oli sata vuotta sitten.

Montgomery, Lucy M.
Anna-sarja (1908 – 1939)

anna-sarja
Orpo Anna-tyttö päätyy kasvatiksi perheeseen, johon oli alun perin tarkoitus tulla poika. Sarja kuuluu maailman rakastetuimpiin tyttökirjoihin ja on yhä edelleen suosittu. Sitä on käännetty monille kielille, ja siitä on tehty elokuvia ja näytelmiä. Lucy M. Montgomery on sarjaa kirjoittaessa hyödyntänyt omia lapsuudenkokemuksiaan kasvatiksi joutumisesta.
Sarjassa ilmestynyt:
Annan nuoruusvuodet (Anne of Green Gables, 1908)
Anna ystävämme (Anne of Avonlea, 1909)
Annan unelmavuodet (Anne of the Island, 1915)
Anna omassa kodissaan (Anne’s House of Dreams, 1917)
Sateenkaarinotko (Rainbow Valley, 1919)
Kotikunnaan Rilla (Rilla of Ingleside, 1921)
Anna opettajana (Anne of Windy Poplars, 1936)
Annan perhe (Anne of Ingleside, 1939)

Montgomery, Lucy M.
Pieni Runotyttö-sarja (1923 – 1927)

pienirunotyttö-sarja
Runotyttö-sarja on L. M. Montgomeryn (1874–1942) toinen rakastettu nuortenkirjaklassikko Anna-sarjan lisäksi. Orpo Emilia Starr saa kodin Uuden Kuun kartanossa ankaran Elisabet-tädin kasvattina. Hän on lahjakas ja uneksiva tyttö, jonka luova mielikuvitus ja orastavat kirjoittajankyvyt auttavat häntä kestämään vaikeitakin aikoja. Lempeästä Laura-tädistä ja ymmärtäväisestä Jimmy-serkusta tulee Emilian ystäviä. Vähitellen hänen lahjakkuutensa alkaa herättää huomiota. Myös Runotyttö-kirjojen tapahtumat sijoittuvat kanadalaiselle Prinssi Edvardin saarelle. Herkän Emilian vaiheet ovat ihastuttaneet lukijoita sukupolvesta toisen aina 1920-luvulta asti.
Sarjassa ilmestynyt:
Pieni Runotyttö (Emily of the New Moon, 1923)
Runotyttö maineen polulla (Emily Climbs, 1925)
Runotyttö etsii tähteään (Emily’s Quest, 1927)

Porter, Eleanor
Pollyanna (Pollyanna, 1913)

Eleanor H. Porterin klassikkoteos kertoo Pollyanna-tytöstä, joka muuttaa isänsä kuoleman jälkeen Polly-tätinsä luokse. Tarmokas Pollyanna ilostuttaa pikkukaupungin asukkaiden elämää, mutta täti suhtautuu tyttöön kylmästi. Yllättävä onnettomuus lähentää lopulta tätiä ja Pollyannaa. Kirja on filmattu useaan kertaan, tunnetuin on vuoden 1960 Disney-elokuva, jossa Polyannaa esittää Oscar-palkinnolla roolistaan palkittu Hayley Mills.

Riikkilä, Väinö
Pertsa ja Kilu (1951 – 1957)

Väinö Riikkilän Pertsa ja Kilu -sarja sijoittuu kirjoittamisajanhetkensä, 1950-luvun alun, Karhulaan ja Kotkaan. WSOY:n Nuorten toivekirjasto-sarjassa julkaistut romaanit käsittelevät kronologisessa järjestyksessä kahden työläislähtöisen toveruksen, kansakoulupoika Pertsan ja oppikoulua käyvän Kilun kasvua lapsuudesta nuoruuteen. Romaaneille on tyypillistä se, että sarjan alkupään teosten valoisa poikakirjamaisuus vaihtuu hiljalleen nuoren aikuisen elämän vakavuuteen. Teokset kuvaavat poikia heidän omilla ehdoillaan: aikuiset ovat läsnä vain sivuhenkilöinä. Teosten perusjuonne on valoisa, mutta yhteiskunta kuvataan realistisesti suomalaisen työläiskirjallisuuden perinteitä noudattaen. Negatiivisiksi hahmoiksi nousevat yleensä alkoholismiin taipuvaiset pikkupomot tai -rikolliset samalla, kun virkavalta kuvataan rehelliseksi.
Riikkilän saatettua Pertsan ja Kilun aikuisuuteen kuudessa eri kirjassa hän kirjoitti edelleen nuorisokirjoja. Nyt päähenkilöiksi nousivat aiemmin sivuhenkilöinä esiintyneet nuoremmat pojat, Iikka ja Vili.
Pertsa ja Kilu-sarjassa ilmestynyt:
Viimeiset kaanit (1951)
Pertsa ja Kilu (1952)
Saarelta nousi savua (1952)
Pertsa ja Kilu merellä (1953)
Pertsa ja Kilu kippareina (1955)
Adventuren viimeinen lasti (1957)

Rowling, J.K.
Harry Potter-sarja (1997-2007)

harrypottersarja
Englantilaisen J.K. Rowlingin kirjoittamien Harry Potter-kirjojen ja niiden pohjalta tehtyjen elokuvien pääosassa esiintyy velhopoika Harry Potter, joka luulee olevansa aivan tavallinen poika. Hän tosin asustaa huoltajiensa Dursleyn perheen portaiden alla olevassa kaapissa, ja hänen otsassaan on salamanmuotoinen arpi. Tavallisilta ihmisiltä kätketyssä velhomaailmassa kaikki kuitenkin tuntuvat tuntevan hänet, sillä vuosisadan mahtavin pimeyden velho, Lordi Voldemort, on tappanut Harryn vanhemmat ja yrittänyt murhata myös Harryn. 11-vuotispäivänään Harry saa yllätyksekseen kirjeen, jossa hänet kutsutaan Tylypahkaan, noitien ja velhojen kouluun. Koulussa Harry opettelee taikuuden alkeita ja huomaa olevansa hyvä lentämään luudalla. Harry tutustuu velhomaailman suosittuun urheilulajiin, huispaukseen, ja hänestä tulee huispausjoukkueen nuorin jäsen sataan vuoteen. Yhdessä ystäviensä Ron Weasleyn ja Hermione Grangerin kanssa Harry joutuu vuosien varrella erinäisiin seikkailuihin ja joutuu taistelemaan elämästään Lordi Voldemortia ja tämän apulaisia vastaan.
Harry Potter-kirjat ovat saavuttaneet erittäin suuren suosion ympäri maailmaa. Viittä ensimmäistä osaa on myyty yhteensä yli 300 miljoonaa kappaletta ja kirjoja on käännetty kaikkiaan 64 kielelle. Kirjasarjan seitsemäs ja viimeinen osa, Harry Potter ja kuoleman varjelukset ilmestyi 21. heinäkuuta 2007. Vaikka kirjat on ensisijaisesti suunnattu lapsille ja nuorille, kirjasarjalla on paljon faneja myös aikuisten keskuudessa. Myös Harry Potter-kirjasarjaan ja elokuviin perustuvaa huvipuistoa on suunniteltu Yhdysvaltoihin Floridaan.
Viidestä Harry Potter -elokuvasta syyskuuhun 2007 mennessä koostuva sarja nousi euromääräisesti maailman kaikkien aikojen myydyimmäksi elokuvasarjaksi. The Guardian -lehden mukaan elokuvat ovat keränneet yhteensä jo 3,3 miljardia euroa, ohittaen muun muassa James Bond ja Tähtien sota -elokuvasarjat.
Sarjassa ilmestynyt:
Harry Potter ja viisasten kivi (Harry Potter and the Philosopher’s Stone, 1997)
Harry Potter ja salaisuuksien kammio (Harry Potter and the Chamber of Secrets, 1998)
Harry Potter ja Azkabanin vanki (Harry Potter and the Prisoner of Azkaban, 1999)
Harry Potter and liekehtivä pikari (Harry Potter and the Goblet of Fire, 2000)
Harry Potter ja feeniksin kilta (Harry Potter and the Order of the Phoenix, 2003)
Harry Potter ja puoliverinen prinssi (Harry Potter and the Half-Blood Prince, 2005)
Harry Potter ja kuoleman varjelukset (Harry Potter and the Deathly Hallows, 2007)

Saint-Exupéry, Antoine de
Pikku prinssi (Le Petit Prince, 1943)

Lähes kulttimaineeseen kaikenikäisten ihmisten keskuudessa noussut Pikku prinssi kertoo vertauksien avulla ihmisen onnen tavoittelusta. Kirja mielletään usein satukirjaksi, mutta se tarjoaa elämänfilosofiaa kaikenikäisille, usein myös kritisoiden aikuisten maailmaa. Pikku prinssi asuu asteroidilla B612, jolla on kolme tulivuorta. Yksi niistä on jo sammunut, mutta Pikku prinssi pitää siitäkin hyvää huolta, sillä ”ikinä ei voi tietää”. Pikku Prinssin seurana asteroidilla asuu myös kaunis ruusu.
Pikku prinssin mukaan on nimetty 45 Eugenia -asteroidia kiertävä kuu, Petit-Prince, joka oli ensimmäinen maasta käsin löydetty asteroidia kiertävä kuu.

Sauli, Jalmari
Ketunlukon oravapojat (1923)

Harri ja Hannu ovat reippaita poikia vuosisadan vaihteen Suomessa. Heidän paras yhteinen ystävänsä on suuri luonto, jonka korvissa ja saloilla he samoilevat jousipyssyjensä ja mainion Sepi-koiransa kanssa. Uljaan Rex-kotkan vartioimassa salaisessa piilopirtissä pojat tekevät suunnitelmia uusista eräretkistä ja haaveilevat metsäläiselämästä koskemattoman luonnon keskellä. Ja joulun aikaan Harri rohkaisee mielensä; hän kirjoittaa ankaralle isoisälleen, sotapäällikkö Widebolle, ja pyytää lupaa joululoman viettoon ja metsästysretkiin hänen maillaan. Eikä poikien riemulla ole rajoja, kun myöntävä vastaus saapuu. Heillä alkaa nyt hauska ja toimelias elämä: Widebon metsämaat ja uudet ystävät odottavat…

Sewell, Anna
Uljas Musta (Black Beauty: The Autobiography of a Horse, 1877)

uljasmusta
Hevoskirjaklassikko Uljas Musta on kirjoitettu minä-muodossa niin, että kertojana on hevonen, joka käy läpi vaiheikkaan elämänsä. Anna Sewell kirjoitti kirjan motivaationaan huomion kiinnittäminen eläimiin kohdistuneisiin julmuuksiin. Kirjan muita hahmoja ovat muun muassa Uljaan Mustan emä Paronitar, puoliveli Rob Roy, huonosti kohdeltu ja aggressiivinen Ginger sekä pieni ja komea Hipsujalka-poni. Romaani on filmattu elokuvaksi ja televisiosarjoiksi useita kertoja. Sen pohjalta tehtiin 1970-luvun alussa suosittu nuorten televisiosarja, ja siitä on ilmestynyt myös suomenkielinen sarjakuvalehti.

Stevenson, R.L.
Aarresaari (Treasure Island, 1883)

aarresaari
Aarresaari ilmestyi alun perin jatkokertomuksena Young Folks -lehdessä (1881–1882). Kirjana se julkaistiin ensi kerran vuonna 1883. Se on suomennettu myös nimellä Merirosvon testamentti. Suosittu seikkailuromaani ja kasvukertomus kertoo Jim Hawkins -nimisestä pojasta, joka lähtee seikkailuun Aarresaarelle. Toisena päähenkilönä on Long John Silver, merirosvo.
Teos on filmatisoitu lukuisia kertoja, ensi kerran jo vuonna 1912. Disney on tehnyt Aarresaaresta animaatioelokuvan Aarreplaneetta (Treasure Planet), jossa tarina on muutettu avaruusseikkailuksi.

Tolkien, J.R.R.
Taru sormusten herrasta (The Lord of the Rings, 1954- 1955)

tarusormustenherrasta
Taru sormusten herrasta on 1950-luvulla ilmestynyt fantasiakirjallisuuden klassikko. Kirjan suomennoksen ovat tehneet Kersti Juva, Eila Pennanen ja Panu Pekkanen. Teos jakaantuu kuuteen kirjaan sekä liitteisiin, mutta on yleensä julkaistu kolmessa niteessä ja siksi sitä on usein kutsuttu trilogiaksi. Ilmestymisjärjestyksessä niteet ovat: Sormuksen ritarit (The Fellowship of the Ring, 1954), Kaksi tornia (The Two Towers, 1954) ja Kuninkaan paluu (Return of the King, 1955). Teoksen taustalla on tarkasti suunniteltu mytologinen maailma, joka henkii kirjoittajansa kiinnostuksesta pohjoismaiseen ja anglosaksiseen kansanperinteiseen ja muuhun eurooppalaiseen folkloreen. Ennen Taru sormusten herrasta -trilogiaa ilmestynyt Hobitti loi alkuperäisen pohjan tarinalle. Myöhemmin ilmestyivät saman mytologisen maailman historiaa valottavat, Tolkienin laajoista muistiinpanoista kootut ja hänen poikansa Christopherin toimittamat Silmarillion ja Keskeneräisten tarujen kirja.
Taru sormusten herrasta kertoo Frodo-hobitin ja hänen ystäviensä matkasta suurten vaarojen läpi Keski-Maan halki tehtävänään tuhota Mustan Ruhtinaan Sauronin takoma Valtasormus, jolla on valta kahlita koko Keski-Maa Sauronin vallan alle. Teoksissa esitellään useita Tolkienin itsensä luomia haltiakieliä kuten harmaahaltioiden kieli sindar sekä suurhaltiakieli quenya. Quenyaa kirjoitettiin tengwar-riimuilla. Lisäksi Tolkienin teoksissa esiintyy haltioiden sekä kääpiöiden käyttämiä cirth-riimuja. Haltiakielistä quenya perustuu monin osin suomen kieleen ja sindar lähinnä Walesin kieleen eli kymriin. Kielien monimutkaisuudesta näkee Tolkienin suuren kiinnostuksen lingvistiikkaan. Tolkien loi kielet myös mm. kääpiöille, örkeille ja rohanilaisille, vaikkakaan ei yhtä laaja-alaisesti. Lisäksi hän loi Keski-Maalle yleiskielen, westronin, jonka hän julkaistuissa kirjoissa kuitenkin korvasi englannilla.
Taru sormusten herrasta eli lyhyemmin Sormusten herra on esitetty Suomessa ja maailmalla lukuisina näytelminä ja radiokuunnelmina. Kirjan pohjalta ilmestyivät suuren yleisömenestyksen saaneet elokuvat 2001, 2002 ja 2003. Elokuvat ohjasi uusiseelantilainen Peter Jackson. Elokuvatrilogian päätösosa Kuninkaan paluu voitti vuoden 2004 Oscar-gaalassa palkinnon kaikista sarjoista, joissa se oli ehdolla, keräten yhteensä 11 Oscar-palkintoa. Samaan ovat aiemmin pystyneet vain elokuvat Ben Hur ja Titanic. Yhteensä trilogia voitti 17 Oscar-palkintoa.

Twain, Mark
Huckleberry Finnin seikkailut (The Adventures of Huckleberry Finn, 1884)

huckleberryfinninseikkailut
Huckleberry Finnin seikkailut on periaatteessa jatkoa Mark Twainin kahdeksan vuotta aiemmin kirjoittamalle Tom Sawyerin seikkailuille. Koditon pojanvintiö Huckleberry on saanut uuden kodin ja aloittanut koulunkäynnin sivistyäkseen. Elämään luovat hupia karkumatkat ja leikit Tom Sawyerin kanssa.
Äkkiä leikit loppuvat: Huckin isäpuoli sieppaa pojan ja pakottaa hänet asumaan erämaahan. Isän kurinpito ja ryyppääminen tekevät Huckin elon kurjaksi, ja lopulta hän päättää paeta lavastamalla oman kuolemansa. Pako onnistuu ja mukaan liittyy karannut neekeriorja Jim. Jim pakenee, koska hänen emäntänsä uhannut myydä hänet alas Mississippiä ja erottaa hänet tällä vaimostaan ja lapsistaan. Alkaa suuri pakomatka alas mahtavaa Mississippi-virtaa. Huckleberry Finnin seikkailut on eräänlainen road movie: sankarit ovat pakomatkalla, jolla kohtaavat erilaisia ihmisiä, ilmiöitä ja seikkailuja. Samalla heidän keskinäinen suhteensa punnitaan.

Twain, Mark
Tom Sawyerin seikkailut (The Adventures of Tom Sawyer, 1876)

tomsawyerinseikkailut
Polly-tätinsä luona Missourin St. Petersburgissa asuva vaaleahiuksinen orpopoika Tom Sawyer seikkailee tässä amerikkalaisen kirjallisuuden klassikkoteoksessa yhdessä ystäviensä Joe Harperin ja Huckleberry Finnin kanssa. Kirja sijoittuu Mississippi-joen maisemiin, kuten kaikki Mark Twainin pääteokset. Tom Sawyerista voi lukea useita Mark Twainin omia poikavuosien kepposia: se perustuu kirjailijan omiin kasvukokemuksiin. Tarina jatkuu teoksessa Huckleberry Finnin seikkailut, ja Twain kirjoitti Tom Sawyerille myös kaksi huomattavasti vähemmän suosittua jatko-osaa: Tom Sawyer vierailla mailla (1894) ja Tom Sawyer salapoliisina (1896).

Verne, Jules
Sukelluslaivalla maapallon ympäri (Vingt mille lieues sous les mers, 1869)

Jules Verne oli mielikuvituksen aikamatkaaja: hänen huikeat seikkailuromaaninsa ennustivat tulevien vuosikymmenten tieteen saavutuksia tarkemmin kuin kukaan hänen aikanaan olisi osannut kuvitellakaan. Sukelluslaivalla maapallon ympäri kertoo kapteeni Nemon johtaman Nautilus-sukellusveneen seikkailuista merten vaarallisissa syvyyksissä. Syyttä ei Walt Disney ole sanonut sitä poikavuosiensa suosikkikirjaksi.

Vik, Merri
Lotta-sarja

lotta-sarja
Lotta – se olen minä – Marie-Sofie Månsson. Lotta-nimen sain vain muutaman kuukauden vanhana, niin nopeasti vanhempani ja sisarukseni kyllästyivät tyylikkääseen nimeeni. Ja minä ymmärrän heitä, etenkin kun minusta ei tullut pientä, suloista, ymmärtäväistä ja hillittyä tyttöä, vaan huolimaton, vallaton, ajattelematon, meluisa…Aina kun jotain tapahtuu, minua syytetään. Heti kun isä ei löydä päivän lehteä, hän sanoo: Lottapa tietenkin! Ja kun tyttöjen huoneessa on vähän hiekkaa ja kiviä lattialla ja pöytäliinassa mustetta, niin ketähän taas syytetään?
Lotta-sarjassa ilmestynyt:
Lottapa tietenkin
Mikä sotku, Lotta
Niin Lotan tapaista
Älä luovuta, Lotta
Lotta on aina Lotta
Naulan kantaan, Lotta
Käytä järkeäsi, Lotta
Maata näkyvissä, Lotta
Lotta, älä lannistu
Varo aaveita, Lotta
Vaara vaanii, Lotta
Matkalla huipulle, Lotta
Mitkä hipat, Lotta
Hyvin pyyhkii, Lotta
Kirjoita muistiin, Lotta
Loistojuttu, Lotta
Yhtä hulinaa, Lotta
Tosi nokkelaa, Lotta
Katso eteesi, Lotta
Mikä sattuma, Lotta
Hyvin arvattu, Lotta
Kovaa touhua, Lotta
Nolo juttu, Lotta
Suoraan asiaan, Lotta
Hillitse itsesi, Lotta
Onpa ruusuista, Lotta
Vintti pimeänä, Lotta
Se on rakkautta, Lotta
Vauhti päällä, Lotta
Aina vain Lotta
Pieleen menee, Lotta
Onneksi olkoon, Lotta
Täysosuma, Lotta
Nasta lautaan, Lotta
Pidä pintasi, Lotta
Nenä kirjaan, Lotta
Kaiken huippu, Lotta
Kesä mielessä, Lotta
Hymyä huuleen, Lotta
Aika hassua, Lotta
Mikä valssi, Lotta
Homma hanskassa, Lotta
Juhlahumua, Lotta
Mikä uutinen, Lotta
Olipa tuuria, Lotta
Liselott, Lotan tytär
Yliveto Lotta

Virtanen, Rauha
Selja-sarja

selja-sarja
Vauhdikkaan sisarusparven värikästä elämää idyllisessä pikkukaupungissa 50-luvulla. Seljan sisarusparven, järkevän Krisin, runoilijatyttö Virvan, temperamenttisen Margaritan sekä napakan Dodon, villiviinien varjostama koti on kiehtovien tapahtumien keskuksena.
Selja-sarjassa ilmestynyt:
Seljan tytöt (1955)
Tapaamme Seljalla (1957)
Virva Seljan yksityisasia (1960)
Tuntematon Selja (1964)
Seljalta maailman ääreen (2001)

Wilder, Laura Ingalls
Pieni talo preerialla (Little House on the Prairie, 1935)

pienitalopreerialla
Pieni talo preerialla on Ingallsin perheen tarinasta kertovan Pieni talo-kirjasarjan toinen osa. Suoraan kirjailijan lapsuuteen ja nuoruuteen uudisraivaajaperheessä pohjautuvassa kirjassa seurataan villikkotyttö Lauran ja hänen omaistensa elämää Yhdysvaltain Keskilännessä 1870–1880-luvuilla. Laura-hahmo on kirjailijan omakuva ja hänen omapäisyydessään ja halussaan toteuttaa omia toiveitaan voidaan nähdä feminismin alkukaikuja. Kirjasarjan ensimmäisessä osassa Laura on 4-vuotias, viimeisessä noin 18-vuotias. Kirjat kertovat tarinaa lämpimästä perheestä sekä ympärillä tapahtuvista pahoista vastoinkäymisistä, joita kohdattiin Amerikan keskilännen asuttamisessa. Ingallsin perhe otti opikseen kokemistaan monista takaiskuista ja osasi iloita aidosti pienistäkin asioista. Kirjoihin perustuu suosittu televisiosarja Pieni talo preerialla, joka kuvattiin vuosina 1974-1983. Sarjassa Lauraa esitti yhdysvaltalainen näyttelijätär Melissa Gilbert.

KNK_Piktogrammit_2014 RGB

Klassikkovinkit 7-9 -luokkalaisille
Aapeli
Pikku Pietarin Piha (1958)

pikkupietarinpiha
Simo Puupposen eli Aapelin elämänmyönteinen, hiukan haikeakin kaupunkikuvaus sijoittuu kansalaissodan jälkeiseen aikaan puu-Kuopiossa. Pihan esikuvana on kansakouluikäisen Puupposen kodin ympäristö Haapaniemenkadulla. Pietari on yksi lapsista, joka leikkii, toimittaa pikku askareita ja ihmettelee aikuisten puuhia. Hän käy myös Jumalan kanssa keskustelemassa ”Taivaassa”, varsinkin tuberkkeliin kuolleen äitinsä Lyydia Jormalaisen kuulumisista. Piha on pienoismaailma, tiivistelmä koko kaupungista.

Aho, Juhani
Rautatie (1884)

rautatie
Juhani Ahon esikoisromaani Rautatie on kertomus maaseudun ukosta ja akasta, jotka kuulevat naapurikylälle saapuneesta uudesta ihmeestä, ilman hevosia kulkevasta vaunusta, ja päättävät pitkän jahkailun jälkeen lähteä sitä katsomaan. Klassikoksi muodostuneesta kirjasta on otettu yli neljäkymmentä painosta. Lisäksi siitä on tehty näytelmä ja elokuva. Rautatie kuvailee hyvin 1880-luvun elämää, sillä tuolloin junaliikennettä oli Suomessa ollut vasta parikymmentä vuotta ja uusien ratojen rakentaminen oli jatkuvasti esillä niin sanomalehdissä kuin valtiopäivillä.

Austen, Jane
Emma (Emma, 1816)

emma
Emma on Jane Austenin kirjoista ehkä lähinnä nykyajan lukijaa. Toisin kuin useimmissa Austenin kirjoissa, sen päähenkilö Emma Woodhouse on rikkaan perhe tytär, jonka tulevaisuus ei riipu sopivan aviomiehen löytämisestä. Rahan lisäksi Emmaa on siunattu hyvällä ulkonäöllä ja vilkkaalla mielenlaadulla. Hemmottelevan isän ja ystävänkaltaisen kotiopettajattaren kasvattama Emma on myös hyväluonteinen, mutta hieman ajattelematon. Emman intohimona on järjestellä toisten ihmisten asioita. Hemmotellun, mutta hyväntahtoisen nuoren naisen elämästä kertova kirja on innostanut myös elokuvantekijöitä, ehkä tunnetuin versio on vuodelta 1996, jossa Emmaa esittää Gwyneth Paltrow. Emmaan pohjautuu myös löyhästi Beverly Hillsin nuorista kertova Clueless-elokuva, josta on tehty myös tv-sarja.

Austen, Jane
Järki ja tunteet (Sense and Sensibility, 1811)

Järki ja tunteet kertoo isänsä perinnöstä osattomiksi jäävistä Dashwoodin sisaruksista, Elinorista ja Mariannesta. Sisaruksista vanhempi, Elinor, edustaa järkeä, kun taas Marianne on tunneihminen. Sisarukset ihastuvat ihanteitaan vastaaviin miehiin, Elinor järkevään ja vakavaan Edward Ferrarsiin, Marianne komeaan ja sykähdyttävään Willoughbyyn. Avioliiton onnelliseen satamaan purjehtimisen esteenä on kuitenkin sisarusten köyhyys. Pisteliästä huumoria ja lukuisia ilkeitä ja halpamaisia henkilöhahmoja sisältävä Järki ja tunteet on synkempi kuin muut Jane Austenin teokset.

Austen, Jane
Ylpeys ja ennakkoluulo (Pride and Prejudice, 1813)

ylpeysjannakkoluulo
Ylpeys ja ennakkoluulo on Jane Austenin tunnetuin kirja. Se kertoo terävä-älyisestä ja vilkkaasta Elizabeth Bennettistä ja tämän sisaruksista. Tyttöjen äiti yrittää saada näitä kovasti naimisiin, sillä Bennettin suvun erikoisessa perimäjärjestyksessä määrätään, etteivät naispuoliset voi periä suvun taloa eivätkä saada paljoa rahallista perintöäkään. Kun naapuriin muuttaa varakas herra Bingley, nousee rouva Bennettin naittamisinnostus huippuunsa. Herra Bingley ihastuukin Bennettien vanhimpaan tyttäreen Janeen. Elizabeth saa puolestaan ihailijan Bingleyn ylpeästä ystävästä herra Darcysta, mutta hänestä ovat kiinnostuneita myös pappismies Collins ja Darcyn kanssa vihamielisissä väleissä oleva herra Wickham. Ennen kuin lopullisia parinmuodostuksia voi tapahtua on voitettavana niin ylpeyttä ja ennakkoluuloja kuin sukulaisten sabotointiyrityksiäkin.

Balzac, Honoré de
Ukko Goriot (Le père Goriot, 1827)

Honoré de Balzacin parhaan tuotantokauden aloittanut Ukko Goriot käsittelee kahden eri yhteiskuntaluokan, pikkuporvariston ja aatelisten vuorovaikutusta. Kirjan päähenkilöitä ovat Goriotin lisäksi mysteerinen piileskelevä rikollinen Vautrin ja naiivi lakiopiskelija Eugène de Rastignac. Ukko Goriotia on sanottu Balzacin tärkeimmäksi novelliksi, ja se oli myös kirjoittajansa suosikki. Kirjasta on tehty lukuisia filmi- ja teatterisovituksia. Balzacin kirjoittaessa Ukko Goriotia hänen työhönsä vaikuttivat suuresti amerikkalainen kirjailija James Fenimore Cooper kuvauksillaan Amerikan alkuasukkaista ja skottilaiskirjailija Sir Walter Scott, joka perusti teoksensa oikeille historiallisille tapahtumille. Napoleonin jälkeisen aikakauden tapahtumat ovat tärkeä osa Ukko Goriot-teosta.

Boulle, Pierre
Apinoiden planeetta (La Planète des Singes, 1963)

apinoidenplaneetta
Tähtien teillä lomailevat Jinn ja Phyllis löytävät pullopostia avaruudesta. Viestissään Odysseus Mérou kertoo tutkimusmatkasta vasta löydetylle asutulle planeetalle. Pian paljastuu, että planeettaa hallitsevat älykkäät ja väkivaltaiset apinat. Evoluutio on kehittynyt eri suuntaan kuin maassa. Pääsevätkö Odysseus ja hänen toverinsa pakoon apinoita, saati sitten palaamaan kotiplaneetalleen? Miten käy Odysseuksen rakkaan Novan? Apinoiden planeetta on tieteis- ja jännityskirjallisuuden kuuluisimpia kulttiteoksia, jonka pohjalta on tehty useita elokuvia ja televisiosarjoja.

Brontë, Emily
Humiseva harju (Wuthering Heights, 1847)

humisevaharju
Humiseva harju kuuluu itseoikeutetusti kirjallisuudenhistorian suurimpien rakkausromaanien joukkoon. Antaumuksellinen kuvaus kiihkeän, kapinallisen Catherinen ja leppymättömän Heathcliffin väkevästä rakkaudesta herätti ilmestyessään vain vähän huomiota, mutta myöhemmät sukupolvet ovat huomioineet Emily Brontën ansiot myös omintakeisten kerrontaratkaisujen luojana. Teos jäi 30-vuotiaana kuolleen kirjailijan ainoaksi romaaniksi.

Brontë, Charlotte
Kotiopettajattaren romaani (Jane Eyre, 1847)

kotiopettajattarenromaani
Jane Eyren ja Mr Rochesterin synkänkaunis rakkaustarina on lumonnut monet lukijasukupolvet ennen meitä, ja sen vetovoima viettelee ja vangitsee vielä uudella vuosituhannellakin. Köyhän ja vaatimattoman kotiopettajattaren ja rikkaan ja tuiman kartanonherran suhde, jonka ylle lankeaa tornikamariin teljetty kaamea salaisuus, koskettelee lukijan herkimpiä tuntoja – jännityksennälkää, mystiikanjanoa, romantiikankaipuuta – mutta on silti vahvasti todentuntuinen. Charlotte Brontën intensiivisen kertojanäänen kuljettamana Viktorian ajan englantilainen maaseutu siirtyy yhä tuoreena nykypäivään.

Cantervillen kummitus – maailman parhaita tarinoita (1991)

Cantervillen kummitus on raikas ja hauska tarinakokoelma maailman kuuluisimpien kirjailijoiden tuotannosta. Skaala on erinomaisen laaja – mukaan mahtuu science fictionia, kummitusjuttuja, seikkailukertomuksia, humoristisia tarinoita ja novelliklassikkoja. Kirjailijoina ovat muun muassa Arthur C. Clarke, Arthur Conan Doyle, Charles Dickens, Guy de Maupassant, Oscar Wilde, William Faulkner ja 22 muuta maineikasta kertojaa. Kokoelma on suunniteltu nuorelle lukijalle siitä huolimatta, etteivät tarinat alun perin olleet nuorille kirjoitettuja.

Christie, Agatha
Eikä yksikään pelastunut (Ten Little Niggers, 1939 / And Then There Were None, 2004)

eikäyksikäänpelastunut
Eikä yksikään pelastunut on Agatha Christien kirjoittama salapoliisikirjallisuuden klassikkoteos. Se suomennettiin vuonna 1940 nimellä Eikä yksikään pelastunut. Nimeksi vaihdettiin Kymmenen pientä neekeripoikaa vuonna 1968, mutta rasistisista syistä nimeksi tuli jälleen Eikä yksikään pelastunut vuonna 2004. Kirja on tunnetuimpia niin sanotun suljetun paikan arvoituksia, joissa rikos tapahtuu eristetyssä paikassa ja syyllisen on oltava yksi rajatusta, suhteellisen pienestä ryhmästä. Kirjan juonen pohjana on monien muiden Christien teoksien tavoin englantilainen lastenloru. Kahdeksan päähenkilöä, tuomari Wargrave, Vera Claythorne, Philip Lombard, neiti Emily Brent, kenraali Macarthur, tohtori Armstrong, Tony Marston ja herra Blore kutsutaan lomailemaan Devonin rannikolla sijaitsevalle Neekerisaarelle, jolla sijaitsevassa talossa ovat palvelusväkenä herra ja rouva Rogers. Kutsun ovat lähettäneet herra ja rouva Owen, jotka eivät kuitenkaan ole paikalla, ja pian käy ilmi ettei yksikään kutsutuista tunne isäntäväkeään.

Christie, Agatha
Idän pikajunan arvoitus (Murder on the Orient Express, 1934)

Idän pikajunan arvoitus on Agatha Christien kirjoittama dekkarikirjallisuuden klassikkoteos. Halki Euroopan puksuttava Idän pikajuna jää yöllä pysähdyksiin Jugoslaviassa suurten lumikinosten tukkiessa radan. Seuraavana aamuna eräs matkustajista löydetään makuuosastostaan kuolleena. Häntä on pistetty itämaisella tikarilla kahteentoista kohtaan. Sattumalta junassa on myös belgialainen salapoliisi Hercule Poirot, pieni mies, jolla on munanmuotoinen pää ja mustat, hyvinhoidetut, ylöspäin kaartuvat viikset. Hän ryhtyy selvittämään murhaa apunaan hyvä ystävänsä, myöskin belgialainen herra Bouc, joka oli Kansainvälisen makuuvaunuyhtiön johtajia, sekä kreikkalainen tohtori Constantine. Vuonna 1974 Idän pikajunan arvoituksesta tehty elokuva sai 6 Oscar-ehdokkuutta, mutta ainoan palkinnon voitti Ingrid Bergman naissivuosastaan.

Christie, Agatha
Kuolema Niilillä (Death on the Nile, 1937)

Kuolema Niilillä on yksi Agatha Christien tunnetuimmista dekkareista, ja sen pohjalta on tehty samanniminen elokuva vuonna 1978. Tarinassa Hercule Poirot ystävänsä herra Racen kanssa ratkoo kolmea murhaa, jotka ovat tapahtuneet pienellä turistialuksella Niilillä. Elokuvasovitus tähditettiin aikansa kuuluisimmilla näyttelijöillä, kuten Peter Ustinov Poirotina, Bette Davis neiti van Schuylerinä, Maggie Smith neiti Bowersina ja Angela Lansbury rouva Otterbournena. Myös David Suchetin tähdittämä Poirot-TV-sarja on esittänyt oman versionsa kirjasta vuonna 2004, jolloin pääosissa näyttelivät mm. James Fox, Emma Griffiths Malin ja Judy Parfitt.

Clarke, Arthur C.
Avaruusseikkailu 2001 (2001: A Space Odyssey, 1968)

avaruusseikkailu
Avaruusseikkailu 2001 on tieteiskirjailija Arthur C. Clarken romaani. Kirjassa avaruusalus Discovery (suomennoksessa Löytö) matkaa kohti Saturnusta. Mukana on viisi matkalaista, astronautit Poole ja Bowman sekä kolme ”talviuneen” vaivutettua tiedemiestä. Teos kirjoitettiin rinnakkain samannimisen elokuvan kanssa. Elokuvan ohjasi Stanley Kubrick ja se on kuuluisa erikoistehosteistaan. Elokuva myös voitti Oscarin parhaista visuaalisista tehosteista.

Cooper, James Fenimore
Viimeinen mohikaani (The Last of the Mohicans, 1826)

viimeinenmohikaani
Viimeinen mohikaani on James Fenimore Cooperin kenties kuuluisin teos, joka kertoo Englannin ja Ranskan välisestä siirtomaataistelusta Pohjois-Amerikan villeissä metsissä. Taistelut imaisevat mukaansa myös alueella asustavia intiaaniheimoja, mukaan lukien mohikaaniheimon kolme viimeistä jäsentä.

Defoe, Daniel
Robinson Crusoe (Robinson Crusoe, 1719)

robinsoncrusoe
Kun Robinson Crusoe 19-vuotiaana karkasi merille, hän ei tiennyt palaavansa kotimaahansa vasta 35 vuoden kuluttua. Haaksirikkoutuneen Robinsonin jännittävä tarina kertoo hänen ajastaan autiosaaren vankina, aluksi ypöyksin, myöhemmin alkuasukas Perjantai kumppaninaan. Sitkeytensä ja päättäväisyytensä avulla hän voitti vastukset, jotka oudoissa oloissa häntä koettelivat. Daniel Defoen kuolematon kertomus tuntemattoman armoille joutuneen miehen selviytymiskamppailusta kiehtoo sukupolvesta toiseen. Kirjan alkuperäinen koko nimi on The Life and Strange Surprising Adventures of Robinson Crusoe of York, Mariner: who lived Eight and Twenty Years, all alone in an uninhabited Island on the coast of America, near the Mouth of the Great River of Oroonoque; Having been cast on Shore by Shipwreck, wherein all the Men perished but himself. With An Account how he was at last as strangely deliver’d by Pirates. Written by Himself. Robinson Crusoeta on kutsuttu maailman ensimmäiseksi bestselleriksi.

Dickens, Charles
Oliver Twist (Oliver Twist, 1838)

olivertwist
Tuntematon nainen synnyttää köyhäintalossa poikalapsen, mutta kuolee ennen kuin ehtii paljastaa henkilöllisyytensä. Vastasyntyneelle annetaan nimeksi Oliver Twist, ja koska kukaan ei tunnu olevan kiinnostunut hänestä, hän joutuu orpokotiin. Yhdeksän vuoden kuluttua Oliver siirretään takaisin köyhäintaloon, missä hän ei kuitenkaan ehdi kauan olla, ennen kuin ”pääsee” hautausurakoitsija Mr. Sowerberryn oppipojaksi. Oliver ei viihdy hautausurakoitsijankaan luona pitkään, vaan jouduttuaan hankaluuksiin hän karkaa Lontooseen ja löytää itsensä karismaattisen Faginin rosvoretkueen leivistä, taskuvarkaan arveluttavasta ammatista. Konnanhommat eivät oikein hyväsydämelliseltä Oliverilta luonnistu, ja hän päätyykin Mr. Brownlowin hoteisiin matkalle kohti parempaa elämää. Perässä roikkuu myös mystinen Mr. Monks, joka tuntuu kantavan erityistä huolta siitä, ettei Oliverin todellinen henkilöllisyys tulisi koskaan ilmi.
Oliver Twist on englantilaisen Charles Dickensin vuonna 1838 kirjoittama lämmin ja liikuttava tarina pienestä orpopojasta. Carol Reed on tehnyt kirjan tarinan pohjalta Oscar-palkitun elokuvamusikaalin Oliver!

Doyle, Arthur Conan
Baskervillen koira (The Hound of the Baskervilles, 1901-1902)

baskervillenkoira
Baskervillen koira on brittiläisen kirjailijan Sir Arthur Conan Doylen kirjoittama Sherlock Holmes -romaani. Se on yksi Conan Doylen tunnetuimmista teoksista ja ainoa romaaniksi, vaikkakin varsin lyhyeksi, laskettava Sherlock Holmes -kertomus. Tarina sijoittuu aikaan ennen Sherlock Holmes -tarinaa Viimeinen tapaus, mutta se on kirjoitettu kyseisen tarinan jälkeen. Viimeisen tapauksen piti jäädä kirjailijan viimeiseksi Holmes-tarinaksi, mutta lukijat vaativat lisää lähettäen kirjailijalle jopa uhkauskirjeitä. Suuren yleisön painostuksen vuoksi Doyle taipui lopulta kirjoittamaan Baskervillen koiran. Teos perustuu löyhästi Dartmoorin legendaan, joka kertoo hohtavasta koirasta.

Doyle, Arthur Conan
Sherlock Holmesin parhaita (2001)

sherlockholmesinparhaita
Sherlock Holmes on täydellisyyteen pyrkivä havainnoitsija. Lisäksi hän on oopperan ja klassisen musiikin ystävä. Hän ei ole tunteeton, mutta suhtautuu varautuneesti naisiin, koska kokee heidän vaikutuksensa häiritsevän työtään. Tohtori Watson pitää Holmesia Lontoon pahimpana vuokralaisena, joka säilyttää sikareja hiilisangossa ja piipputupakkaa persialaisessa tohvelissa sekä iskee vastausta vaativat kirjeensä veitsellä keskelle puista takanreunusta.
Sherlock Holmesin parhaita -valikoimaan on koottu Arthur Conan Doylen kuuluisimman hahmon seikkailuja. Kirja sisältää seuraavat kertomukset: Böömiläinen skandaali, Punatukkaisten liitto, Tunnistustehtävä, Kirjava nauha, Hopeatähti, Musgravien rituaali, Laivastosopimus, Viimeinen tapaus, Autio talo, Toinen tahra, Paholaisen jalka, Thorin silta ja Viimeinen näytös: Sherlock Holmesin sotapalvelus.

Dumas, Alexandre
Monte Criston kreivi (Le Comte de Monte-Cristo, 1844)

montecristonkreivi
Monte-Criston kreivi on klassinen Alexandre Dumas vanhemman kirjoittama historiallinen seikkailuromaani. Sitä pidetään usein Dumas’n parhaimpiin kuuluvana teoksena ja se esiintyy usein myös kaikkien aikojen parhaimpien romaanien listoilla.
Tarinan paikkana ovat Ranska, Italia ja Välimeren saaret vuosina 1814–1838 Napoleonin aikana. Seikkailuromaanin tyyliin kirjoitetun tarinan teemoja ovat oikeus, kosto, armeliaisuus ja anteeksianto.

Gaarder, Jostein
Sofian maailma (Sofies verden, 1991)

sofianmaailma
Sofian maailma on Jostein Gaarderin romaani filosofian historiasta, mutta samanaikaisesti kertomus 14-vuotiaan Sofian sijoittumisesta maailmanjärjestykseen aikuistumisen ohella. Kirja esittelee teini-ikäisen tytön saamien kirjeiden avulla filosofian historian aina antiikin filosofeista viime vuosisadan loppupuolelle asti.
Sofian maailma julkaistiin ensimmäistä kertaa norjan kielellä nimellä ”Sofies verden” vuonna 1991, ja teos on sen jälkeen käännetty useille muille kielille. Romaani on ollut myyntimenestys kaikkialla maailmassa, ja sen käännösoikeudet on myyty yli 55 maahan.

Golding, William
Kärpästen herra (Lord of the Flies, 1955)

kärpästenherra
Kärpästen herra on Nobelin kirjallisuuspalkinnon voittajan William Goldingin romaani vuodelta 1954. Se kertoo englantilaisista koulupojista, jotka muuttuvat vähitellen villi-ihmisiksi asuessaan keskenään autiolla saarella lentokoneonnettomuuden jälkeen.
Romaani on vertauskuvallinen, ja sitä käytetään jopa johtamispsykologian opetuksessa. Ilmestyessään Goldingin esikoisteos ei ollut mikään jymymenestys: ensipainos Yhdysvalloissa oli vain 3 000 kappaletta. Nykyisin se kuuluu kirjallisuuden opintoihin useissa yliopistoissa ja kouluissa. Kirjan nimi viittaa Belsebubiin, Saatanan toiseen nimeen, jonka hepreankielinen muoto kääntyy sanoiksi Kärpästen herra. Teoksesta on tehty kaksi elokuvaa. Ensimmäinen on Peter Brookin ohjaama mustavalkoelokuva vuodelta 1963, ja se noudattaa hyvin tarkasti romaanin juonta. Vuonna 1990 julkaistu elokuva sen sijaan eroaa alkuperäisen romaanin juonesta melko paljon.

Härkönen, Anna-Leena
Häräntappoase (1984)

häräntappoase
Häräntappoase on Anna-Leena Härkösen 19-vuotiaana kirjoittama esikoisteos ja yksi 80-luvun suosituimpia suomenkielisiä proosakirjoja. Romaani sai J.H. Erkon palkinnon vuoden 1984 parhaana esikoisteoksena. Häräntappoase on kirjoitettu nuorten puhekielellä.
Kirjan päähenkilönä on kaupunkilaispoika Alpo Korva eli Allu. Allu joutuu lähtemään heinäkuuksi sukulaisilleen heinätöihin Torvenkylälle. Torvenkylällä Allu tapaa Kertun, nuoren maalaistytön ja lopulta rakastuu häneen. Häräntappoaseesta on tehty myös elokuva, tv-sarja sekä useita eri teatteriesityksiä.

Irving, John
Garpin maailma (The World According to Garp, 1978)

gaprinmaailma
Kenkämiljonäärin omintakeinen tytär Jenny Fields päätyy erehdyksessä radikaaliksi feministijohtajaksi. Jennyn aviottomasta pojasta T.S. Garpista puolestaan tulee hölkkääjä, akateeminen painimestari ja kuuluisa kirjailija. Heidän ympärilleen ryhmittyy kirjava joukko omalaatuisia ihmisiä: yliopistonopettajia ja lemmenkipeitä lähiörouvia, painijoita ja radikaaleja, kirjankustantajia, sukupuolenvaihtajia ja poliittisia salamurhaajia.
Näiden vaiheille tekijä on pursuavalla mielikuvituksella punonut kertomuksen, joka on yhtä aikaa kauhistuttava ja hilpeä, groteski ja liikuttava. Garpin maailma on meidän aikamme maailma pienoiskoossa, maailma jossa väkivalta syövän tavoin tunkeutuu yhteiskunnan perustuksiin uhaten sitä ydinperhettä, josta Garp kouristuksenomaisesti yrittää pitää kiinni.

Kivi, Aleksis
Seitsemän veljestä (1870)

seitsämänveljestä
Seitsemän veljestä on Aleksis Kiven kirjoittama romaani, ja sitä pidetään yhtenä Suomen kirjallisuuden merkkiteoksista. Seitsemän veljestä ilmestyi keväällä 1870 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisemana ja se oli ensimmäinen suomenkielinen romaani. Teosta pidetään tienraivaajana suomalaiselle kirjallisuudelle ja realistiselle kansankuvaukselle.
Seitsemän veljestä kuvaa veljesten elämää Jukolassa, Impivaarassa ja Toukolan metsissä. Se on tarina seitsemän nuoren suomalaisen miehen elämästä, unelmista, juopottelusta, tappeluista, ankarasta työnteosta, katumuksesta ja kasvamisesta vastuulliseen miehuuteen 1800-luvun yhteiskunnassa. Ilmestyessään kirja ei saanut paljon ylistystä kirjallisuuspiireissä, koska ajan henkeen kuuluivat kansallismieliset ihanteet, idyllisen kuvan antaminen Suomesta ja kansan kuvaaminen ylevästi. Tämän aatteen ajajien joukossa oli professori ja kirjallisuuskriitikko August Ahlqvist, joka kirjoitti kirjasta murska-arvostelun Finlands Allmänna Tidningeniin.
Seitsemästä veljeksestä on tehty lukemattomia näytelmäsovituksia ja elokuvia. Suomen Filmiteollisuus Oy teki kirjasta Wilho Ilmarin ohjaaman elokuvan 1939, josta osa kuvattiin Pyhäniemen kartanon alueella. Turun kaupunginteatterin Kalle Holmbergin ohjaaman Seitsemän veljestä nauhoitti Yleisradion TV 2:n teatteritoimitus 1976. Näytelmätallenteen kesto on 142 minuuttia. Yleisradion TV-2:n teatteritoimitus tuotti ohjaaja Jouko Turkan johdolla kaksitoistajaksoisen televisioelokuvan Seitsemän veljestä 1989, jonka jokainen jakso on noin tunnin tai runsaan tunnin mittainen.

Linna, Väinö
Tuntematon sotilas (1954)

tuntematonsotilas
Tuntematon sotilas on Väinö Linnan 3. joulukuuta 1954 ilmestynyt romaani, joka kuvaa konekiväärikomppanian kokemuksia jatkosodassa. Esikuvana on Linnan oma yksikkö, joka kuului eversti Pietari Autin komentamaan Jalkaväkirykmentti 8:aan (JR 8). Kirja on julkaistu myös alkuperäisessä lyhentämättömässä muodossaan nimellä Sotaromaani (2000).
Kirjan piirteitä ovat värikkäät henkilöt, murteiden käyttäminen dialogissa ja sodan kuvaaminen rivimiehen näkökulmasta. Kirjaa on pidetty myös sodanvastaisena ja vastapainona runebergiläiselle sotasankaritraditiolle, joksi Linna itse sen esittikin. Tunnetun takakansitekstinsä mukaan romaani on ”sodan kritiikki ja suomalaisen sotilaan muistomerkki”. Tosin jotkut kriitikot ovat väittäneet romaanin korvanneen runebergiläisen sankarimyytin vain siitä lopulta melko pintapuolisesti eroavalla ”sisu”-hengen ylistyksellä. Kirja herätti ilmestyessään paheksuvaa keskustelua, koska siinä esiteltiin suomalaisesta sotilaasta myös paheellisia puolia kuten alkoholin käyttöä. Teoksen väitettiin myös loukkaavan lottien kunniaa.
Tuntematon sotilas on yksi kaikkien aikojen tunnetuimmista suomalaisista romaaneista, ja monet sen henkilöistä ovat saavuttaneet suorastaan arkkityyppisen statuksen suomalaisessa kulttuurissa. Tuntemattoman sotilaan maineeseen ovat vaikuttaneet vahvasti siitä tehdyt elokuva- ja näyttämösovitukset. Kirjan pohjalta on tehty kaksi samannimistä elokuvaa ja useita teatteriversioita.

Linna, Väinö
Täällä pohjantähden alla (1959–1962)

täälläpohjantähdenalla
Täällä Pohjantähden alla on Väinö Linnan kirjoittama romaanitrilogia, jonka osat julkaisiin vuosina 1959, 1960 ja 1962. Trilogian kahdesta ensimmäisestä osasta vuonna 1968 tehty samanniminen filmatisointi on Suomen kolmanneksi katsotuin elokuva. Trilogian kolmannesta osasta tehtiin elokuva Akseli ja Elina vuonna 1970, mutta se ei menestynyt yhtä hyvin kuin edeltäjänsä.
Trilogia yhdistää yhden suvun elämän 1880-luvulta 1950-luvulle suomalaisen yhteiskunnan muutoksiin (kieliriidat, nationalismi, sosialismi, ensimmäinen maailmansota, Suomen itsenäisyys, Suomen sisällissota, Lapuan liike, Toinen maailmansota) tavallisen ihmisen kannalta.
Trilogian erityisenä ansiona voidaan pitää sitä, että se toi yleiseen keskusteluun vuoden 1918 sisällissodan tapahtumat ”toisten” eli sodan hävinneiden punaisten näkökulmasta. Teossarjaa on pidetty fiktiivisyydestään huolimatta kuvaamansa ajanjakson sosiaalisten olojen realistisena kuvauksena, eräänlaisena sosiaalihistorian popularisointina.
Historiallisten tosiseikkojen lomassa kirjan pääteemoja ovat pappilan torpparin, Jussin ja hänen perheensä raskas maalaiselämä sekä Koskelan Akselin ja Kivivuoren Elinan rakkaustarina. Pääteemojen lisäksi kirjasarjassa seurataan hyvin tiiviisti räätäli Aadolf Halmeen taistelua työläisten oikeuksien puolesta sekä Töyryn rusthollarisuvun ja Laurilan torppariperheen välistä riitaa. Teoksella on joitain yhtymäkohtia Linnan toisen tunnetun teoksen Tuntemattoman sotilaan kanssa. Täällä Pohjantähden alla – teoksesta on tehty myös näytelmä.

London, Jack
Korpien kutsu (The Call of the Wild, 1968)

Buck on tavallinen sekarotuinen perhekoira aurinkoisessa Kaliforniassa. Onneton sattuma tempaa kuitenkin Buckin Klondyken kultakentille arktiseen Kanadaan. Pitkällä vaelluksellaan Buck raaistuu saatuaan kokea ihmisluonnon kaikki ulottuvuudet, julmuuden, tyhmyyden, välinpitämättömyyden. Mutta aidon kiintymyksen kokeminen muuttaa hetkeksi kaiken, palauttaa Buckin kyvyn osoittaa itse kiintymystä. Ja kun tämä side katkeaa, Buck valitsee korpien kutsun.

Paasilinna, Arto
Jäniksen vuosi (1975)

jäniksenvuosi
Jäniksen vuosi on Arto Paasilinnan tunnetuin romaani. Kirja on vuodelta 1975, jolloin kiinalaisen horoskoopinkin mukaan oli jäniksen vuosi. Teoksesta on Risto Jarvan ohjaamana tehty myös elokuva vuonna 1977, ja vuonna 2006 ranskalaiset tekivät siitä Le Lièvre de Vatanen – nimisen tulkinnan valkokankaalle. Kirja on käännetty kahdellekymmenelle eri kielelle, mm. hepreaksi, japaniksi, kreikaksi ja liettuaksi.
Tarina kertoo turhautuneesta toimittajasta Kaarlo Vatasesta, joka kesäisellä työmatkallaan löytää vahingossa vammautuneen jäniksenpoikasen. Vatanen päättää olla palaamatta kotiin sillä kertaa ja lähtee jäniksen kanssa kiertämään Suomea.

Peltonen, Juhani
Elmo (1978)

elmo
Suomea ja Kainalniemen Hikeä edustava Elmo hallitsee syöksylaskun, hiihdon, pika- ja kaunoluistelun, juoksun lyhyet ja pitkät matkat. Sekä kesä- että talvikisoissa niin yksilö- kuin joukkuelajienkin voittamattomana mestarina Elmo lumoaa väkijoukot ja saa urheiluselostajat hurmokseen. Mutta Elmo on myös tunteikas ja lohduttoman yksinäinen nuorukainen, joka pakenee omenapuiden siimekseen ja sipulikirkkojen rauhaan potemaan tuskaansa ja ikäväänsä.
Elmo on unohtumaton tarina kaikkien aikojen ylivertaisimmasta urheilusankarista, ja samalla urheiluselostusten huikea parodia.

Remarque, Erich Maria
Länsirintamalta ei mitään uutta
(All Quiet on the Western Front, 1929)

länsirintamaltaeimitäänuutta
Länsirintamalta ei mitään uutta oli ilmestyessään maailman kiistellyin sotakuvaus ja siitä on tullut yhden sodan, yhden aikakauden synonyymi. Kirja on kuvaus nuoren saksalaisen rintamasotilaan kokemuksista neljän sotavuoden ajalta ja samalla kertomus kokonaisesta sukupolvesta, jonka sota tuhoaa. Sankaruuteen koulutetun nuorison ihanteet murskautuvat pirstaleiksi kärsimyksissä ja loassa, konekiväärien, liekinheittimien ja kranaattien armottomassa tulessa, uuvuttavissa ja verisissä taisteluissa. Sodan synkkä ja karmea perussävel soi taukoamatta.
Remarquen koruton ja puolueettoman inhimillinen näkökanta on hätähuuto inhimillisyyden puolesta sotaa vastaan. Samalla teos elävöittää kokonaisen aikakauden unelmat ja niiden kaatumisen.

Rowling, J.K.
Harry Potter-sarja (1997-2007)

harrypottersarja
Englantilaisen J.K. Rowlingin kirjoittamien Harry Potter – kirjojen ja niiden pohjalta tehtyjen elokuvien pääosassa esiintyy velhopoika Harry Potter, joka luulee olevansa aivan tavallinen poika. Hän tosin asustaa huoltajiensa Dursleyjen portaiden alla olevassa kaapissa, ja hänen otsassaan on salamanmuotoinen arpi. Tavallisilta ihmisiltä kätketyssä velhomaailmassa kaikki kuitenkin tuntuvat tuntevan hänet, sillä vuosisadan mahtavin pimeyden velho, Lordi Voldemort, on tappanut Harryn vanhemmat ja yrittänyt murhata myös Harryn. 11-vuotispäivänään Harry saa yllätyksekseen kirjeen, jossa hänet kutsutaan Tylypahkaan, noitien ja velhojen kouluun. Koulussa Harry opettelee taikuuden alkeita ja huomaa olevansa hyvä lentämään luudalla. Harry tutustuu velhomaailman suosittuun urheilulajiin, huispaukseen, ja hänestä tulee huispausjoukkueen nuorin jäsen sataan vuoteen. Yhdessä ystäviensä Ron Weasleyn ja Hermione Grangerin kanssa Harry joutuu vuosien varrella erinäisiin seikkailuihin ja joutuu taistelemaan elämästään Lordi Voldemortia ja tämän apulaisia vastaan.
Harry Potter – kirjat ovat saavuttaneet erittäin suuren suosion ympäri maailmaa. Viittä ensimmäistä osaa on myyty yhteensä yli 300 miljoonaa kappaletta ja kirjoja on käännetty kaikkiaan 64 kielelle. Kirjasarjan seitsemäs ja viimeinen osa, Harry Potter ja kuoleman varjelukset ilmestyi 21. heinäkuuta 2007. Vaikka kirjat on ensisijaisesti suunnattu lapsille ja nuorille, kirjasarjalla on paljon faneja myös aikuisten keskuudessa. Myös kirjasarjaan ja elokuviin perustuvaa huvipuistoa on suunniteltu Yhdysvaltoihin Floridaan.
Viidestä Harry Potter -elokuvasta syyskuuhun 2007 mennessä koostuva sarja nousi euromääräisesti maailman kaikkien aikojen myydyimmäksi elokuvasarjaksi. The Guardian -lehden mukaan elokuvat ovat keränneet yhteensä jo 3,3 miljardia euroa, ohittaen muun muassa James Bond ja Tähtien sota -elokuvasarjat.
Sarjassa ilmestynyt:
Harry Potter ja viisasten kivi (Harry Potter and the Philosopher’s Stone, 1997)
Harry Potter ja salaisuuksien kammio (Harry Potter and the Chamber of Secrets, 1998)
Harry Potter ja Azkabanin vanki (Harry Potter and the Prisoner of Azkaban, 1999)
Harry Potter and liekehtivä pikari (Harry Potter and the Goblet of Fire, 2000)
Harry Potter ja feeniksin kilta (Harry Potter and the Order of the Phoenix, 2003)
Harry Potter ja puoliverinen prinssi (Harry Potter and the Half-Blood Prince, 2005)
Harry Potter ja kuoleman varjelukset (Harry Potter and the Deathly Hallows, 2007)

Salinger, J.D.
Sieppari ruispellossa

sieppariruispellossa
(The Catcher in the Rye, 1951)
16-vuotias Holden Gaulfield on saanut potkut koulustaan, niin kuin jo aikaisemmin monista muista kouluista, koska hän on osoittautunut välinpitämättömäksi, eikä ole menestynyt. Hän karkaa koulusta kotikaupunkiinsa New Yorkiin ja elää siellä pari levotonta vuorokautta ’omaa elämäänsä’, haluamatta ja uskaltamatta mennä kotiin. Kirja on mieletön juttu harhailusta suurkaupungissa, yöklubeissa, jazz-kerhoissa, museoissa, puistoissa, kaduilla, hotelleissa; täynnä hauskoja, jännittäviä, järkyttäviä, vastenmielisiä kokemuksia.
Sieppari ruispellossa ilmestyi vuonna 1951. Sen herättämä huomio oli harvinaisen voimakas sekä kirjallisuutta lukevassa Amerikassa että Euroopassa. Teos kuuluu Amerikan modernin kirjallisuuden klassisiin teoksiin, sitä suositellaan koululaisten ja kirjallisuuden opiskelijoiden luettavaksi ja se kuuluu koulujen kirjallisuuden lukemistoon.

Scott, Walter
Ivanhoe (Ivanhoe, 1819)

ivanhoe
”Yhä vielä viheriöivät vihreät metsät, ja kuninkaan täplikäs hirvi juoksentelee siellä, ja me laskemme rukousnauhamme helmiä ja särjemme viinipullon Copmanhurstin pyhän papin seurassa. Sumuisten vuosien takaa kumajaa yhä vielä Mustan ritarin kirveenisku tammipuuta ja rautaa vasten: yhä edelleenkin meitä vavahduttaa, niin kuin kauan sitten, kun yksinäinen torvi soittaa ja Perinnötön ritari ratsastaa Ashby de la Zouchen kentälle. Yhä vielä me pidätämme henkeämme Rebecan juostessa tornin rintavarustukselle, yhä me vapisemme haavoittuneen Ivanhoen kannustaessa väsynyttä ratsuaan viimeiseen otteluun Templestowessa.”

Shelley, Mary
Frankenstein – uusi Prometheus (Frankenstein, or, The Modern Prometheus, 1818)

frankenstein-uusiprometheus
Frankenstein – uusi Prometheus on Mary Shelleyn kirjoittama romaani, joka julkaistiin ensimmäisen kerran Lontoossa vuonna 1818. Frankenstein on eräs huomattavimmista koskaan kirjoitetuista kauhutarinoista, ja se on vaikuttanut voimakkaasti useiden lajityyppien syntyyn. ”Frankensteiniksi” nimitetään usein virheellisesti romaanissa esiintyvää hirviötä (jolla ei ole nimeä), vaikka kirjan nimi viittaa hirviön luoneeseen Victor Frankensteiniin. Monesti on sanottu, että hirviö on kirjan inhimillisin hahmo.
Frankensteinista on tehty lukuisia filmisovituksia. Niistä kuuluisimmissa hirviötä esitti Boris Karloff. Tyypillisesti filmisovitukset eivät seuraa romaanin juonta kovinkaan tarkasti, esimerkiksi hirviö ei niissä usein osaa puhua saati lukea. Myöskään elokuvissa usein nähtyä hirviön eloonherättämistä sähkön avulla ei mainita romaanissa. Romaanille uskollisin elokuvaversio on Kenneth Branaghin 1994 ohjaama Mary Shelley’s Frankenstein, jossa hirviötä esitti Robert De Niro.

Steinbeck, John
Helmi (The Pearl, 1945)

helmi
John Steinbeckin Helmi-teoksen tapahtumat sijoittuvat 1940-luvun Meksikoon, jossa vallitsee selvä yhdyskunnallinen kuilu rikkaiden ja köyhien välillä. Köyhän kalastajaperheen isä, Kino, löytää maailman suurimman ja kauneimman helmen. Suuri rikkaus ei kumminkaan tule yksin ja helmen löytäjän perheen päälle lankeaa kirous. Suurista unelmoinut Kino, hänen vaimonsa ja heidän poikansa Coyotito joutuvat ahneiden metsästäjien kohteeksi.

Steinbeck, John
Hiiriä ja ihmisiä (Of Mice and Men, 1983)

hiiriäjaihmisiä
Hiiriä ja ihmisiä kertoo kahdesta kuljeksivasta maatyömiehestä, jotka syvä keskinäinen kiintymys liittää toisiinsa. Taistelu leivästä ei ole helppoa, toverukset ovat saaneet lähdöt työpaikasta toisensa jälkeen. Pienikokoinen ja ovela George koettaa parhaansa mukaan löytää heille uuden leipäpuun. Mutta iso lapsensieluinen Lennie onnistuu aina turmelemaan ystävänsä yritykset. Lennie, tuo voimanpesä miehekseen, on lempeä kuin lapsi, yksinkertainen kuin uskollinen koira. Koko hänen olemassaolonsa on riippuvainen Georgesta. Hiiriä ja ihmisiä -teoksessa Steinbeckin myötätunto kaikkia osattomia kohtaan on saanut eheän ja kauniin ilmaisun.

Steinbeck, John
Punainen poni (The Red Pony, 1933)

Punainen poni kertoo Tomista, pienestä pojasta jonka suuri haave on saada oma hevonen. Tomin hyvä ystävä Billy auttaa Tomia saamaan oman poninsa ja samalla opettaa Tomia hoitamaan ja kouluttamaan sitä. Mutta asiat saavat yllättävän käänteen, kun pieni poni sairastuu vakavasti.

Stevenson, R.L.
Tohtori Jekyll ja Herra Hyde (Strange Case of Dr Jekyll and Mr Hyde, 1886)

tothtorijekylljaherrahyde
Ikivihreä kauhukertomus hyvän ja pahan kamppailusta ihmisessä. Vuonna 1886 ilmestynyt Tohtori Jekyll ja Mr. Hyde kuuluu yhä kauhukirjallisuuden huippuihin. Lontoolainen tiedemies tohtori Jekyll onnistuu valmistamaan laboratoriossaan aineen, jolla hän pystyy muuttamaan itsensä halutessaan kauhistuttavan näköiseksi ja paholaismaisen häijyksi Mr. Hydeksi.
Sitten eräänä yönä koetilanne riistäytyy tohtori Jekyllin hallinnasta. Järkytyksekseen hän huomaa, ettei pystykään hallitsemaan enää olemustaan…

Stoker, Bram
Dracula (Dracula, 1897)

dracula
Dracula on kenties kaikkien aikojen kuuluisin vampyyri ja hahmoa onkin käytetty laajasti esimerkiksi muissa romaaneissa ja niiden pohjalta tehdyissä elokuvaversioissa. Sana Dracula tulee romanian kielestä: Dracul merkitsee paholaista tai lohikäärmettä. Sanan loppuun liitetty -a tarkoittaa jonkin poikaa. Sana Dracula tarkoittaa siis Paholaisen poikaa. Stokerin vampyyrihahmon löyhänä esikuvana on ilmeisesti ollut virheellisesti transilvanialaiseksi luultu valakialainen 1400-luvulla elänyt hallitsija Vlad III Dracula, joka tunnettiin myös nimellä Vlad Seivästäjä (romaniaksi Vlad Ţepeş). Kuusivuotisen valtakautensa aikana hänen oletetaan surmanneen enimmäkseen seivästämällä yli 100 000 ihmistä, joista suurin osa oli turkkilaisia ottomaaneja.
Stokerin alkuperäinen romaani kuuluu niin sanottuun viktoriaaniseen kirjallisuuteen, jossa oleellista olivat siveelliset arvot ja Englannin ja länsimaiden mahdin esitteleminen. Draculan alkuperää ei ole sattumalta sijoitettu Itä-Eurooppaan, eikä Draculaa missään vaiheessa päästetä liian ylivertaiseksi sankareihin nähden (useimmissa elokuvaversioissa Dracula on voimakkaampi hahmo). Myös sukupuoliroolit ovat hyvin vanhoilliset ja siinä mielessä opettavaiset: modernia naista edustava Lucy joutuu pian Draculan pauloihin.
Dracula-hahmo on ylivoimaisesti kaikkien aikojen filmatuin kauhuelokuvahahmo. Arvellaan, että olisi tehty jopa 200 Dracula-aiheista elokuvaa. Ensimmäinen Dracula sovitus nähtiin vuonna 1920-luvulla, kun saksalainen F.W. Murnau ohjasi mykkäelokuvan Nosferatu. Nykyään valkokankaan Draculana tunnetaan parhaiten unkarilaissyntyinen Bela Lugosi, joka esitti Draculaa samannimisessä elokuvassa vuonna 1931, vaikka esimerkiksi brittiläinen Christopher Lee lienee vähintään yhtä tunnettu. Romaanille kenties uskollisin elokuvaversio on Francis Ford Coppolan 1992 ohjaama Bram Stokerin Dracula, jossa Draculaa esitti Gary Oldman.

Swan, Anni
Iris rukka (1916)

irisrukka
Äiditön Iris-tyttö joutuu vapaista maalaisoloista helsinkiläisenonsa perheeseen ja kaikkien silmätikuksi. Mutta hän valloittaa myös uskollisia ystäviä kotona ja koulussa. Vihdoin kaikki valkenee, kun Iriksen taiteilijaisä palaa ulkomailta ja vie tyttönsä mukanaan. Vauhtia ja leppoisaa huumoria, lystillisiä ja elävästi piirrettyjä luonnekuvia.

Swan, Anni
Me kolme (1937)

Erkki Meerus, joka kolttosensa tähden on potkittu koulusta lukukaudeksi, saa työpaikan maalta, Orimäen tehtaalta. Hän ystävystyy rullatuoliin sidotun Yrjön ja tämän iloisen Ritva-serkun kanssa. Yhdessä kolmikko ratkaisee tehtaanomistajan kahden pikkupojan kuolemaan liittyvän salaisuuden.

Swan, Anni
Ritvan suojatit (1937)

Me kolme – kirjan jatko-osassa tuttu kolmikko Erkki, Ritva ja Yrjö jatkavat koulunkäyntiään, kukin tahollaan. Ritva pääsee Helsinkiin, jossa hän vanhojen ystäviensä kanssa ottaa suojatikseen äidittömän sisarusparven.

Tolkien, J.R.R.
Taru sormusten herrasta (The Lord of the Rings, 1954-1955)

tarusormustenherrasta
Taru sormusten herrasta on 1950-luvulla ilmestynyt fantasiakirjallisuuden klassikko. Kirjan suomennoksen ovat tehneet Kersti Juva, Eila Pennanen ja Panu Pekkanen. Teos jakaantuu kuuteen kirjaan sekä liitteisiin, mutta on yleensä julkaistu kolmessa niteessä ja siksi sitä on usein kutsuttu trilogiaksi. Ilmestymisjärjestyksessä niteet ovat: Sormuksen ritarit (The Fellowship of the Ring, 1954), Kaksi tornia (The Two Towers, 1954) ja Kuninkaan paluu (Return of the King, 1955). Teoksen taustalla on tarkasti suunniteltu mytologinen maailma, joka henkii kirjoittajansa kiinnostuksesta pohjoismaiseen ja anglosaksiseen kansanperinteiseen ja muuhun eurooppalaiseen folkloreen. Ennen Taru sormusten herrasta -trilogiaa ilmestynyt Hobitti loi alkuperäisen pohjan tarinalle. Myöhemmin ilmestyivät saman mytologisen maailman historiaa valottavat, Tolkienin laajoista muistiinpanoista kootut ja hänen poikansa Christopherin toimittamat Silmarillion ja Keskeneräisten tarujen kirja.
Taru sormusten herrasta kertoo Frodo-hobitin ja hänen ystäviensä matkasta suurten vaarojen läpi Keski-Maan halki tehtävänään tuhota Mustan Ruhtinaan Sauronin takoma Valtasormus, jolla on valta kahlita koko Keski-Maa Sauronin vallan alle. Teoksissa esitellään useita Tolkienin itsensä luomia haltiakieliä kuten harmaahaltioiden kieli sindar sekä suurhaltiakieli quenya. Quenyaa kirjoitettiin tengwar-riimuilla. Lisäksi Tolkienin teoksissa esiintyy haltioiden sekä kääpiöiden käyttämiä cirth-riimuja. Haltiakielistä quenya perustuu monin osin suomen kieleen ja sindar lähinnä Walesin kieleen eli kymriin. Kielien monimutkaisuudesta näkee Tolkienin suuren kiinnostuksen lingvistiikkaan. Tolkien loi kielet myös mm. kääpiöille, örkeille ja rohanilaisille, vaikkakaan ei yhtä laaja-alaisesti. Lisäksi hän loi Keski-Maalle yleiskielen, westronin, jonka hän julkaistuissa kirjoissa kuitenkin korvasi englannilla.
Taru sormusten herrasta eli lyhyemmin Sormusten herra on esitetty Suomessa ja maailmalla lukuisina näytelminä ja radiokuunnelmina. Kirjan pohjalta ilmestyivät suuren yleisömenestyksen saaneet elokuvat 2001, 2002 ja 2003. Elokuvat ohjasi uusiseelantilainen Peter Jackson. Elokuvatrilogian päätösosa Kuninkaan paluu voitti vuoden 2004 Oscar-gaalassa palkinnon kaikista sarjoista, joissa se oli ehdolla, keräten yhteensä 11 Oscar-palkintoa. Samaan ovat aiemmin pystyneet vain elokuvat Ben Hur ja Titanic. Yhteensä trilogia voitti 17 Oscar-palkintoa.

Turunen, Heikki
Kivenpyörittäjän kylä (1976)

kivenpyörittäjänkylä
Ruotsinsuomalainen Pekka palaa kotiseudulleen Pohjois-Karjalaan etsimään lapsuutensa idylliä, entistä elämänriemun aikaa. Hän löytää iltahämärän kylän, josta ihmiset ovat kaikonneet kiiltävän perään. Jäljellä on vain jokunen vanhus, kylähullu ja viimeinen morsiuspari, sekin lapseton. Pekalla ei ole valittavana monta ratkaisua. Hän voi jäädä tai lähteä. Kumpikin tie näyttää vievän umpikujaan.
Kivenpyörittäjän kylä on romaani suomalaisen maaseudun totisesta ongelmasta, vaikka se lukiessa helposti unohtuukin. Turusmainen huumori, kuvauksen rehevä välittömyys ja ilottelu antavat näet kuolemallekin elämisen hahmon; lannistumaton koomikonsilmä ei salli apeutta, murre rehahtaa kuin kirjava hanurinsävel.

Verne, Jules
Maailman ympäri 80 päivässä (Le tour du monde en quatre-vingts jours, 1872)

maailmanympäri20päivässä
Englantilainen herrasmies pysyy sanojensa takana. Kun Phileas Fogg lokakuisena iltana 1872 lyö kerhollaan vetoa kiertävänsä maailman 80 päivässä, hänen kumppaninsa järkyttyvät teon uhkarohkeudesta. Samoin järkyttyy kelpo palvelija Passepartout, joka kuvitteli löytäneensä rauhan sataman uuden isäntänsä talosta. Moisesta harhaluulosta hän pääsee viimeistään fakiirien uhriroviolla keskellä Intian viidakkoa…

Verne, Jules
Matka maan keskipisteeseen (Voyage au centre de la terre, 1864)

matkamaailmankeskipisteseen
Jules Vernen vuosisadan takainen nerokas kuvitelma merkillisestä matkasta on sci-fi -kirjallisuuden klassisia huippusaavutuksia. Matka maan keskipisteeseen alkaa professori Otto Lindenburgin kotoa, missä hän tutkii salaperäistä riimukirjoitusta. Riimukirjoituksen selvitettyään hän alkaa suunnitella matkaa ensin Islantiin ja sieltä tulivuoten kraaterin kautta maan keskipisteeseen.

Waltari, Mika
Sinuhe egyptiläinen (1945)

sinuheegyptiläinen
Mika Waltarin historiallisen klassikkoromaanin päähenkilö Sinuhe on löytölapsi, joka kasvaa köyhän lääkärin poikana Thebassa. Hän valmistuu itsekin lääkäriksi ja toimii faaraon aivokirurgina. Monien myrskyisten vaiheiden, rakkauksien ja pettymyksien jälkeen hän muistelee maanpakolaisena itäisen meren rannalla nuoruuttaan ja hulluuttaan. Romaani seuraa Sinuhen elämäntarinaa aina sen katkeraan loppuun asti, jolloin iäkäs Sinuhe käy läpi lyhyitä onnen hetkiään ja monia pettymyksiään. Keskeistä on idealismin ja realismin rajankäynti.
Romaanissa pohditaan tieteen ja uskonnon välisiä yhtymäkohtia lääkärin ammatista käsin. Waltarin teos esittelee erilaisia yhteiskuntajärjestelmiä, pohtii kuninkaan ja orjan eroa ja yhtäläisyyttä sekä faaraon jumalallisuutta. Sinuhe seikkailee erilaisissa ympäristöissä ja kokeilee monia ammatteja ruumiinpesijästä faaraon henkilääkäriin.
Sinuhesta on tehty myös Michael Curtizin vuonna 1954 ohjaama Hollywood-elokuva The Egyptian, jossa näyttelevät muun muassa Edmund Purdom, Michael Wilding, Peter Ustinov ja Jean Simmons. Suomessa kirjasta on tehty 22-osainen kuunnelma Radioteatterille. Sinuhe egyptiläinen on käännetty 40 eri kielelle.

Waltari, Mika
Suuri illusioni (1928)

Suuri illusioni on Mika Waltarin menestynyt läpimurtoromaani, joka kuvaa hyvin sen ajan nuorten tuntoja ja maailmankäsitystä. Kirjasta tuli välittömästi sekä myynti-, arvostelu- että käännösmenestys ja siitä otettiin heti alkuun neljä painosta. Romaania on verrattu myös sen ajan kuuluisiin F. Scott Fitzgeraldin ja Ernest Hemingwayn teoksiin.
Suuri illusioni alkaa kuvauksella juhlista Rouva Spindelin salongissa. Rouva Spindelin esikuva oli Minna Craucher, joka piti kirjallista salonkia Helsingissä 1920-luvulla. Vuonna 1984 kirjasta tehtiin tv-elokuva, jonka ohjasi Tuija-Maija Niskanen.

Wells, Herbert George
Näkymätön mies (The Invisible Man, 1897)

näkymätönmies
Näkymätön mies on H. G. Wellsin kirjoittama jännitys- ja sci-fi-romaani. Kirja ilmestyi ensin sarjana Pearson’s Magazine -lehdessä samana vuonna. Kirjan päähenkilö on tiedemies Griffin, jonka teorian mukaan ihminen muuttuu näkymättömäksi, jos hänen taitekertoimensa muutetaan samaksi kuin ilman, eikä keho ime tai heijasta valoa. Griffin onnistuu tässä, mutta ei saa itseään takaisin näkyväksi. Hänen mielensä järkkyy.

KNK_Piktogrammit_2014 RGB

Klassikkovinkkejä lukiolaisille ja aikuisille
Aho, Juhani
Juha (1911)

juha
Juha on Juhani Ahon vuonna 1911 ilmestynyt romaani, jota pidetään yhtenä kirjailijansa merkittävimmistä teoksista. Juhan ilmestyessä Aho oli jo vakiinnuttanut paikkansa Suomen ”kansalliskirjailijana”. Romaania on luonnehdittu Ahon teoksista klassisimmaksi ja samalla nykyaikaisimmaksi. Eeppisestä muodostaan huolimatta Juha on täynnä sisäistä draamaa.
Juha sijoittuu tarkasti määrittelemättömään historialliseen aikaan, tarinassa viitatun kaskenpolton ja heimosotien perusteella kenties 1600- tai 1700-luvulle. Ajankohtaa ei kuitenkaan pidetä erityisen tärkeänä, sillä kyse on ikuisesta, ajattomasta aiheesta. Tapahtumapaikka on yhtä epämääräinen, kenties Kainuu tai Pohjois-Karjala, joka tapauksessa Suomen ja Venäjän rajaseutu. On mahdollista, että Juha perustuu kansan suussa kulkeneeseen legendaan, jossa kainuulainen emäntä katosi Venäjän puolelle ja palasi takaisin talon karjan mukana. Antti J. Aho kirjoittaa isänsä elämäkerrassa 1951, että Juhan taustalla on Juhani Ahon, tämän vaimon Venny Soldanin ja kälyn Tilly Soldanin kolmiodraama, joka aikoinaan oli julkinen salaisuus. Antti J. Ahon mukaan hänen isänsä kirjoitti itsensä kaikkiin luomiinsa henkilöihin ja ”niitä kuvatessaan tunsi hajanaisen minänsä eheytyneeksi”.

Beckett, Samuel
Huomenna hän tulee (En attendant Godot, 1949)

Huomenna hän tulee on Samuel Beckettin mestarillinen tragikomedia, jonka pääosassa ovat kaksi kulkuria, Vladimir ja Estragon. Kulkureiden elämät ovat pysähtyneet eikä heillä ole muuta kuin aikaa. He vain odottavat, ja odotuksen motiivina on herra Godot, joka on kulkureille kuin Jumala ja saattaisi ratkaista kaikki heidän ongelmansa. Herra Godotin pitäisi olla täällä, mutta hän ei ole. Vladimir ja Estragon eivät tiedä herra Godotista mitään muuta kuin että hän tulee huomenna. Joka päivä kulkureiden luo saapuu poika, herra Godotin lähetti, jolla on aina sama viesti: ”Herra Godot pyysi minua sanomaan että hän ei tule tänä iltana, mutta varmasti huomenna.” Näillä sanoilla Vladimir ja Estragon jaksavat tulla joka päivä odottamaan.

Brontë, Emily
Humiseva harju (Wuthering Heights, 1847)

humisevaharju
Humiseva harju kuuluu itseoikeutetusti kirjallisuudenhistorian suurimpien rakkausromaanien joukkoon. Antaumuksellinen kuvaus kiihkeän, kapinallisen Catherinen ja leppymättömän Heathcliffin väkevästä rakkaudesta herätti ilmestyessään vain vähän huomiota, mutta myöhemmät sukupolvet ovat huomioineet Emily Brontën ansiot myös omintakeisten kerrontaratkaisujen luojana. Teos jäi 30-vuotiaana kuolleen kirjailijan ainoaksi romaaniksi.

Brontë, Charlotte
Kotiopettajattaren romaani (Jane Eyre, 1847)

kotiopettajattarenromaani
Jane Eyren ja Mr Rochesterin synkänkaunis rakkaustarina on lumonnut monet lukijasukupolvet ennen meitä, ja sen vetovoima viettelee ja vangitsee vielä uudella vuosituhannellakin. Köyhän ja vaatimattoman kotiopettajattaren ja rikkaan ja tuiman kartanonherran suhde, jonka ylle lankeaa tornikamariin teljetty kaamea salaisuus, koskettelee lukijan herkimpiä tuntoja – jännityksennälkää, mystiikanjanoa, romantiikankaipuuta – mutta on silti vahvasti todentuntuinen. Charlotte Brontën intensiivisen kertojanäänen kuljettamana Viktorian ajan englantilainen maaseutu siirtyy yhä tuoreena nykypäivään.

Canth, Minna
Anna Liisa (1895)

annaliisa
Kaksi tiheää vuorokautta pakottavat Anna Liisan kohtaamaan menneisyytensä rikoksen. Se muuttaa nuoren naisen elämän. Totuus pelottaa enemmän kuin valhe, jota ulospäin idyllinen maalaisyhteisö ruokkii. Paineiden keskellä päähenkilö kasvaa kuitenkin eettisesti suureksi ihmiseksi. Anna Liisa on Minna Canthin viimeinen näytelmä, aikalaiset pitivät sitä kirjailijan parhaana. Moraaliset ja yhteiskunnalliset rajat, niiden rikkominen ja totuuden kohtaaminen sosiaalisten paineiden keskellä ovat jatkuvasti ajankohtaisia aiheita.

Canth, Minna
Työmiehen vaimo (1885)

työmiehenvaimo
Työmiehen vaimo on Minna Canthin yhteiskunnallisesti radikaaleimpia teoksia. Se on näytelmän muotoon kirjoitettu kirja, jonka päähenkilö Johanna on mennyt juuri naimisiin Riston kanssa. Risto ei osoittaudukaan hyväksi aviomieheksi vaan ryyppää Johannan säästöt ja saattaa perheensä kurjuuteen. Sekään ei vielä riitä, vaan Risto vikittelee entistä rakastettuaan mustalaistyttö Homsantuuta, joka Riston todellisen luonteen huomattuaan yrittää kostaa ja ampua miehen siinä kuitenkaan onnistumatta. Viina ja miesten ylivalta avioliitossa joutuvat siten kritiikin kohteeksi.
Työmiehen vaimo oli ensimmäinen suomalainen näytelmä, jonka henkilöillä oli köyhälistö- ja työläistausta. Näytelmä kritisoi juoppouden ja kristillisen ulkokultaisuuden lisäksi monia yhteiskunnallisia ja lainsäädännöllisiä puutteita. Naisella ei esimerkiksi ollut lakisääteistä oikeutta omaan ansioonsa. Tätä ongelmaa sivutaan näytelmässä. Muutama vuosi Työmiehen vaimon ilmestymisen jälkeen säädettiin laki, joka oikeutti naisen hallitsemaan omaa ansiotuloaan. Canthin näytelmä vaikutti myönteisesti asian käsittelyyn valtiopäivillä. Ensimmäisellä kerralla, vuonna 1882, lakiehdotus oli hylätty.

Defoe, Daniel
Robinson Crusoe (Robinson Crusoe, 1719)

robinsoncrusoe
Kun Robinson Crusoe 19-vuotiaana karkasi merille, hän ei tiennyt palaavansa kotimaahansa vasta 35 vuoden kuluttua. Haaksirikkoutuneen Robinsonin jännittävä tarina kertoo hänen ajastaan autiosaaren vankina, aluksi ypöyksin, myöhemmin alkuasukas Perjantai kumppaninaan. Sitkeytensä ja päättäväisyytensä avulla hän voitti vastukset, jotka oudoissa oloissa häntä koettelivat. Daniel Defoen kuolematon kertomus tuntemattoman armoille joutuneen miehen selviytymiskamppailusta kiehtoo sukupolvesta toiseen. Kirjan alkuperäinen koko nimi on The Life and Strange Surprising Adventures of Robinson Crusoe of York, Mariner: who lived Eight and Twenty Years, all alone in an uninhabited Island on the coast of America, near the Mouth of the Great River of Oroonoque; Having been cast on Shore by Shipwreck, wherein all the Men perished but himself. With An Account how he was at last as strangely deliver’d by Pirates. Written by Himself. Robinson Crusoeta on kutsuttu maailman ensimmäiseksi bestselleriksi.

Dickens, Charles
David Copperfield (David Copperfield, 1849-1850)

davidcopperfield
Englannin suurimman klassikon omaelämänkerrallinen, verrattoman huumorin sävyttämä tarina on henkeäsalpaavan jännittävää luettavaa koko perheelle. David Copperfieldin merkilliset vaiheet ovat kiehtoneet nuoria ja vanhoja lukijoita sukupolvesta toiseen. Pienen Davidin onneton lapsuus, kolkot koulukotikokemukset ja valoisaksi kääntyvä nuoruus eriskummallisen tädin hoivissa liikuttaa kovapintaistakin lukijaa.
Kirja ilmestyi tekijänsä ollessa maineen huipulla vuonna 1850, ja se on kehitysromaani jossa esiintyy hengästyttävä valikoima huikeita tyyppejä. Mahtipontinen ja hienosteleva herra Micawber on saanut esikuvansa Dickensin isästä; äidin hahmo puolestaan kuvastelee rouva Micawberissa. Hupakkomaista Doraa pidetään Dickensin nuoruudenrakastetun muotokuvana. Romaanin henkilöt ovat vahvasti mustavalkoisia: hyvät ovat tosi hyviä ja pahat suunnattoman pahoja.

Dostojevski, Fjodor
Rikos ja rangaistus (Prestuplenije i nakazanije, 1866)

riosjarangaistus
Rikos ja rangaistus on kirjailija Fjodor Dostojevskin tunnetuin teos ja maailmankirjallisuuden klassikko. Dostojevskimaiseen tapaan se käsittelee moraalisia ongelmia. Romaanissa on myös salapoliisiromaanin ja rakkaustarinan piirteitä.
Rikoksessa ja rangaistuksessa nuori ylioppilas Raskolnikov tekee rikoksen 1800-luvun Pietarissa: murhaa koronkiskojaeukon ja tämän paikalle sattuneen sisaren. Hän ei tee murhaa niinkään ryöstöaikeissa vaan kokeillakseen ja todistaakseen itselleen olevansa moraalisesti valioihminen. Kirja kuvaa teon emotionaalisia, henkisiä ja fyysisiä vaikutuksia Raskolnikoviin. Raskolnikovia vaivaavat syyllisyydentunteet ja vainoharhat siitä, että kaikki epäilevät häntä. Hän tapaa hurskaan prostituoidun, Sonjan, jonka vaikutuksesta lopulta tunnustaa teon ja joutuu 8 vuodeksi Siperian pakkotyöleirille, jonne Sonja häntä seuraa.

Dumas, Alexandre
Kolme muskettisoturia (Les trois mousquetaires, 1844)

kolmemuskettisoturia
Kolme muskettisoturia on Alexandre Dumas vanhemman kirjoittama romanttinen seikkailukirja, joka sijoittuu 1600-luvun alun Ranskan hovijuonittelujen pyörteisiin. Tarina alkaa, kun nuori ja huimapäinen d’Artagnan lähtee kotoaan Pariisiin liittymään muskettisotureihin. Hän ei kuitenkaan pääse suoraan muskettisotureihin, vaan hänen käsketään suorittaa asepalvelus jossain muussa komppaniassa. Hän sattuu loukkaamaan eräitä miekkamiehiä ja tulee siten haastetuksi kaksintaisteluihin. Hän taistelee muskettisoturi Athoksen, Aramiksen ja Porthoksen kanssa. Mutta koska kaksintaistelut olivat kiellettyjä, paikalle tulevat kardinaali Richelieun kaartilaiset. Tässä taistelussa d’Artagnan siirtyy muskettisoturien puolelle ja ystävystyy heidän kanssaan.
Kolmen muskettisoturin jatko-osia ovat Muskettisoturit seikkailevat jälleen (myös nimillä Kaksikymmentä vuotta myöhemmin ja Myladyn poika), Muskettisoturien viimeiset urotyöt (myös nimillä Bragelonnen varakreivi ja Kymmenen vuotta myöhemmin). Teoksen Viimeinen muskettisoturi (1883, myös nimillä Portoksen poika ja Aramiksen kuolema) on haamukirjoittanut Paul Mahali. Myös muut kirjailijat ovat kirjoittaneet muskettisoturien seikkailuista. Alkuperäisestä kirjasta on tehty lukuisia filmatisointeja.

Dumas, Alexandre
Monte Criston kreivi (Le Comte de Monte-Cristo, 1844)

montecristonkreivi
Monte-Criston kreivi on klassinen Alexandre Dumas vanhemman kirjoittama historiallinen seikkailuromaani. Sitä pidetään usein Dumas’n parhaimpiin kuuluvana teoksena ja se esiintyy usein myös kaikkien aikojen parhaimpien romaanien listoilla.
Tarinan paikkana ovat Ranska, Italia ja Välimeren saaret vuosina 1814–1838 Napoleonin aikana. Seikkailuromaanin tyyliin kirjoitetun tarinan teemoja ovat oikeus, kosto, armeliaisuus ja anteeksianto.

Eco, Umberto
Ruusun nimi (Il nome della rosa, 1980)

ruusunnimi
Ruusun nimi on Umberto Econ kirjoittama italialaiseen keskiajan luostariin vuoteen 1327 sijoittuva romaani. Kirja sai osakseen maailmanlaajuisen suosion: sitä myytiin 16 miljoonaa kappaletta ja se käännettiin 26 eri kielelle. Murhamysteerin suosiota eivät päässeet haittaamaan teoksen vaikea ja tiivis sisältö. Eco tuo kansanomaistettuna esiin semiologiset näkemyksensä ja teoriansa kielestä, samat joita hän oli opettanut Torinon yliopistossa. Kirja on suomennettu vuonna 1983. Vuoden 2002 painos oli Suomessa jo 15:s.
Myöhemmin Ruusun nimen kaltaisia kirjoja, jotka yhdistävät eurooppalaista kulttuurihistoriaa jännityskertomukseen, ovat kirjoittaneet muun muassa Arturo Pérez-Reverte ja Dan Brown, joka nousi todelliseen megamenestykseen kirjallaan Da Vinci-koodi. Muut samantyyppiset romaanit ovat yleensä paljon viihteellisempiä kuin Ruusun nimi ja käsittelevät kulttuuri- ja aatehistoriaa siihen verrattuna pintapuolisesti.

Ellis, Bret Easton
Amerikan Psyko (American Psycho, 1991)

amerikanpsyko
Nuori Patrick Bateman on Wall Streetin haikala. Miljoonapalkkaa nauttivan, tuhannella vatsalihasliikkeellä aamunsa aloittavan miehen maailma rakentuu vaatemerkeistä, ihonhoitotuotteista ja design-huonekaluista. Kun loputon kilpailu käyntikorttien tyylikkyydestä, luksusasuntojen sijainnista ja huippuravintoloiden paikkavarauksista ylittää kilpailuhengen maksimit, löytää Bateman tehokkaan tavan purkaa turhautumiaan. Töiden jälkeen ”merkkivaatehenkari” vaihtaa vapaalle, kuuntelee Genesistä ja tappaa ihmisiä.
Tämä skitsofreenisen sielunmaiseman kuvaus on samalla myös armoton tilitys ylikierroksilla käyneestä 80-luvusta. Teos ja siihen perustuva elokuva shokeerasi kansainvälistä yleisöä ja herätti raivokasta keskustelua. Amerikan Psyko lennätti Bret Easton Ellisin maailmanlaajuiseen kuuluisuuteen. Lukijan sietokykyä koetteleva romaani on urbaani kulttiversio Tri Jekyllistä ja Mr Hydestä. Julmuudestaan huolimatta se tarkastelee hyytävän humoristisesti ja ironisoiden länsimaista elintasokulttuuria.

Fielding, Henry
Tom Jones (The History of Tom Jones, a Foundling, 1749)

tomjones
Tom Jonesin seikkailuista kertova koominen novelli on Englannin realistisen kertomataiteen perustajiin lukeutuvan Henry Fieldingin mestariteos. Maailmalle jouduttuaan viattoman veijarimainen nuorimies törmää kaikkien kansankerrosten edustajiin pikkutarkoista lakimiehistä rahvaanomaisiin maalaisaatelisiin, kamarineidoista majatalon pitäjiin. Näistä hahmoista Fielding on rakentanut verrattoman humoristisen henkilögallerian. Moneen episodiin antaa värinsä myös kuvatun ajankohdan myrskyisä poliittinen ilmapiiri.
Tom Jones oli heti ilmestyttyään erittäin suosittu ja sitä myytiin runsaasti. Sitä sekä rakastettiin että vihattiin. Pian kirjan ilmestymisen jälkeen Lontoota koetteli kaksi pientä maanjäristystä, ja monien mielestä syynä oli se, että näin säädytön kirja oli julkaistu.

Fleming, Ian
Casino Royale (Casino Royale, 1953)

casinoroyale
Kaikkien aikojen ensimmäisessä Bond-kirjassa Salainen asiamies 007 James Bond lähetetään pieneen Somme-joen suun kylpyläkaupunkiin Royale-les-Eauxiin pelaamaan uhkapeliä venäläisten salaista asiamiestä Le Chiffreä vastaan. Tämä salamyhkäinen ‘Herra Numero’ on pahassa pulassa; hän on keinottelemalla hävittänyt suuren osan haltuunsa uskottuja ammattiliittojen varoja ja pelkää säälimättömän kostojärjestön SMERSHin olevan jo kannoillaan. Hän on pannut toivonsa uhkapeliin ja uskoo sillä voivansa paikata kassavajauksensa. Mutta hän aliarvioi vastustajansa pelitaidon ja kylmäverisyyden; Bond voittaa pelissä hänen viimeisetkin rahansa.
Bondilla puolestaan ei ole aavistustakaan siitä, millaiseen häikäilemättömän vakoilun ja vastavakoilun verkkoon hän on joutunut ottamalla vastaan tämän tehtävän. Äärimmäisestä varovaisuudestaan huolimatta hän ennen pitkää on loukussa, täysin avuttomana julman vihollisensa armoilla. Le Chiffrelläkin on kuitenkin nopeampansa; kosto seuraa kostoa. James Bondin apulaisena tässä kovassa pelissä on viehättävä ‘päämajan tyttö’ Vesper Lynd, johon Bond rakastuu aavistamatta että tytölläkin on oma synkkä salaisuutensa.

Hemingway, Ernest
Jäähyväiset aseille (A Farewell to Arms, 1929)

Jäähyväiset aseille on Ernest Hemingwayn 1920-luvulla kirjoittama romaani, jonka tapahtumat sijoittuvat ensimmäiseen maailmansotaan. Hemingway itse oli sodassa osallisena. Vuoden 1917 aikana käytiin Caporetton taistelu, joka käytiin itävaltalaisten ja italialaisten liittoutumien välillä. Taistelun jälkiselvittelyjä Ernest Hemingway kuvasi myöhemmin kirjassaan. Romaanista on tehty ainakin 3 eri elokuvasovitusta; vuonna 1932 Frank Borzagen ohjaamana, 1957 Charles Vidorin ohjaamana ja viimeisin vuonna 1966 Rex Tuckerin ohjaamana.
Ilmestyessään teos otettiin vastaan kriittisesti, ja kirja joutui joissain maissa sensuurin kynsiin. Esimerkiksi Italiassa kirja kiellettiin sen kuvattua liian tarkasti italialaisten vetäytymistä Caporettosta.

Hugo, Victor
Kurjat (Les Miserables, 1862)

Victor Hugon kaksikymmenvuotisen maanpakolaisuuden aikana syntynyt Kurjat rakentuu mahtavan keskushahmon, kuritushuonevangin ja kaleeriorjan Jean Valjeanin ympärille. Yhteiskunnan ja oikeuslaitoksen vääryydet ovat johtaneet Valjeanin tielle, joka vie tuhoa kohti. Mutta vahva henkinen herääminen antaa hänelle voimia taistella voitokkaasti tuhoutumista vastaan. Kurjat on kertomus yhteiskunnan jalkoihinsa polkemista, lain epäoikeudenmukaisuuksista, viattomien kärsimyksistä ja elämän kurjuudesta, mutta myös uhrautumisesta ja velvollisuudentunnosta. Eräs teoksen tärkeimmistä teemoista on lähimmäisenrakkaus. Tätä puhtaimmillaan edustaa piispa Myriel, joka ohjaa Valjeanin henkiseen kasvuun.
Kurjat on maailmankirjallisuuden voimakkain yhteiskunnan kovaosaisia kuvaava romaani, jolla oli valtava vaikutus koko aikakauden omatuntoon; se oli herättävä taisteluhuuto miljoonille.

Hugo, Victor
Pariisin Notre Dame (Notre-Dame de Paris, 1831)

Pariisin Notre-Dame tuo ensimmäiseksi mieleen ramman kellonsoittaja Quasimodon ja kauniin mustalaistanssijatar Esmeraldan, mutta romaanin päähenkilö on oikeastaan koko keskiaikainen Pariisi, jonka aaltoilevasta ihmismerestä kohoaa kaupunkikuvaa hallitsevana Notre-Damen katedraali goottilaisine holveineen ja paholaisveistoksineen. Vuoroin kaameana, vuoroin ylevänä soljuu tapahtumien ja ihmistyyppien virta lukijan silmien ohitse vertaansa vailla olevan kertojanilon värittämänä.

Ibsen, Henrik
Peer Gynt (Peer Gynt, 1867)

peergynt
Peer Gynt on Henrik Ibsenin kirjoittama symbolinen näytelmä leskiäidin pojan Peer Gyntin elämänvaiheista ja mielikuvituksellisista seikkailuista. Gyntin isä, Jon Gynt, oli aikoinaan rikas ja kunniallinen mies, mutta hän joi kaikki rahansa, kuoli ja jätti köyhyyteen vaimonsa ja Peerin. Peer ei halunnut tulla isänsä kaltaiseksi ja unelmoi paremmasta elämästä. Peerillä oli kuitenkin paheensa: rehvastelu ja ylimielisyys. Peer unelmoi Haegstadin isännän tyttärestä Ingridistä, ja päätti ryöstää tämän hääpäivänä. Hanke kuitenkin epäonnistuu ja Peer aloittaa hurjan pakomatkan. Hän kiertää Marokon rannikoilla, käy Egyptissä ja päätyy lopuksi hullujen huoneelle. Kun hän päättää lopulta palata takaisin, hänen laivansa haaksirikkoutuu, ja hän tapaa laivalla Oudon matkustajan. Palattuaan kotikylään Peer huomaa, ettei olekaan enää entisensä.
Edvard Grieg sävelsi näytelmään musiikin, johon sisältyvä Solveigin laulu on lyyrinen mestariteos. Peer Gyntiä ei kirjoitettu alun perin esitettäväksi näyttämöllä, mutta suostuteltuaan ystävänsä Edvard Griegin säveltämään siihen musiikin Ibsen myöhemmin muokkasi ja lyhensi tekstiä musiikkinäytelmäksi. Kangasniemeläissyntyinen professori ja runoilija Otto Manninen on suomentanut Peer Gyntin.

Jotuni, Maria
Arkielämää (1909)

arkielämää
Arkielämää on Maria Jotunin kolmas kirja, ensimmäinen romaani ja yksi tuon sukupolven suurkirjailijoittemme kolmesta yhden päivän romaanista – muut ovat Joel Lehtosen Putkinotko ja Volter Kiven Alastalon salissa. Jotunin kirja on näistä suppein mutta alaltaan yhtälainen: sen kohteena tuntuu olevan elämä kaikkineen. Päähenkilön, ’pappi’ Nymanin näkökulma avautuu sydänsavolaisen kesän koko heleyteen lauantaiaamusta auringon seuraavaan nousuun. Hän tulee kiertelyillään Koppelmäen maalaistaloon, tapaa ihmisiä lapsista vanhuksiin, näkee rikkautta ja köyhyyttä, rakkautta ja kitkeryyttä, työtä ja joutenoloa.

Jotuni, Maria
Huojuva talo (1963)

huojuvatalo
Huojuva talo, romaani Lean ja Eeron avioliitosta, on armoton tutkielma kahden toisiinsa sopeutumattoman ihmisen yhteisestä elämästä. Se on kuvaus sivistyneistöliiton tragediasta, avioliittohelvetistä, jossa moitteettomaksi viritetyn ulkosivun alla vyöryy kärsimyksen julma tarkoituksettomuus, kehittyy ja täyttyy inhimillinen pahuus: petos, raakuus, itsekkyys, alistamisen monen muodot, väkivalta, ihmisten tuhoutuminen.
Maria Jotuni kirjoitti Huojuvan talon 1930-luvun alussa. Se julkaistiin kuitenkin vasta postuumina vuonna 1963.

Joyce, James
Odysseus (Ulysses, 1922)

odysseus
Odysseus on James Joycen kirjoittama romaani, jota on nimitetty 1900-luvun suurimmaksi mestariteokseksi. Se on ollut myös laajan tutkimuksen, kritiikin ja väärinymmärryksen kohteena. Odysseus kertoo juutalaisen mainoshankkijan Leopold Bloomin elämästä, harhailusta ympäri Dublinin baareja, katuja ja bordelleja aivan tavallisena päivänä, 16. kesäkuuta 1904. Romaani alkaa teoksen toisen päähenkilön, Stephen Dedaluksen, ystävän Buck Mulliganin aamutoimista ja päättyy Bloomin vaimon Mollyn unen tajunnanvirtaan miehensä palattua modernin Odysseuksen harharetkiltä sänkyyn, jonne hänet kantaa Joycen alter ego Stephen Dedalus. Päivän aikana Bloomin modernia odysseiaa kuvataan paitsi päähenkilön tajunnanvirran kautta, myös irtaantumalla tarkastelemaan elämänmenoa hänen ympärillään. Joyce kirjoitti näitä jaksoja ironisoiden jokseenkin kaikkia englanninkielisen kirjallisuuden klassikkoja Beowulfista Brontën sisaruksiin. Eräät jaksot on kirjoitettu sanomalehtikielellä, toiset taas kuulostavat tieteelliseltä tutkimukselta tai poliisin tutkintaraportilta. Romaanin julkaiseminen Shakespeare and Company -kirjakaupassa nosti skandaalin, aloittaen tähän päivään jatkuneen keskustelun siitä onko Odysseus lukukelvoton ja epäonnistunut kielellinen laboratoriokoe, vai 1900-luvun merkittävin teos.
Monelle lukijalle Odysseuksen saattaminen loppuun on osoittanut mahdottomaksi urakaksi; teoksen rakenne ei noudata aina edes omaa sisäistä logiikkaansa, vaan harhautuu päähenkilönsä kokemusmaailmasta ja hetken havainnoinnista käsittämättömiin ulottuvuuksiin. Joycen pääteos on kuitenkin noussut ainakin akateemisissa piireissä yhdeksi modernin proosan kivijaloista, ja teosta juhlitaan Dublinissa joka vuosi 16. kesäkuuta Bloomsdayna, jolloin romaaniin ihastuneet kiertävät Dublinia Leopold Bloomin jälkiä seuraten.
Odysseus on onnistuttu kääntämään kymmenille kielille, vaikkeivät irlantilaiset itsekään ymmärrä kaikkia Joycen käyttämiä sanoja. Käännökset ovat herättäneet keskustelua siitä, onko Odysseusta olemassa millään muulla kielellä kuin tekijän omaperäisellä englannilla, ja ovatko käännöstyöt ainoastaan epäonnistuneita yrityksiä tulkita romaania.

Järnefelt, Arvid
Isänmaa (1893)

isänmaa
Arvid Järnefeltin Isänmaa on kirjallisuutemme komeimpia esikoisromaaneja ja ehkä vakuuttavin sivistyneistöromaani. Vakaan suurtalon poika Heikki Vuorela, suvun ensimmäinen ylioppilas, heijastaa vaiheissaan vanhakantaisen maaseudun syrjäytymistä uusien sivistysihanteiden tieltä, koululaitoksen ja teollisuuden leviämistä sinne missä niistä ei ennen tiedetty mitään, rahatalouden vakiintumista, kansallishengen hehkua ja hiipumista, vanhan ja uuden sivistyneistön välisiä jännitteitä, idealismin ja realismin ristiriitaa, kaupungin ja maaseudun suhteita.

Kafka, Franz
Oikeusjuttu (Der Prozess, 1925)

oikeusjuttu
Franz Kafka ei katsonut koskaan saaneensa Oikeusjuttua valmiiksi, vaan määräsi sen – samoin kuin muutkin käsikirjoituksensa – poltettavaksi kuolemansa jälkeen. Hän kirjoitti tätä teosta talvella 1916–17, samaan aikaan kun hänen terveytensä heikkeni kriittisesti. Vuodesta 1917 lähtien hän joutui viettämään pitkiä aikoja eri parantoloissa hakemassa apua keuhkotuberkuloosiinsa. Kafkan kuoltua Oikeusjutun käsikirjoitusta ei kuitenkaan hävitetty, vaan romaani ilmestyi vuonna 1925.
Oikeusjuttu kuvaa pienen ihmisen ahdistusta nimettömien, kasvottomien, kaukaisten vallanpitäjien heiteltävänä – kokemusta jota yhä useampi tämän päivän ihminen elää. Kafkan pelonalaisessa maailmassa on yhä vaikeampi saada yhteyttä toiseen ihmiseen, yhä mahdottomampi käsittää korvissa kaikuvaa kieltä, yksilö on korkeintaan numerosarja jolla virkavalta pelaa. Kafka oli näkijä, joka itse tuskin kesti näkyjensä painoa; tänään maailma elää niitä.

Kallas, Aino
Sudenmorsian (1928)

sudenmorsian
Balladinomainen Sudenmorsian pohjautuu vanhalle kansanuskomuksessa eläneelle ihmissusiaiheelle. Kallaksen mestarityö pohjaa virolaisen ja balttilaisen kansanperinteen tarkkaan tuntemukseen; ihmissusimyyttiä ja kansantapoja kirjailija tutki pitkään ja laajalti. Tarina kertoo hiidenmaalaisen metsävahdin Priidikin vaimosta Aalosta, jolla on kyky muuttaa itsensä sudeksi. Sutena ollessaan hän saa aikaan paljon pahaa ja joutuukin sovittamaan tekonsa omalla hengellään. Kirjallisuudenhistoria pitää ilmeisenä ja virallisena totuutena, että Sudenmorsiamen innoituksen lähteenä on ollut Kallaksen rakkaus Eino Leinoon.

Kianto, Ilmari
Punainen viiva (1909)

punainenviiva
Punainen viiva sijoittuu Suomen ensimmäisten eduskuntavaalien aikaan keväälle 1907. Teos kertoo Topi (Topias Topiaanpoika) ja Riika Romppasen (Retriika Euphrosyyne o.s. Juntunen) köyhän perheen elämästä ja ajatuksista tuona aikana. Topi on vakuuttunut, että vetämällä punaisen viivan äänestyslipukkeeseen ja antamalla tuen ”soli-sali-rattijärjestelmälle” köyhälistön olot paranisivat.
Teos oli nopea kannanotto vuoden 1907 kevään lakiuudistukseen, joka salli äänioikeuden kaikille 24 vuotta täyttäneille, niin miehille kuin naisillekin. Noissa eduskuntavaaleissa oli ehdolla viisi puoluetta: sosiaalidemokraatit, nuorsuomalaiset, ruotsalaiset, maalaisliitto ja kristillinen työväenliitto. Kukin puolue koetti kerätä ääniä kansalta kiertelevien matka-agitaattoreiden kampanjapuheiden avulla. Punaisessa viivassa Kainuussa eleli paljon köyhiä ihmisiä, jotka kokoontuivat pitkienkin matkojen takaa kuulemaan ”soli-sali-rattien” päätähuimaavia lupauksia rahasta ja leivästä. Kirjassa ei edes mainita muita puolueita kuin sosiaalidemokraatit, sillä Punaisen viivan köyhien toivo paremmasta on saavutettavissa vain ”soli-sali-rattien” kautta, vetämällä punainen viiva.

Kundera, Milan
Olemisen sietämätön keveys (Nesnesitelná lehkost bytí, 1984)

olemisensietämätönkeveys
Olemisen sietämätön keveys on tšekkiläisen kirjailijan Milan Kunderan menestysteos vuodelta 1984. Romaani sisältää runsaasti filosofisia termejä ja pohdintaa. Sen keskeisinä käsitteinä esiintyvät elämän ”paino” ja ”keveys”. Tapahtumapaikkana on Prahan kaupunki Tšekkoslovakiassa Neuvostomiehityksen eli Prahan kevään jälkeen vuonna 1968. Kirjassa kuvataan taiteilijoiden ja intellektuellien asemaa muuttuneessa yhteiskunnassa ja kamppailua vierasta miehittäjää vastaan. Päähenkilöitä Kunderan romaanissa on neljä. Keskushahmo on maineikas kirurgi ja naistenmies Tomáš, joka menettää asemansa kritisoituaan kommunistien toimia kotimaassaan. Muita henkilöitä ovat hänen vaimonsa Tereza, rakastajattarensa Sabina ja Sabinan rakastaja Franz. Näiden neljän hahmon elämät punoutuvat tavalla tai toisella yhteen ja jokainen käy kirjan aikana omat kamppailunsa itseään ja ympäristöään vastaan.
Kunderan filosofian mukaan ”oleminen” on ”sietämättömän kevyttä”. Tämä perustuu siihen, mitä kirjassa usein esiintyvä saksankielinen lause ”Einmal ist keinmal” pyrkii selittämään. Lausahdus tarkoittaa sitä, ettei kerran tehty asia oikeastaan merkitse mitään, ja kun ihmisellä on elettävänään vain yksi elämä, ei hänen teoillaan lopulta ole merkitystä tai painoarvoa. Elämä on merkityksettömyydessään ”kevyttä” eikä ihminen ei kestä ajatusta oman elämänsä turhanpäiväisyydestä, mikä tekee elämästä sietämätöntä. Tämänkaltaisesta ajattelumallista juontuu kirjan nimi. Vuonna 1988 kirjasta tehtiin elokuvaversio, jonka ohjasi yhdysvaltalainen Philip Kaufman. Elokuvan päähenkilöitä esittivät Daniel Day-Lewis, Juliette Binoche ja Lena Olin. Kundera itse on todennut, etteivät hänen kirjansa sovi elokuviksi ja että ne menettävät tärkeitä ominaisuuksiaan ja syvyyttään siirrettäessä valkokankaalle.

Lehtonen, Joel
Putkinotko (1920)

putkinotko
Joel Lehtosen mestariteos Putkinotko on suomalaisen kirjallisuuden humoristinen kestoklassikko. Yhteen paahtavan helteiseen kesäpäivään sijoittuva suurtyö ilmestyi alun perin kahtena osana nimillä Putkinotkon metsäläiset (1919) ja Putkinotkon herrastelijat (1920). Putkinotko. Kuvaus laiskasta viinarokarista ja tuhmasta herrasta -nimisenä teospari julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1920.
Putkinotko kytkeytyy kiinteästi Lehtosen Kerran kesällä -romaaniin ja Kuolleet omenapuut -novellikokoelmaan, ja ne muodostavat trilogian, jota voi pitää Lehtosen tuotannon kantavana osana. Jo Kuolleissa omenapuissa kirjailija esitteli Putkinotkon keskeiset hahmot, laiskan mökinmiehen Juutas Käkriäisen ja hänen isäntänsä, kirjakauppias Aapeli Muttisen. Lehtonen käytti Putkinotkossa varsin häikäilemättä hyväkseen monivuotisia kokemuksiaan rinnakkaiselosta velipuolensa perheen kanssa Inhalla. Romaanin taustalla on Edvard Westermarckin kulttuuriantropologinen näkemys luonnonkansan rappiosta sivilisaation otteesta.

Meri, Veijo
Manillaköysi (1957)

manillaköysi
Keppilän Joose löysi köyden keskeltä huoltotietä. Kai se oli pudonnut huolimattoman ajomiehen kuormasta. Se oli ainoa käyttökelpoinen ja yleisesti pätevä esine minkä hän oli löytänyt koko sotaretken aikana.
Näin käynnistyvää taivalta eivät Joose tai lukija hevillä unohda. Meren hirtehisen absurdi köysivaellus välittää sodan hirmuisen huumorin, mutta myös yksittäisten ihmisten kyvyn löytää solidaarisuutta, iloa ja kauneutta kaiken mielettömyyden keskellä. Manillaköysi on käännetty 17 kielelle, ja siitä on tehty myös tv-elokuva vuonna 1976.

Milton, John
Kadotettu paratiisi (Paradise Lost, 1667)

John Miltonin eetillisesti ja uskonnollisesti vaikuttava Kadonnut paratiisi kertoo 12 kirjassa (alkuaan 10:ssä) Taivaan, Luciferin kapinan, Helvetin, ihmisen synnyn ja lankeemuksen tarinan, näyttämönä milloin Taivas, tuonenhämärä Helvetti, Kaaoksen yö ja Paratiisin suloinen vehmaus, säestyksenä valtavan mielikuvituksen voimakas, välähtelevä kuvasarja, ylevä aatteellisuus, majesteetillinen ilme, jalo murhe ja hieno luonnonherkkyys, kaikki suoritettuina voittamattoman mestarillisella silosäkeen käytöllä. Näin syntyi puritaanien suuri eepos, kokonaisen elämän hellittämättä tavoiteltu ylevä päämäärä, englantilaisen runohengen uusi alppihuippu.

Mitchell, Margaret
Tuulen viemää (Gone With the Wind, 1936)

tuulenviemää
Tuulen viemää on amerikkalaisen Margaret Mitchellin vuonna 1936 julkaisema romaani, joka on tunnetuin Yhdysvaltojen sisällissodan kuvaus. Se voitti Pulitzer-palkinnon vuonna 1937. Kirja oli myyntitilastojen ykkösenä kaksi vuotta, ja siitä tehtiin vuonna 1939 samanniminen elokuva, joka voitti 9 Oscar-palkintoa.
Kirjan tapahtumat sijoittuvat Yhdysvaltojen sisällissodan molemmin puolin (1861–1865), pääosin etelävaltioiden alueelle. Päähenkilö Scarlett O’Hara kuuluu rikkaaseen yläluokkaiseen perheeseen, joka saa elantonsa puuvillan viljelystä. Tapahtumat käynnistyvät sodan kynnyksellä, kun maa on jakautumassa kahtia. Kirjassa sodan kynnyskysymykseksi nostetaan orjuus, johon etelävaltioiden puuvillan tuotanto perustuu. Tuulen viemää -romaanille on kirjoitettu myös jatko-osa Scarlett (1991). Sen kirjoitti Alexandra Ripley.

Runeberg, Fredrika
Rouva Katarina Boije ja hänen tyttärensä (Fru Catharina Boije och hennes döttrar, 1881)

Rouva Katarina Boije ja hänen tyttärensä on ensimmäinen suomalainen historiallinen romaani. Sen tapahtumat sijoittuvat synkimpiin isonvihan aikoihin. Keskushenkilöinä ovat voimakastahtoinen leskirouva Katarina ja hänen kaksi tytärtään Cecilia ja Margareta. Voimakkaina persoonallisuuksina esiintyvät myös Margaretan salassa pitämä, alempisäätyinen puoliso Maunu Malm, innokas suomalaisuuden kannattaja Johan Bruce sekä Cecilian tuleva aviomies Kaarle Lejonkar.

Runeberg, Johan Ludvig
Vänrikki Stoolin tarinat (Fänrik Ståls sägner, 1848, 1860)

vänrikkistoolintarinat
Vänrikki Stoolin tarinat on Suomen kansallisrunoilija Johan Ludvig Runebergin kirjoittama laaja runoteos. Runot kertovat vuosien 1808–1809 Suomen sodasta, joka oli Venäjää vastaan käyty, tappioon ja maan valloitukseen päättynyt puolustussota. Runeberg tekee sankariballadeissaan kunniaa sekä todellisille upseereille että keksityille kansanmiehille, jotka velvollisuudentuntoisesti puolustivat isänmaataan. 1840-luvulla kasvanutta kansallisuustunnetta ilmentävä ensimmäinen kokoelma ilmestyi vuonna 1848 ja jälkimmäinen kokoelma 1860. Ensimmäisen kokoelman avausruno Maamme (Vårt land) tunnetaan Suomen kansallislauluna.
Vänrikki Stoolin eräänä todennäköisenä esikuvana pidetään vänrikki Carl Gustaf Polvianderia joka otti osaa 1807 Ruotsin käymään sotaan Napoleonin sotajoukkoja vastaan Saksassa sekä 1808-1809 käytyyn Suomen sotaan toimien Kuninkaallisen Porin Rykmentin lipunkantajana.

Shelley, Mary
Frankenstein – uusi Prometheus (Frankenstein, or, The Modern Prometheus, 1818)

frankenstein-uusiprometheus
Frankenstein – uusi Prometheus on Mary Shelleyn kirjoittama romaani, joka julkaistiin ensimmäisen kerran Lontoossa vuonna 1818. Frankenstein on eräs huomattavimmista koskaan kirjoitetuista kauhutarinoista, ja se on vaikuttanut voimakkaasti useiden lajityyppien syntyyn. ”Frankensteiniksi” nimitetään usein virheellisesti romaanissa esiintyvää hirviötä (jolla ei ole nimeä), vaikka kirjan nimi viittaa hirviön luoneeseen Victor Frankensteiniin. Monesti on sanottu, että hirviö on kirjan inhimillisin hahmo.
Frankensteinista on tehty lukuisia filmisovituksia. Niistä kuuluisimmissa hirviötä esitti Boris Karloff. Tyypillisesti filmisovitukset eivät seuraa romaanin juonta kovinkaan tarkasti, esimerkiksi hirviö ei niissä usein osaa puhua saati lukea. Myöskään elokuvissa usein nähtyä hirviön eloon herättämistä sähkön avulla ei mainita romaanissa. Romaanille uskollisin elokuvaversio on Kenneth Branaghin 1994 ohjaama Mary Shelley’s Frankenstein, jossa hirviötä esitti Robert De Niro.

Sillanpää, Frans Eemil
Miehen tie (1932)

Vuonna 1932 ilmestynyt Miehen tie, alaotsikoltaan Ahrolan talon vaiheista Paavon isännyyden vakiintuessa, on Frans Emil Sillanpään suurilta romaaneista vapautunein. Se on tekijänsä positiivisten maatuntojen synteesi, suomalaisen talonpojan ideaali muotokuva, jossa ihmisten elämä liittyy vaikuttavasti luonnon ikuiseen kiertoon. Miehen tie on myös eroottinen romaani. Vormiston Alma on suomalaisen kirjallisuuden uhkeimpia naiskuvia.

Swift, Jonathan
Gulliverin retket (Gulliver’s Travels, 1726)

gulliverinretket
Gulliverin retket ilmestyi ensi kertaa kokonaisuudessaan lokakuun 28. päivänä 1726; sen täydellinen nimi oli ”Retkiä erinäisten maailman kaukaisten kansakuntien keskuuteen. Neljä osaa. Kirjoittanut Lemuel Gulliver, aluksi erinäisten laivojen välskäri, sittemmin kapteeni.” Tekijän nimeä ei ilmaistu. Syynä tähän salaperäisyyteen oli, että Swiftistä tuntui arveluttavalta julkaista teosta, joka kohdisti välittömän kritiikkinsä oleviin oloihin ja useihin helposti tunnettaviin henkilöihin. Gulliverin retket herätti heti huomiota: koko ensimmäinen painos myytiin noin viikossa, ja seurapiireissä pohdittiin uutterasti teoksen sisällystä ja lausuttiin arvailuja sen tekijästä.

Södergran, Edith
Runoja (Dikter, 1916)

Edith Södergran on 1900-luvun suomenruotsalaisen lyriikan merkittävimpiä nimiä, modernismin uranuurtaja, jonka suuruuden vasta jälkimaailma on oivaltanut. Hänen omaperäiset runonsa puhuttelevat yhä uusia sukupolvia. Kuolemansa jälkeen kirjailija on saanut suurta arvostusta myös Pohjoismaiden ulkopuolella, ja hänen tuotantoaan on käännetty monille Euroopan kielille. Södergranin runot käyvät läpi erilaisia naiselämän rooleja, ja rakentavat kuvaa tahtonsa voimin täydellistyvästä naisesta. Melankolisessa Runoja-esikoiskokoelmassa rakentuu konventioista vapaa naisihanne, ja siinä on nähtävissä venäläisen ja ranskalaisen symbolismin sekä saksalaisen filosofin ja kirjailijan Arthur Schopenhauerin vaikutteita.

Tolstoi, Leo
Anna Karenina (Анна Каренина, 1875-1877)

annakarenina
Anna Kareninan ja kreivi Vronskin intohimoinen tarina on maailman hienoimpia rakkausromaaneja. Anna Karenina elää ilottomassa avioliitossa ylhäisen pietarilaisen virkamiehen Kareninin kanssa. Kun hän kohtaa elegantin ja miehekkään kaartinupseerin kreivi Vronskin, se merkitsee hänen toimettoman, rauhallisen elämänsä loppua, voittamatonta intohimoa ja huumaavaa onnea, johon kuitenkin kätkeytyy jo tulevan murhenäytelmän siemen.
Rakkaustarinan taustalle Tolstoi on luonut unohtumattoman kuvan 1870-luvun Venäjästä, Pietarista ja Moskovasta, maaseudusta aateliskartanoineen ja talonpoikaistiloineen, tsaarinajan kaikista säädyistä, ihmiskohtaloista joita vain hänen kaltaisensa kertojamestari on pystynyt elävöittämään.

Tolstoi, Leo
Sota ja rauha (Voina i mir, 1865-1869)

sotajarauha
Leo Tolstoin Sota ja rauha on maailmankirjallisuuden tunnetuimpia romaaneja, josta on myös tehty useita elokuvasovituksia, mutta sen laajuus, lähes 2000 sivua, ja runsaat filosofiset pohdiskelut ja taistelukuvaukset ovat pelottaneet lukijoita sen ääreltä.
Tolstoi-museon tutkija Evelina Zaidensnur onnistui 1980-luvulla rekonstruoimaan romaanin ensimmäisen version, joka oli valmistunut 1866 ja jonka Tolstoi sitten 1867-69 muokkasi ja laajensi tähän asti tunnetuksi versioksi. Tämä alkuperäinen versio julkaistiin kirjana Venäjällä vuonna 2000 varustettuna mainoslausein: ”Puolta lyhyempi ja viisi kertaa kiinnostavampi”, ”Paljon enemmän ’rauhaa’ ja vähemmän ’sotaa'”, ”Sata kertaa helpompi lukea”. Siitä huolimatta se on täyttä Tolstoita, elämää ja tunteita, aatteita ja moraalia pursuava romaani, joka esittelee kolme aivan erilaista perhettä, huvittelulle ja nautinnoille omistautuneet pietarilaiset Kuraginit, elämäniloiset ja tunteikkaat moskovalaiset Rostovit ja ankaran aatteelliset ja velvollisuudentuntoiset maalaisaateliset Bolkonskit, sekä Pierre Bezuhovin, kömpelön mutta viehättävän vilpittömän nuoren perijän, keskellä Napoleonin sotien ja Venäjän retken aiheuttamaa myllerrystä.

Topelius, Zacharias
Välskärin kertomuksia (Fältskärns berättelser, 1853–1867)

välskärinkertomuksia
Välskärin kertomuksissa Topelius kuvaa ennen kaikkea Suomen historiaa Kustaa II Adolfista Kustaa III:een. Lukijat kohtaavat kuninkaita, kenraaleja, valtiomiehiä ja kulttuurihistorian merkkimiehiä, kuten Johannes Messeniuksen ja Carl von Linnén. Fiktiivisten henkilöiden joukossa on useita kahden suvun sukupolvia, jotka edustavat yhtäältä aatelia, toisaalta talonpoikia. Näiden Bertelsköldien ja Larssonien välillä vallitsee ensin ystävyys, sitten vihollisuus ja lopulta sovitus, joka oli kaiken päämääränä idealisti Topeliuksen kannalta. Hän rakensi esityksensä Anders Fryxellin suosittujen kertomusten, Berättelser ur svenska historien, varaan, mutta toisin kuin aatelin roolia korostava Fryxell, nostaa Topelius kuninkaan ja kansan välisen suhteen historian liikevoimaksi. Topelius kuvaa historiaa suomalaisesta näkökulmasta ja nostaa esiin sekä isonvihan jälkeisen köyhdytetyn ja sodan runteleman maan että taloudellisen ja kulttuurisen nousun myöhemmin 1700-luvulla. Historiallisia tapahtumia ja romanttisia käänteitä hän täydentää kautta linjan kulttuurihistoriallisilla tiedoilla.

Topelius, Zacharias
Maamme kirja (Boken om vårt land, 1875)

maammekirja
Maamme kirja on Zacharias Topeliuksen vuonna 1875 ilmestynyt kirja, jossa hän kuvailee Suomea, sen maakuntia, luontoa, kansaa ja historiaa. Alempien luokkien lukukirjaksi laadittua teosta luettiin kouluissa vuosikymmeniä. Se ohjasi useita sukupolvia tuntemaan, mitä on olla suomalainen. Kirjaa myytiin vuoteen 1907 mennessä 240 000 kappaletta, mikä teki siitä kustannusliike Edlundin myyntimenestyksen. Koulujen oppikirjalle tuli tarvetta, kun Suomi alkoi kasvaa kohti yhtenäisempää taloudellista, liikenteellistä ja poliittista kokonaisuutta. Saimaan kanava (1856) ja rautateitä (1862 alkaen) rakennettiin, lehdistöstä tuli merkittävä vaikuttaja, valtiopäivät alkoivat kokoontua ja koululaitos laajeni. Topelius kannatti itsenäistä, mutta kaksikielistä Suomea, ja hän antaa sen näkyä kirjassaan: ”Nytpä ymmärrän sen. Tämä maa on minun isänmaani. Joko minä suomen kielellä kutsun sen Suomenmaaksi, tahi ruotsiksi nimitän sen Finland, on se kuitenkin aina sama maa.”
Topeliuksen Suomi-kuvaa on jo vanhastaan pidetty ihanteellisena. Sitä elähdyttää isänmaallisuus ja uskonnollinen henki. Topelius nimittäin kuvasi Maamme kirjassa, että suomalaiset olivat taipuvaisia laiskotteluun. Suomalainen hevonen osoittautui työjuhtana isäntäänsä paremmaksi. Topelius kuvasikin juuri suomenhevosen kansan esikuvaksi. Topeliuksen Suomi-kuva määrittää edelleen nykyään suomalaisuutta. Poliitikkojen retoriikassa vedotaan usein siihen, että vaikeat ajat saavat suomalaisten parhaat puolet esiin. Käsitys tuli hallitsevaksi esimerkiksi 1990-luvulla, kun piti voittaa laman vastukset. Topeliuksen Maamme kirja on inspiroinut nimellään ja käsittelytavallaan myös muita suomalaisia kirjailijoita. Jörn Donner julkaisi vuonna 1967 teoksen Uusi maammekirja: Lukukirja aikuisille suomalaisille, ja vuonna 1992 teoksen Uusin Maammekirja. Erkki Pulliainen julkaisi vuonna 1982 teoksen Uudempi Maammekirja.

Viita, Lauri
Moreeni (1950)

Lauri Viita oli jo saavuttanut tunnustusta runoilijana, kun hän vuonna 1950 julkaisi väkevän esikoisromaaninsa, josta on tullut klassikko. Teos on kuvaus teollisuuskaupungin laidalle syntyneestä yhdyskunnasta, joka joutuu kokemaan kansalaissodan järkytykset. Lähietäisyydeltä seurataan sekatyömies Iisakki Niemisen perheen vaiheita. Kokonaisuudessaan Moraani on mahtava draama kehittyvästä teollisesta yhteiskunnasta, todellinen suomalaisen työläisperheen eepos.

Voltaire, Francois Marie
Candide (Candide, 1759)

candide
Voltaire kirjoitti ikivihreän satiirisen romaaninsa Candide kypsinä vuosinaan, jolloin hänen oma näkemyksensä elämästä oli jo kiteytynyt. Candide kuvaa aikansa yhteiskuntaa satiiriseen tyyliin. Romaanin vilpitön ja naiivi sankari harhailee ympäri maailmaa aina Amerikkaa ja Eldoradon kultamaata myöten ja kohtaa matkoillaan kaiken pahan, mikä siihen aikaan ihmistä saattoi kohdata. Hänen sinisilmäinen optimisminsa ei silti ota murentuakseen, vaan muuttuu uskoksi työn siunauksellisuuteen.
Candidessa Voltaire antaa reippaita sivalluksia melkein kaikille aikansa ilmiöille. Me taas voimme tätä lähes kaksi ja puoli vuosisataa vanhaa riemastuttavaa satiiria lukiessamme todeta, että vähän on maailma muuttunut, ihminen ei nimeksikään.

Wilde, Oscar
Dorian Grayn muotokuva (The Picture of Dorian Gray, 1890)

doriangraynmuotokuva
Dorian Grayn muotokuva on Oscar Wilden kuuluisin teos ja ainoa romaani. Vuonna 1890 se ilmestyi sarjana Lippincott’s Magazine -aikakauslehdessä ja seuraavana vuonna kirjana. Romaani sijoittuu 1800-luvun lopun Lontooseen. Basil Hallward maalaa kauniin nuoren miehen muotokuvaa. Lordi Henry Wotton näkee kuvan ja haluaa tutustua sen malliin. Basil vastustelee koska hän tuntee Lordi Henryn huonon maineen eikä halua tämän turmelevan puhdasmielistä Dorian Graytä. Juuri silloin Dorian astuu sisään ja ihastuu heti Lordi Henryn nokkeluuteen ja sulavuuteen.
Henry imartelee Dorianin kauneutta ja surkuttelee sitä, että kauneus on niin katoavaista. Tämä saa Dorianin vaipumaan synkkyyteen. Epätoivossaan hän toivoo, että muotokuva vanhenisi ja hän itse saisi pitää ikuisesti kauneutensa ja nuoruutensa. Pelästyneenä nuoren miehen kiihkeydestä Basil yrittää tuhota maalauksen, mutta Dorian estää sen ja vie taulun kotiinsa. Dorianin toiveen toteutumisesta alkaa hänen tuhonsa. Aikalaisiltaan Dorian Grayn muotokuva sai tylyn tuomion: se herätti ”moraalittomuudellaan” ja homoseksuaaliseksi ymmärretyllä asetelmallaan pahennusta, ja kirjaa käytettiin myöhemmin todisteena oikeudenkäynnissä Wildeä vastaan. Nykyään kirjasta on tullut kouluissa luettu klassikko ja siitä on tehty ainakin neljä filmiversiota (vuonna 1945, ohjaaja Albert Lewin, vuonna 1973, ohjaaja Glenn Jordan, vuonna 1976, ohjaaja John Gorrie ja vuonna 2002, ohjaaja David Rosenbaum) ja useita dramatisointeja, muun muassa Tukkateatteri (2001) ja Turun kaupunginteatteri (2000).

Woolf, Virginia
Mrs. Dalloway (Mrs Dalloway, 1925)

mrsdalloway
Mrs. Dalloway on yksi Virginia Woolfin tunnetuimmista modernistisista romaaneista, jossa yläluokkaisen kotirouvan, Clarissa Dallowayn, juhlajärjestelyt risteytyvät muiden henkilöhahmojen näkökulmien kanssa yhden päivän aikana Big Benin lyödessä taustalla. Romaani sijoittuu yhteen päivään ensimmäisen maailmansodan jälkeisessä Englannissa, ja sen on katsottu olevan vastine samaan tapaan yhteen päivään sijoittuvalle James Joycen mestariteokselle Odysseus. Romaanin suosiota nosti entisestään Michael Cunninghamin vuonna 1998 julkaistu romaani Tunnit, joka kertoo kolmesta naisesta joita Mrs. Dalloway yhdistää. Kirja palkittiin Pulitzer-palkinnolla, ja siitä tehtiin vuonna 2002 samanniminen elokuva, pääosissaan Nicole Kidman, Julianne Moore ja Meryl Streep. Kidman palkittiin roolistaan Golden Globe- ja Oscar-palkinnoilla, ja itse filmi sai Golden Globen parhaana draamaelokuvana.

Yeats, William Butler
Runoja (1966)

William Butler Yeats, vuoden 1923 Nobel-kirjailija on Irlannin suuri symbolisti, jonka runoudessa puhuvat mennyt romantiikan aikakausi, vanhojen tarujen mystiikka, mutta myös runoilijan omat ylpeän yksinäiset näyt. Sangen yleisen käsityksen mukaan Yeats on vuosisadan huomattavin englanninkielinen runoilija, jota koko anglosaksinen maailma ylpeillen pitää omanaan. Valikoiman Yeatsin runoja on tähän kokoelmaan suomentanut Aale Tynni.


TULOSTA SIVU TULOSTA SIVU